9MMP 2015-2016

Opettajien mielipiteitä kouluruoasta (Sauli Väänänen ja Juuso Nousiainen)

Opettajien mielipiteet kouluruuasta


Haastattelimme Kiuruveden yläkoulun opettajia kouluruuasta kyselylomakkeilla. Haastateltavia oli 15 kappaletta. Ongelmia tutkimukseen toi myös se, että kaikki opettajat eivät välttämättä syö kouluruokaa. Syyt tähän voivat vaihdella eri opettajilla. Opettajathan maksavat kouluruuasta muutaman euron hinnan.
Jokaisen haastateltavan opettajan mielestä kouluruuan laatu on muuttunut viimeisen vuoden aikana. Pääsyynä tähän on ruuanvalmistuspaikan muuttuminen Lukiolta terveyskeskukselle, valmistusmäärien kasvaessa. Jokaisen mielestä ruuan laatu on heikentynyt.

kouluruoka.jpg
Tyypillinen suomalainen kouluruoka

​Jopa 80 % (12kpl) haastatelluista opettajista valittaa kouluruuasta. Yleisimpinä syinä olivat: Ruuan mausteiden määrä (mautonta tai suolaista), vaihteleva maku, kypsyys, teollisuus, proteiinien vähyys (erityisesti kasvissyöjillä), koostumus sekä rakenne (esim. puurojen ja vellien viskositeetti).
Valittamisen syyt ovat ajoittaisia, eli valittamista ei ole aina.
Lomakkeen viimeisenä kysymyksenä oli keksiä kouluruokaa kuvaava adjektiivi. Tässä luettelo niistä: Ravitsevaa, mömmöä, teollista, yllätyksellistä, kehityskelpoista pöperöä, mautonta, syömäkelpoista, ihan ok, yleensä hyvää, välttämätöntä, hienoa (ilmaisen kouluruuan olemassaolo), vaihtelevaa (laadultaan), terveellistä, laitosruokaa sekä vaihtelevia makuja.
Mielipiteitä on siis monenlaisia eri opettajilta.
Yhteenveto
Tutkimuksessa selvisi, että valtaosa haastatelluista opettajista ei ole täysin tyytyväisiä kouluruokaan. Esille tuotiin tietenkin myös kouluruuan ilmaisuus oppilaille ja sen tärkeys. Kaikki ovat silti kiitollisia, että kouluruoka on oppilaille ilmainen Suomessa, sillä sitä mahdollisuutta ei välttämättä muissa maissa edes ole. Monissa maissa myös nähdään nälkää, joten olemme etuoikeutettuja, vaikka maku ja laatu joskus vaihteleekin.

Ihmisten suhtautuminen metsästykseen (Perttu Ketola ja Ville Kärkkäinen)

Ihmisten suhtautuminen metsästykseen


Poimimme satunnaisesti Kiuruveden keskustassa kymmenen ihmistä joilta kysyimme seuraavat kysymykset:

1.Onko metsästys mielestäsi hyvä vai huono asia?
2.Metsästätkö itse?
3.Onko tiettyjä lajeja joiden metsästystä kannatat tai vastustat?
4.Onko aseenkantoluvan ikäraja mielestäsi sopiva?

Ihmisten vastaukset


Hyvä asia.
En.
Ilveksiä on liikaa niitä voisi ampua.
Voisi olla vähän alempi.


Hyvä asia koska se on kansanperinnettä, liikuntaa, kunto kasvaa, se on sosiaalista ja riistanhoito on hieno asia.
Kyllä, kaikkea paitsi jänistä.
Suurin osa rauhoitetuista eläimistä on aiheellisesti rauhoitettuja.
On se aika hyvä koska ase on vaikea hankkia.


Hyvä, koska se on mukavaa.
Kyllä, kaikkea.
Kannatan susien ja pienpetojen metsästystä.
On sopiva.


Hyvä.
Kyllä kaikkea paitsi hirveä ja muita suuria eläimiä.
Kanahaukan metsästyskielto on turhaa.
On sopiva.


Hyvä koska se tarjoaa syyn opiskella luontoa ja mennä luontoon.
En enää.
Kannatan hirvenmetsästystä, jäniksen metsästystä ja petojen pyyntiä varauksella ja vastustan vähälukuisten eläinten metsästystä.
On sopiva.


Todella hyvä juttu ruoan hankkimisen kannalta ja ihan vain harrastuksena.
En.
Kannatan kaikkea metsästystä.
On se aivan sopiva.


Huono juttu koska se haittaa luontoa.
En.
Vastustan kaikkea metsästystä.
On sopiva.


On hyvä asia.
En.
Ilveksiä pitäisi ampua ja sudet hävittää kokonaan.
Kyllä sitä voisi vähän alentaa.


On siinä hyviä ja huonoja puolia eläinkannat saattaa mennä liian pieniksi mutta kyllä jotain eläimiä pitää ampua.
En.
Eläimiä joita on vähän ei pitäisi ampua.
On se sopiva.



Yhteenveto ihmisten vastauksista

Kaksi haastatelluista vastustivat metsästystä ja loput kahdeksan pitivät sitä oikein hyvänä asiana harrastus sekä ruoan hankinta mielessä.

Haastatelluista melkein kaikki olivat metsästävät tai olivat metsästäneet joskus. Suurin osa metsästävistä haastatelluista metsästivät pienriistaa, metsäkanalintuja ja vesilintuja. Vain kaksi haastatelluista ei ollut edes kokeillut metsästystä.

Suurin osa haastatelluista oli sitä mieltä, että lähes kaikki rauhoitetut eläimet ovat aiheellisesti rauhoitettu. Kolme kysymyksiin vastanneista ajatteli että joutsen kantaa pitäisi pienentää ja muutaman mielestä myös ilveksille pitäisi saada lisää kaatolupia.

Vastanneista kahdeksan piti aseenkantoluvan ikärajaa sopivana mutta kahden mielestä sitä voisi laskea vuodella tai parilla. Kenenkään mielestä ikärajaa ei pitäisi nostaa.


perttu ketola ja ville kärkkäinen