Kiuruveden yläkoulu

Käsitelty Oppimisen ja koulunkäynnin tuki-ryhmässä 4.5.2022







MIELENTERVEYS

Nuoruus on paitsi mahdollisuus korjata vanhaa ja rakentaa uutta, mutta myös riski. Suuri osa aikuisiän mielenterveysongelmista saa alkunsa juuri nuoruudessa. Kuohuvimmassa nuoruusvaiheessa on kuitenkin toisinaan vaikea määritellä, mikä on normaalia nuoren käytöstä ja mikä ei.

Murrosiässä on normaalia käyttäytyä ajoittain huonosti, olla ärtyisä ja levoton sekä tuntea ajoittain masentuneisuutta ja alakuloisuutta. Vanhemman, joka on huolissaan nuorestaan, kannattaa ottaa avoimesti asia puheeksi nuoren kanssa. Vanhemman on hyvä aina kysyä nuorelta avoimesti ja suoraan tämän voinnista. Jos nuoren alakuloisuuden ja masennuksen tunteet kestävät yli kaksi viikkoa, eikä nuori selviä koulusta tai vietä aikaa kavereiden kanssa, kannattaa pyytää ammattiapua arvioimaan tilannetta.

Ammattiauttajaa tarvitaan välittömästi, jos nuori pyytää itse apua, viiltelee tai vahingoittaa muuten itseään. Apua kannattaa hakea aina mieluummin liian herkästi kuin jäädä seurailemaan tilannetta. Ajoissa aloitettu hoito tehoaa yleensä hyvin. (https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/nuoren-mielenterveysongelmat/) 

 

1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA

Oman nuoren psyykkisen terveyden säröily herättää vanhemmissa vaikeita tunteita. Miksi näin kävi? Olenko tehnyt jotain väärin? Miten tämä olisi voitu välttää? Mitä tästä seuraa? Kuinka nuoreni selviää?

Vaikeat ja kipeät tunteet ovat normaaleja reaktioita vakavaan asiaan, eikä niitä pidä sivuuttaa. On tärkeää, ettei vanhempi anna omien tunteidensa estää hakemasta nuorelle apua. Nuorella on paha olla ja hän tarvitsee vanhemman tukea. Nuoren mielenterveyden haasteet ovat useimmiten monen eri asian yhteisvaikutusta, eikä niiden syntymisellä ole välttämättä mitään tekemistä vanhemman kanssa. Häpeään ei kenelläkään ole aihetta. On tärkeää, että myös vanhemmalla on taho, jonka kanssa puhua tilanteeseen liittyvistä tunteista ja ajatuksista.

Puhu nuoren kanssa

Kerro huolestasi nuorelle. Valitse sopiva, rauhallinen aika ja paikka keskusteluun. Nuori voi aluksi kieltää ongelmansa ja pyrkiä sivuuttamaan koko asian. Joskus nuori ei itsekään tunnista pahaan oloaan eikä ymmärrä, että hän tarvitsee apua. Osoita keskustelulla, että välität nuoren hyvinvoinnista ja olet hänen tukenaan.

Nuoresi tarvitsee turvallisuuden tunteen, kokemuksen ymmärryksestä ja hyväksytyksi tulemisesta. Pyri olemaan mitätöimättä tai vähättelemättä nuoresi puheita, vaikka hänen ajatuksensa tuntuisivat sinusta epärealistisilta tai oudoilta. Nuorelle hänen pelkonsa ja ajatuksensa ovat todellisia.

On tärkeää, että nuori pystyy purkamaan vaikeita tunteitaan kotona. Vanhempien tulee sallia nuoren kokea kaikenlaisia tunteita. Jos vanhempi kykenee vastaanottamaan nuoren tunteet ja toimimaan turvallisena vastuksena, nuori oppii sietämään, hyväksymään ja tunnistamaan erilaisia tunteita itsessään sekä käsittelemään niitä. Vanhempi voi myös nimetä nuoren tunteita, jotta niitä on helpompi käsitellä: Näen, että jokin aiheuttaa sinulle pahaa oloa. Haluaisitko puhua siitä, onko tapahtunut jotakin?

Vaikka nuori haluaisi karkottaa sinut käytöksellään etäälle, muista, että sinä olet hänelle tärkeä. Nuori tarvitsee sinulta hyväksyntää, rakkautta ja huolenpitoa. Kerro hänelle eri tavoin, että hän on arvokas, ihana, ainutlaatuinen ja erityinen. Ole kiinnostunut hänen asioistaan. Sano hänelle ääneen, että rakastat häntä. Tee se, vaikket olisi sitä aiemmin tehnytkään.

Hae apua

Omat vanhemmat ovat tärkeä tuki nuorelle, mutta joskus tarvitaan lisäksi kodin ulkopuolista apua. Vanhemman on hyvä olla aktiivinen avun hakemisessa nuorelle. Kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi ja kotikunnan terveyskeskuksen ammattilaiset osaavat auttaa nuorta. Ota heihin yhteyttä, ole aktiivinen ja vaadi nuorellesi apua.

Nuoren toipuminen voi kestää kauan ja saada vanhemman tuntemaan voimakasta avuttomuutta – mikään ei tunnu auttavan. Nuori tarvitsee aikaa toipumiseen.

Osoita nuorellesi, että olet valmis toimimaan ja hakemaan apua niin kauan, että nuori voi paremmin. Nuoren pitää voida luottaa siihen, että aikuinen auttaa.

Nuori uskoo usein, että hän on ainoa, jolla on surkea ja onneton olo. Vanhemman on hyvä kertoa nuorelle, että monet nuoren ikätoverit ovat hakeneet ammattiapua samanlaisiin ongelmiin. Nuoren pahaa oloa helpottaa tieto, että ammattihenkilön vaitiolovelvollisuuteen voi luottaa ja että mielenterveyden ongelmiin saa apua ihan kuten kehon sairauksiin.

Apua koko perheelle

Mielenterveysongelmista kärsivän nuoren perheessä on tärkeää muistaa huolehtia myös muista perheenjäsenistä. Miten vanhemmat jaksavat? Miten nuoren mielenterveysongelmat vaikuttavat sisaruksiin? Mitä meille perheenä kuuluu?

Kenen kanssa kukin perheenjäsen voi jakaa huolta ja pahaa oloa? Löytyykö paikkakunnalta esimerkiksi omaisten vertaisryhmiä? Asioiden jakaminen muiden samassa tilanteessa olevien vanhempien kanssa auttaa jaksamaan. Vertaiset ymmärtävät, mistä on kyse.

Pohtikaa koko perhe yhdessä, millaisia asioita voisitte harrastaa ja tehdä perheenä. Mitkä asiat saavat nuoren tuntemaan olonsa paremmaksi? Entä sinut, vanhempi?

(https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/nuoren-mielenterveysongelmat/ )

 

2. KIURUVEDEN YLÄKOULULLA VOIT KÄÄNTYÄ NÄIDEN HENKILÖIDEN PUOLEEN...

Koulupsykologin työn tarkoitus on edistää lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia koulussa. Koulupsykologi toimii usein asiakkaaseen liittyvän olennaisen tiedon kokoajana. Selvittelyjen tavoitteena on lisätä vanhempien, oppilaan ja opettajien tietoa ja kokonaiskäsitystä tilanteesta sekä auttaa heitä suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvittavia tukitoimia. Koulupsykologisen työn painopisteen tulisi olla ennaltaehkäisevässä työssä ja tavoitteena on ongelmien varhainen havaitseminen.

Koulukuraattorin työn tavoitteena on oppilaan sosiaalisen hyvinvoinnin, myönteisen kehityksen ja koulunkäynnin tukeminen. Kuraattori tekee sekä yksilötyötä oppilaiden kanssa että yhteisöllistä työtä luokkien ja ryhmien kanssa (esim. pienryhmätoiminta ja teematunnit).

Koulupsykologin, koulukuraattorin ja muiden koulun aikuisten työnkuvat ja yhteystiedot löytyvät Kiuruveden yläkoulun peda.net-sivustolta kohdasta “Näin toimitaan yläkoulussa” ja tästä linkistä https://peda.net/kiuruvesi/yl%C3%A4koulu/nain-toimitaan-ylakoulussa/koulun-henkilokunta-ja-heidan-tyonkuvansa . Heihin saa helpoiten yhteyttä wilma-viestein.

 

 

 

 

 

 

 

Lähteet:

Anniina Pesonen, Reetta Nurmi, Marjo Hannukkala: Hyvän mielen koulu, Turenki 2019

MLL:n nettisivut