Puuttumismalli kiusaamiseen ja muuhun epäasialliseen käyttäytymiseen

Kiusaamiseen ja muuhun epäasialliseen käyttäytymiseen puuttuminen





Kiuruveden yläkoulu
Käsitelty Oppimisen ja koulunkäynnin
tuki-ryhmässä 23.3.2022 ja opettajien kokouksessa 29.3.2022. 

 



  KIUSAAMINEN 

Perusopetuslain 29 §:n mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä velvoittaa kuntia, kouluja ja oppilaitoksia huolehtimaan väkivallan ja koulukiusaamisen estämisestä kouluissa ja oppilaitoksissa. Kiuruveden kaupungilla on tehty Yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka tavoitteena on mm. syrjinnän ehkäiseminen, tunnistaminen ja puuttuminen. 

Koulukiusaaminen on hetkellistä, toistuvaa tai pitkään jatkuvaa ja alistavaa ruumiillista tai henkistä väkivaltaa. Kiusaaminen voi olla suoraa tai epäsuoraa. Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käyttäytyminen ei ole kiusaamista. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epätasapaino; kiusattu oppilas on jollakin tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden. 

Koulukiusaamisesta on kyse silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisten tahallisen toiminnan kohteeksi. Nimittely ja pilkkaaminen on kiusaamista, jos samaa oppilasta nimitetään uudestaan ja uudestaan. Töniminen ja lyöminen on kiusaamista, jos tönitään ja lyödään aina yhtä ja samaa oppilasta. 

Rikosvastuuikäraja Suomessa on 15 vuotta, eli sen iän täyttäneet voidaan tuomita rikoksesta rangaistukseen. Jos kiusaamiseen on syyllistynyt useampi kiusaaja, lain mukaan heitä kaikkia rangaistaan rikoksen tekijöinä. Myös yllyttäjä voidaan tuomita, kuten rikoksen tekijä. Alle 15-vuotiaiden kohdalla rikosvastuullisuuden ikäraja ei täyty, joten heidän kohdallaan asia käsitellään kunnan sosiaaliviranomaisten kanssa. Sen sijaan vahingonkorvausvastuulla ei ole ikärajaa, joten myös alle 15-vuotias kiusaaja voidaan tuomita maksamaan vahingonkorvausta kiusaamisen uhrille, jolle on aiheutettu vahinkoa. 

 

  1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA

Koulussa kiusaamista ehkäistään 

  • luomalla selkeät toimintamallit sekä kiusaamiseen ehkäisyyn että tilanteisiin puuttumiseen.
  • kun koulun aikuiset keskustelevat oppilaiden kanssa kiusaamisesta.
  • sopimalla oppilaiden kanssa pelisäännöt oppilaiden kanssa kiusaamistilanteita varten.
  • puuttumalla jokaiseen (tietoon tulleeseen) kiusaamistapaukseen.
  • aikuisten välisellä, avoimella yhteistyöllä.
  • mahdollistamalla yhteisöllistä toimintaa ja näin luomalla “me-henkeä” 

Kotona (ja koulussa) 

  • kannattaa keskustella kiusaamisesta nuoren kanssa.
  • pitää muistuttaa nuorta, että kiusaaminen on väärin.
  • kysytään, miten nuori toimii, jos joutuu kiusatuksi tai näkee kiusaamista. Kannustetaan nuorta tällöin kertomaan kiusaamisesta jollekin aikuiselle.
  • on hyvä tuntea nuoren kaverit ja tutustua myös heidän huoltajiinsa.
  • kannattaa tutustua lapsen tapoihin käyttää mediaa sekä tukea nuoren mediataitoja.
  • jutellaan tasapainoisesta digiarjesta sekä sovitaan yhdessä mediankäytöstä.
  • harjoitellaan myönteistä ja turvallista kohtaamisia sekä rohkaistaan myönteiseen vuorovaikutukseen.
  • pidetään yhdessä hauskaa

 

  1. KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN 

Vastuu turvallisesta oppimisympäristöstä kuuluu lain mukaan koululle. Jos koulun omat keinot eivät riitä kiusaamisen ratkaisemiseksi, voi poliisia konsultoida asiassa muiden ratkaisujen löytämiseksi. Jos kiusaaminen on rikos tai rikollista toimintaa, voidaan tehdä rikosilmoitus. 

Jos kiusaamisesta on tullut fyysisiä jälkiä/vammoja, mennään terveydenhoitajan tai lääkärin luokse. Kansliassa tehdään myös tapaturmailmoitus.  

Kotona (tai koulun ulkopuolinen henkilö) 

  • ota yhteyskouluun ensisijaisesti oppilaan luokanohjaajaan

Kiusaamiseen puuttuminen koulussa 

  1. Puuttuminen 
  • Tiedon saanut tai paikalla oleva koulun henkilökuntaan kuuluva aikuinen ottaa asian hoitaakseen ja hän:
  • Keskustelee kiusatun kanssa (ja kirjaa kiusatun kokemukset ylös)
  • Keskustelee kiusaajan kanssa (ja kirjaa kiusaajan kokemukset ylös)
  • Jos osallisia on useita, voidaan pyytää jokaista oppilasta itse kirjoittamaan näkemyksensä tapahtuneesta.
  1. Selvittely 
  • Tekee koulun aikuinen, joka on kiusaamiseen puuttunut. Tarvittaessa hän pyytää työkaveriksi jonkun toisen koulun aikuisen.
  • Kirjataan yhteenveto keskusteluiden perusteella tapahtumasta
  • Kutsutaan kiusaamistilanteen osapuolet yhteen tilanteen selvittelyä varten
  • Kirjoitetaan muistio
  • Tehdään sopimus kiusaamisen loppumiseksi 
  • Sovitaan seuranta-aika

3. Toimenpiteet

  • Sopimus kiusaamisen lopettamiseksi ja anteeksipyyntö
  • Koulun ojentamis- ja rangaistuskeinot
  • kiusaaminen on selvästi rikosoikeudellisesti rangaistavaa, ollaan koululla heti yhteydessä Ankkuri-tiimiin (poliisi).
  • kiusaamisen lisäksi, jos on muuta huolta oppilaan / oppilaiden koulunkäynnistä, voidaan konsultoida sosiaali- ja/tai terveystoimea. 
  1. Tiedottaminen
  • Tilanteeseen puuttunut aikuinen tiedottaa asiasta ja asian hoitamisesta huoltajaa, luokanohjaajaa ja tsempparia
  • Tarvittaessa tsemppari ottaa yhteyttä Ankkurin poliisiin. Tällöin tsemppari myös tiedottaa yhteydenotosta koteja. 
  1. Jos kiusaaminen jatkuu
  • Luokanohjaaja(t) kokoavat palaverin. Palaveriin kutsutaan osapuolten huoltajat oppilaiden, luokanohjaajien ja tsempparin lisäksi. Tarvittaessa palaveriin kutsutaan myös muita koulun aikuisia. Palaveri on samalla Kasvatuskeskustelu (Kake 2) ja siitä tehdään muistio Wilmaan.
  • Tehdään kirjallinen sopimus kiusaamisen loppumiseksi sekä määritellään sanktio, mikäli kiusaaminen ei lopu. 
  1. Jos kiusaaminen edelleen jatkuu
  • Luokanohjaaja kokoaa yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän. Palaverissa on Kake 2-palaverin osanottajien lisäksi joku (jotkut) koulun oppilashuollon henkilöstöstä. Tilanteesta riippuen otetaan yhteyttä myös sosiaalitoimen työntekijään.
  • Palaverista täytetään Suostumus asian käsittelemiseksi oppilashuollossa -lomake, joka nyt on koulun holvissa kansiossa (myöhemmin Wilmassa) ja ohjataan oppilas tuen piiriin. Lisäksi kirjoitetaan muistio Wilman oppimissuunnitelma-lomakkeelle (jos oppilas on erityisessä tuessa silloin HOJKS-lomakkeelle). Palaverissa mietitään myös, miten voidaan tukea kiusaamisen lopettamista ja kiusaamista selviytymistä. Tukea voivat antaa koulukuraattori ja/tai -psykologi ja/tai joku muu taho.
  • Kerrotaan, mikä on seuraava porras, jos avut / sopimukset eivät riitä ja sovitaan seuranta-aika.

 

 KUN KIUSAAMISTA ON NETISSÄ / SOMESSA

  • Tallenna (ota esim. kuvakaappaus) kiusaamista kertovasta tekstistä tai kuvasta. Laita myös tarkasti ylös mitä, missä ja milloin, esimerkiksi Snapchat, 11.2.2022, kello 11.13.
  • Mikäli kiusaaminen on selvästi rikosoikeudellisesti rangaistavaa, tee rikosilmoitus.
  • Tiedota luokanohjaajaa asiasta.
  • Jos kiusaaminen on tapahtunut kouluaikaan tai se vaikuttaa koulunkäyntiin, edetään yllä olevan ohjeen (Kiusaamiseen puuttuminen koulussa) mukaisesti.

 

 AGGRESSIIVINEN KÄYTÖS 

Aggressiivinen käytös voi ilmetä koulun omaisuuteen kohdistuvana ilkivaltana, muihin ihmisiin suuntautuvana hyökkäävänä (sanallisena tai fyysisenä) toimintana, väkivaltana tai muulla tavoin uhkaavana käytöksenä. 

Rikosvastuuikäraja Suomessa on 15 vuotta, eli sen iän täyttäneet voidaan tuomita rikoksesta rangaistukseen. Alle 15-vuotiaiden kohdalla rikosvastuullisuuden ikäraja ei täyty, joten heidän kohdallaan asia käsitellään sosiaaliviranomaisten kanssa. Kun nuoressa näkyy rikosmyönteisyyttä, konsultoidaan nimettömästi Ankkuri-tiimin palveluohjaajaa. Jos teko on selvästi rikosoikeudellisesti rangaistavaa, ollaan koululta heti yhteydessä Ankkuri-tiimiin (poliisi). 

Kun koulussa ilmenee aggressiivista käytöstä, toimitaan seuraavien ohjeiden mukaisesti: 

  1. Tilanne rauhoitetaan ensisijaisesti puhumalla. Koulun opettajalla ja rehtorilla on oikeus ottaa haltuun toisen vahingoittamiseen tai uhkailuun soveltuvat esineet ja aineet tarvittaessa voimakeinoin. Koulun aikuinen kirjaa mahdollisimman tarkasti paperille, mitä, missä ja milloin tapahtui. Jos uhrille on tullut jälkiä esim. käteen, otetaan vammasta kuva. 
  1. Jos käytöksestä on tullut fyysisiä jälkiä/vammoja, ohjataan hänet terveydenhoitajan Kansliassa tehdään myös tapaturmailmoitus. Tapaturma ilmoitus tehdään myös, jos käytös on aiheuttanut opettajalle tai muulle koulun henkilökunnalle fyysisiä jälkiä tai vammoja. 
  1. Koulun aikuinen keskustelee nuoren kanssa asiasta. Tämä keskustelu on Kasvatuskeskustelu (Kake 1) ja se kirjataan Wilmaan. Keskustelussa tehdään sopimus käytöksen muuttamiseksi. Kasvatuskeskustelulle laitetaan seuranta-aika, jonka jälkeen katsotaan sopimuksen pitävyyttä. 
  1. Jos käytös toistuu, luokanohjaaja kokoaa yksilökohtaisen oppilasryhmän. Tilanteesta riippuen voidaan myös konsultoida Ankkurin palveluohjaajaa ja/tai olla yhteydessä Ankkurin poliisiin (rikosilmoitus). Palaverista täytetään Suostumus asian käsittelemiseksi oppilashuollossa –lomake ja ohjataan oppilas tuen piiriin

 

KOULUN OMAISUUDEN RIKKOUTUMINEN tms. 

Rikosvastuuikäraja Suomessa on 15 vuotta, eli sen iän täyttäneet voidaan tuomita rikoksesta rangaistukseen. Sen sijaan vahingonkorvausvastuulla ei ole ikärajaa, joten myös alle 15-vuotias voidaan tuomita maksamaan vahingonkorvausta aiheuttamastaan teosta. 

Mikäli koulussa rikkoutuu ikkuna tms., niin asiasta ilmoitetaan tsempparille. Rikkoutunut ikkuna tms. pitää korjata mahdollisimman nopeasti. Joskus korjauksesta aiheutuneet kulut tai osa kuluista tulee oppilaan maksettavaksi (ilkivalta, tahallisuus). Jos korjauksesta tulee kuluja, tsemppari tiedottaa siitä huoltajaa. 

Mikäli rikkoutunut ikkuna tms. on aiheuttanut fyysisiä jälkiä tai vammoja, mennään terveydenhoitajan luokse. Terveydenhoitajan luokse mennään myös, jos oppitunnilla tapahtuu tapaturma. Molemmissa tapauksissa tehdään kansliassa tapaturmailmoitus. 

Jos oppilaalta häviää esim. takki tai muu tavara koulun aikana, ilmoitetaan siitä koulun aikuiselle. Hänen kanssaan selvitellään mahdollisimman tarkasti, missä ja milloin tavaran on viimeksi nähnyt. Yleensä tavara löytyy, kun sitä oppituntien aikana etsitään tyhjiltä käytäviltä. Tavarat kannattaa laittaa siististi oikeille paikoille naulakkoon. Näin ennaltaehkäistään häviämistä. 

Joskus on tarpeen tilanteiden selvittämiseksi katsoa koulun valvontakameroita. 

 

KIELLETYT ESINEET JA AINEET 

Kouluun ei saa tuoda teräaseita, lyömäaseita, asejäljitelmiä, leikkipyssyjä, laservaloja, muovikuula-aseita tai kemikaaleja tai muitakaan vaaralliseksi katsottavia esineitä tai aineita. Huumausaineiden, huumaavien lääkeaineiden, ampuma-aseiden tai patruunoiden hallussapito ilman lupaa tai reseptiä on kiellettyä. 

Koulun opettajalla ja rehtorilla on oikeus ottaa haltuun toisen vahingoittamiseen tai uhkailuun soveltuvat esineet ja aineet tarvittaessa voimakeinoin. Haltuun otetut materiaalit toimitetaan poliisille, ellei niitä ole laillista luovuttaa huoltajalla tai täysi-ikäiselle oppilaalle. Koululta löytyy poliisin ohjeistus luovuttamiselle. 

Mikäli koulun oppilas tupakoi kouluaikana ja/tai koulualueella, hänelle määrätään jälki-istunto. Toistuvista tupakoinneista tehdään poliisille ilmoitus. 

Jos oppilas on päihtyneenä koulussa, kutsutaan kouluun huoltaja saattamaan oppilas kotiin. Mahdolliset päihteet takavarikoidaan. Päihteiden käytöstä ilmoitetaan myös sosiaalitoimeen. 

Kaikista koulussa haltuun otetuista kielletyistä aineista tai esineistä ilmoitetaan huoltajille. 

 

MUUT KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN RIKKOMISET  

Koulun järjestyssäännöt kertovat, miten koulussa käyttäydytään. Kun sääntöjä rikotaan, on se epäasiallista käyttäytymistä. Ojentamis- ja rangaistuskäytäntöjen tavoitteena on vastuuttaa oppilasta omasta käyttäytymisestään. Tätä vastuuttamista lisää myös, jos oppilas itse soittaa kotiin tapahtuman käsittelyn aikana. 

Kun oppilas rikkoo koulun järjestyssääntöjä: 

  1. Ensin häntä puhuttelee rikkomisen huomannut koulun aikuinen mahdollisimman pian. Puhuttelussa kerrotaan, mitä hän rikkoi. 
  2. Laitetaan Wilman tuntimerkintöhin huomautus (punainen merkintä). Tällöin sekä koti, että luokanohjaaja saa tiedon rikkomisesta. 
  3. Luokanohjaaja pitää Kasvatuskeskustelun (Kake 1) ja kirjaa sen Wilmaan, jos puhuttelusta ja punaisista merkinnöistä kielletty toiminta ei muutu. Keskustelussa tehdään sopimus käytöksen muuttamiseksi. Kasvatuskeskustelulle laitetaan seuranta-aika, jonka jälkeen katsotaan sopimuksen pitävyyttä
  4. Jälki-istunto on seuraus törkeästä tai toistuvasta järjestyssäännön rikkomisesta tai tupakoinnista kouluaikana tai koulualueella. Joskus jälki-istuntoa järkevämpi tapa on rikkomus hyvittää esimerkiksi siivoamalla aiheuttamansa jäljet. Kaikista rangaistuksista tiedotetaan huoltajaa. 
  5. Jos kasvatuskeskustelussa tehty sopimus ei pidä, luokanohjaaja kokoaa yksilökohtaisen oppilasryhmän. Tilanteesta riippuen voidaan myös konsultoida Ankkurin palveluohjaaja ja/tai olla yhteydessä Ankkurin poliisiin (rikosilmoitus). Palaverista täytetään Suostumus asian käsittelemiseksi oppilashuollossa –lomake ja tarvittaessa ohjataan oppilas tuen piiriin

 

KUN JÄRJESTYSSÄÄNTÖJÄ RIKKOO 

Kun rikotaan järjestyssääntöjä, tulee tekemisestä seuraus. Seuraamuksen tarkoitus on todentaa tekijälle, että hän on toiminut väärin. Kaikista seuraamuksista tiedotetaan huoltajaa. Koulussa on seuraavat ojennus- ja kurinpitotoimet käytössä: 

  1. Opettajan puhuttelu / huomautus
  2. Laiskanläksy
  3. Kasvatuskeskustelu (Kake 1 & Kake 2)
  4. Jälki-istunto
  5. Rehtorin puhuttelu
  6. Luokasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi
  7. Opetuksen evääminen jäljellä olevan koulupäivän ajaksi
  8. Kirjallinen varoitus
  9. Määräaikainen erottaminen