Kurssitehtävä

Kurssitehtävä: aineistopohjainen essee (lyhyt versio)

Aineistopohjainen essee

Essee on pohdiskeleva teksti, jossa kirjoittaja käsittelee jotakin aihetta monesta näkökulmasta.

Aineistopohjainen essee eroaa ns. vapaasta esseestä siinä, että aineistoesseessä käytetään jotakin pohjatekstiä kirjoittamisen apuna. Aineistoesseessä referoidaan ja ennen kaikkea kommentoidaan pohjatekstiä ja siinä näkyvät kirjoittajan omat ajatukset. 

Hyvä essee on kirjoitettu oikeinkirjoitussääntöjen mukaan ja se on rakenteeltaan seuraavanlainen:

  • otsikko
  • johdantokappale
  • käsittelyosa (muutama kappale)
  • lopetuskappale.

Kurssitehtävä: aineistopohjainen essee / kirjoitelma (pitkä versio)

Essee

Pohtivia tekstejä nimitetään usein esseiksi. Sana essee tulee ranskankielisestä sanasta essayer, joka tarkoittaa pyrkimystä ja yrittämistä. Esseessä faktat voidaan ilmaista suurinpiirtein, toisin kuin tietotekstissä, jossa faktat on oltava tarkat. Esseessä näkyy, mitä kirjoittaja on ajatellut ja millaisia vaihtoehtoja hän on punninnut. Essee on aina kirjoittajansa näköinen, eli se kirjoitetaan persoonallisella mutta ymmärrettävällä kielellä.

Katso lisää esseen kirjoitusohjeita täältä.

Aineistopohjainen kirjoitelma

Aineistopohjainen kirjoitelma tarkoittaa tekstiä, jossa oman ajattelun tukena hyödynnetään erilaisia aineistoja, esimerkiksi kirjallisuutta, verkkotekstejä tai videoita. Pääosassa kirjoitelmaa on kuitenkin oma pohdinta.
Aineistopohjainen kirjoitelma voi olla esimerkiksi kannanotto jonkun toisen tekemään tekstiin tai pohdintaa jonkin kiinnostavan kirjoituksen tai muun aineiston herättämistä ajatuksista. Jotta aineistosta voi kirjoittaa, on siihen tutustuttava kriittisesti lukien: Mikä on tekstin tekstilaji? Kuka sen on kirjoittanut ja miksi? Ovatko sen väitteet uskottavia? Missä se on julkaista?

Kun lähdet kirjoittamaan tekstiä, muista että oletuksena on se, ettei lukija tunne aineistona olevaa tekstiä eli kirjoitelman pohjatekstiä. Siksi sitä on selostettava eli referoitava riittävästi, että lukija saa käsityksen, mistä siinä on kyse.

Kun aineistoa referoidaan, on tärkeää viitata siihen sellaisilla ilmauksilla, jotka eivät muuta pohjatekstin sisältöä tai sävyä. Neutraaleja tapoja referoida pohjatekstiä ovat esimerkiksi:
  • Kirjoittajan mukaan...
  • Kirjoittaja esittää...
  • Kirjoittaja kritisoi...
  • Kirjoittaja osoittaa...
  • Kirjoittaja kertoo...
  • Kirjoittaja pohtii...
  • Kirjoittajan mielipide on, että...
(teksti muokattu Kieku 9 kirjasta)