Opettajien mielipiteitä kouluruoasta (Sauli Väänänen ja Juuso Nousiainen)
Opettajien mielipiteet kouluruuasta
Haastattelimme Kiuruveden yläkoulun opettajia kouluruuasta kyselylomakkeilla. Haastateltavia oli 15 kappaletta. Ongelmia tutkimukseen toi myös se, että kaikki opettajat eivät välttämättä syö kouluruokaa. Syyt tähän voivat vaihdella eri opettajilla. Opettajathan maksavat kouluruuasta muutaman euron hinnan.
Jokaisen haastateltavan opettajan mielestä kouluruuan laatu on muuttunut viimeisen vuoden aikana. Pääsyynä tähän on ruuanvalmistuspaikan muuttuminen Lukiolta terveyskeskukselle, valmistusmäärien kasvaessa. Jokaisen mielestä ruuan laatu on heikentynyt.
Tyypillinen suomalainen kouluruoka
Jopa 80 % (12kpl) haastatelluista opettajista valittaa kouluruuasta. Yleisimpinä syinä olivat: Ruuan mausteiden määrä (mautonta tai suolaista), vaihteleva maku, kypsyys, teollisuus, proteiinien vähyys (erityisesti kasvissyöjillä), koostumus sekä rakenne (esim. puurojen ja vellien viskositeetti).
Valittamisen syyt ovat ajoittaisia, eli valittamista ei ole aina.
Lomakkeen viimeisenä kysymyksenä oli keksiä kouluruokaa kuvaava adjektiivi. Tässä luettelo niistä: Ravitsevaa, mömmöä, teollista, yllätyksellistä, kehityskelpoista pöperöä, mautonta, syömäkelpoista, ihan ok, yleensä hyvää, välttämätöntä, hienoa (ilmaisen kouluruuan olemassaolo), vaihtelevaa (laadultaan), terveellistä, laitosruokaa sekä vaihtelevia makuja.
Mielipiteitä on siis monenlaisia eri opettajilta.
Yhteenveto
Tutkimuksessa selvisi, että valtaosa haastatelluista opettajista ei ole täysin tyytyväisiä kouluruokaan. Esille tuotiin tietenkin myös kouluruuan ilmaisuus oppilaille ja sen tärkeys. Kaikki ovat silti kiitollisia, että kouluruoka on oppilaille ilmainen Suomessa, sillä sitä mahdollisuutta ei välttämättä muissa maissa edes ole. Monissa maissa myös nähdään nälkää, joten olemme etuoikeutettuja, vaikka maku ja laatu joskus vaihteleekin.
Haastattelimme Kiuruveden yläkoulun opettajia kouluruuasta kyselylomakkeilla. Haastateltavia oli 15 kappaletta. Ongelmia tutkimukseen toi myös se, että kaikki opettajat eivät välttämättä syö kouluruokaa. Syyt tähän voivat vaihdella eri opettajilla. Opettajathan maksavat kouluruuasta muutaman euron hinnan.
Jokaisen haastateltavan opettajan mielestä kouluruuan laatu on muuttunut viimeisen vuoden aikana. Pääsyynä tähän on ruuanvalmistuspaikan muuttuminen Lukiolta terveyskeskukselle, valmistusmäärien kasvaessa. Jokaisen mielestä ruuan laatu on heikentynyt.
Tyypillinen suomalainen kouluruoka
Jopa 80 % (12kpl) haastatelluista opettajista valittaa kouluruuasta. Yleisimpinä syinä olivat: Ruuan mausteiden määrä (mautonta tai suolaista), vaihteleva maku, kypsyys, teollisuus, proteiinien vähyys (erityisesti kasvissyöjillä), koostumus sekä rakenne (esim. puurojen ja vellien viskositeetti).
Valittamisen syyt ovat ajoittaisia, eli valittamista ei ole aina.
Lomakkeen viimeisenä kysymyksenä oli keksiä kouluruokaa kuvaava adjektiivi. Tässä luettelo niistä: Ravitsevaa, mömmöä, teollista, yllätyksellistä, kehityskelpoista pöperöä, mautonta, syömäkelpoista, ihan ok, yleensä hyvää, välttämätöntä, hienoa (ilmaisen kouluruuan olemassaolo), vaihtelevaa (laadultaan), terveellistä, laitosruokaa sekä vaihtelevia makuja.
Mielipiteitä on siis monenlaisia eri opettajilta.
Yhteenveto
Tutkimuksessa selvisi, että valtaosa haastatelluista opettajista ei ole täysin tyytyväisiä kouluruokaan. Esille tuotiin tietenkin myös kouluruuan ilmaisuus oppilaille ja sen tärkeys. Kaikki ovat silti kiitollisia, että kouluruoka on oppilaille ilmainen Suomessa, sillä sitä mahdollisuutta ei välttämättä muissa maissa edes ole. Monissa maissa myös nähdään nälkää, joten olemme etuoikeutettuja, vaikka maku ja laatu joskus vaihteleekin.