Biologia

Tuntimäärät

Biologiaa opetetaan lukuvuonna 2018-2019 Kiuruveden yläkoulussa yksi kurssi (n. 38 x 45 min.) 7.- , 8.- ja 9. -luokkalaisille.

Ylen luontouutisia

Eija Manninen ei ollut koskaan nähnyt karhua, sitten iso ruskea eläin nousi takajaloilleen pellolla: "Kyllä syke nousi ja kädet tärisi"

Aamun kääntyessä päivän puolelle Eija Manninen autoili pitkin Pajulantietä Mikkelin pohjoispuolella. Jo kaukaa hän näki, että pellolla on iso ruskea eläin.

– Ajattelin puolivitsinä, että karhuko tuolla on. Hiljentelin vauhtia, eläin nousi takajaloilleen ja tajusin, että se todellakin on karhu, Manninen kertoo.

Karhu seisoi niin pitkän tovin katsomassa autoa, että Manninen ehti kaivaa esiin puhelimensa, avata kameran ja käynnistää videoinnin.

– Aika huima tilanne, kyllä syke nousi ja kädet tärisi. Joku adrenaliiniryöppy, Manninen sanoo.

Videolla näkyy, kunka karhu nousee ja tähystää autoa. Sitten eläin päättää ylittää tien ja lähtee rennon joutuisaan juoksuun.

– Luontokuvia ottavana luontoihmisenä oli upeaa päästä yllättäen kuvaamaan karhua. Komea otus ja yllättävän vikkelät kintut, sanoo Manninen.

Karhu luonnossa on harvinainen näky

Suomessa on mukaan 2300–2500 karhua, ja määrä on kasvanut lähes 15 prosentilla. Karhun näkeminen on todennäköisintä keväällä, sillä nuoret karhut eivät ole vielä muodostaneet suhdettaan ihmisiin, eikä kasvillisuus ole estämässä näkyvyyttä metsissä.

Yleensä karhua ei luonnossa näe, sillä se väistää ihmisiä.

– Karhu voi olla metsässä hyvinkin lähellä, mutta se pysyttelee piilossa ja kurkkii jostain kiven takaa. Karhuja näkee luonnossa lähinnä lasin takaa, ikkunasta tai autosta, sanoo riistapäällikkö Olli Kursula Riistakeskus Keski-Suomesta.

Poikkeuksen muodostavat niin sanotut häirikkökarhut. Ne ovat oppineet, ettei ihmistä tarvitse pelätä, ja että pihoilta ja mehiläispesistä saa helposti evästä.

– Eiväthän ne karhut itseään häirikköinä pidä, eivät eläimet luonnossa halua käyttää energiaa yhtään enemmän kuin on tarpeen, sanoo riistasuunnittelija Teemu Lamberg Suomen Riistakeskuksesta.

Pihoille ja mehiläispesille tulevat karhut yritetään ensin opettaa välttelemään ihmistä. Välineinä ovat melu, koirat ja kipua aiheuttavat paineilma-aseet, ja tavoitteena on saada karhulle käsitys, että ihminen tarkoittaa sitä

Jos karhu ei ota opikseen, saatetaan joutua ottamaan esiin oikeatkin aseet. Ihmisiä häiritsevälle karhulle voidaan myöntää vain tähän tiettyyn yksilöön kohdistuva kaatolupa.

– Ja jos yksi tai kaksi ongelmayksilöä saadaan kannanhoidollisilla kaatoluvilla alueelta poistettua, se yleensä rauhoittaa karhutilanteen. Karhuja on siellä kyllä edelleen, mutta ne pysyttelevät omissa oloissaan, Kursula sanoo.

Lue myös:

Nuorta karhua karkotetaan metsään Mikkelissä Oravinmäellä

Karhut tulevat ihmisten pihoille Pieksämäellä – Poliisi teki päätöksen karkoittamisesta

Karhu kaatoi koirankoppeja ja söi koiranruokaa Suomussalmella – katso video, kun karhu on koiratarhassa

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Tutkijat kaipaavat havaintoja harvinaisista sienistä – tunnistaisitko sinä hytymaljakkaan tai mörskyn?

Veteliläinen Jari Lassila törmäsi metsässä kulkiessaan erikoiseen sieneen, jota ei tunnistanut.

Hän laittoi sienestä kuvan facebookiin ja googletteli, mistä mahtaisi olla kyse. Kävi ilmi, että kyseessä oli hytymaljakas – harvinainen sieni, jota Sieniatlas-tietokantakin etsintäkuulutti kolme vuotta sitten.

– Katsoin ensin, että siinä on lahonnut puunkanto, mutta tarkemmin katsoessa huomasin, että kyseessä oli jonkunlainen sieni.

Lassilan metsästä löytämät hytymaljakkaat ovat noin nyrkin kokoisia. Niitä kasvaa samalla paikalla kymmenkunta.

Sienet ovat suklaan värisiä ja keskellä on musta kansi.

– Sisällä on kirkasta hyytelöä.

Sieniatlaksessa ei ole tähän asti ollut kirjattuna hytymaljakasesiintymiä Keski-Pohjanmaalta. Lassilan kirjaama havainto on ensimmäinen.

Löllö kotelosieni

Jyväskylän yliopiston tutkija Panu Halme kertoo hytymaljakkaan kuuluvan kotelosienten ryhmään. Kotelosieniä on Suomessa joitain tuhansia lajeja, joista suuri osa tunnetaan huonosti. Suurin osa lajeista on lisäksi hyvin pieniä.

– Yhden – kahden millin kokoisia.

Hytymaljakas kerää lumien sulamisen aikaan kosteutta itseensä ja käyttää sitä sitten hyväkseen lisääntyessään.

– Se on sellainen löllö. Kun varasto kuivuu, sieni muuttuu kurttuisen näköiseksi ja häviää näkyvistä, Halme sanoo.

Nuoria hytymaljakas-sieniä Vetelissä Keski-PohjanmaallaHytymaljakas on luokiteltu hitaasti väheneväksi, mutta ei uhanalaiseksi lajiksi.Raila Paavola / Yle

"Hitaasti vähenevä"

Hytymaljakas on yksi ensimmäisistä lajeista, joita Sieniatlas etsintäkuulutti. Harvinaisesta sienestä saatiin havaintoja lähes joka puolelta maata.

– Pohjoisimmat esiintymät ovat Rovaniemellä ja Järvi-Suomessa, Mikkelin luona, on melko suuri alue, jossa sienestä ei ole yhtään havaintoa.

Hytymaljakas luokitellaan maailmanlaajuisesti väheneväksi lajiksi, mutta ei uhanalaiseksi. Uhanalaisuusarvioinneissa se on nostettu sellaisten lajien joukkoon, joiden tilanne on huononemassa.

– Oma arvioni on, että se on hitaasti vähenevä, mutta , Halme arvelee.

Lue seuraavaksi: Hyvä kysymys: Miksi osa sienistä on herkullisia ja toiset tappavan myrkyllisiä?

Mörskyjen etsintäkuulutus

Sieniatlas kutsuu suomalaisia joka maastokaudella tarkkailemaan ympäristöään ja erityisesti sieniä. Tällä hetkellä etsintäkuulutukset on annettu poimu- ja silokellomörskystä. Molemmat ovat keväisin kasvavia kotelosieniä.

– Poimukellomörsky sekoitetaan usein korvasieneen ja huhtasieneen, Halme sanoo.

Lisätiedot etsintäkuulutuksista löytyvät Sieniatlaksen sivuilta. Sivustolla voi myös ilmoittaa omat sienihavaintonsa.

Kansalaisten havaintoja hyödyntävät esimerkiksi sienitutkijat esimerkiksi ruokasienten kasvuympäristöjä tai satoennusteiden tekemistä tutkiessaan.

– Yksittäisestä havainnosta ei useimmiten seuraa mitään ilmoittajalle. Kukaan ei tule rauhoittamaan kohdetta, sitä ei tarvitse pelätä.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)