Koli

​Suomen metsäluonnon suojelu

Metsät merkitsevät suomalaisille paljon. Ne ovat vaikuttaneet voimakkaasti suomalaisen identiteetin syntyyn. Mm. Metsätalous ja voimakas maankäyttö uhkaavat Suomen metsien monimuotoisuutta. Metsäluonnon suojelu edistää sitä, että uhanalaiset kasvit ja lajit eivät kuole sukupuuttoon. 36% uhanalaisista lajeista elää ensisijaisesti metsissä. YK:n biodiversiteettisopimuksen mukaan Suomen metsistä tulisi suojella vähintään 17%. Suomen metsissä elää yli 800 uhanalaista lajia ja yli 100 on jo kuollut sukupuuttoon. Mielestämme luonnonsuojelu on tärkeää, koska lajeja ei saisi hävitä.
Suomessa on 37 kansallispuistoa. Kaksi uutta kansallispuistoa on perusteilla. Uusille kansallispuistoille on kannatusta Suomessa. Vuonna 2016 seitsemän kansallispuistoa juhlii 60-vuotias päivää. Suurimpia kansallispuistoja ovat mm. Lemmenjoki, Urho Kekkonen ja Pallas-Ylläs. Eniten käyntejä on Pallas-Ylläällä, Urho Kekkosella ja Nuuksiolla. Vanhimpia kansallispuistoja on Lemmenjoki (1956), Liesjärvi (1956) ja Linnansaari (1956). Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, joiden tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus. Niissä on luontopolkuja, reittejä ja tulentekopaikkoja.
Suomen kansallispuistot

Luonnonsuojelualueilla turvataan luontotyyppien monimuotoisuutta, kansallismaiseman ja kulttuuriperinnön säilymistä. Luonnonsuojelualueita ovat:
Koli
Kansallispuistot
Luonnonpuistot
Yksityisille maille perustetut
Maisemanhoitoalueita voi perustaa luonnonsuojelulain nojalla. Niiden avulla vaalitaan luonnon- tai kulttuurimaisemaa ja alueiden historiallisia ominaispiirteitä. Ympäristöministeriön päätöksellä on perustettu neljä maisemahoitoaluetta:
Skärlandetin maisemahoitoalue (Raasepori)
Hyypänjoen maisemahoitoalue (Kauhajoki)
Kairalan-Luiron metsähoitoalue (Pelkosenniemi)
Simon maisemahoitoalue (Simo)

Suojeluohjelmiin kuuluvat alueet ovat mm: suot, lintuvedet, harjut, lehdot, rannat ja vanhat metsät. Soidensuojeluohjelman tavoitteena on parantaa soiden tilaa. Lintujen ympäristöt vähenevät ja muuttuvat jatkuvasti, tavoitteena säilyttää 287 lintuvesikohdetta mahdollisimman luonnontilaisina. Suomi on allekirjoittanut maailmanlaajuisen sopimuksen mikä velvoittaa edistämään kosteikkojen ja vesilintujen suojelua. Harjuluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen on laadittu harjujensuojeluohjelma. Suojeltavien harjujen luonnontilaa ei saa muokata. Lehtoja suojellaan METSO-ohjelman avulla, sillä turvataan eläin- ja kasvilajistoa lehdoissa. Vanhat metsät ovat harvinaisia, mutta merkittäviä. Vanhoja metsiä Suomessa on n. 320 000. Vanhoista metsistä on hyötyä koska niissä asuu harvinaisia lajeja ja kasvaa erilaisia kasveja paljon.

Eveliina Kaurala ja Elina Kämäräinen?