2. Hyvinvointi, vastuullisuus ja turvallisuus

Digiportaat

I

II

III

  • Suositaan fyysisesti aktiivisia tapoja hyödyntää digitaalisuutta
  • Hyödynnetään vain lapsille soveltuvia digitaalisia sisältöjä
  • Huolehditaan siitä, ettei dokumentointi häiritse leikkiä tai vuorovaikutusta
  • Kiinnitetään huomiota vaihteleviin työskentelyasentoihin ja pidetään säännöllisiä jumppataukoja
  • Tutustutaan mediasisältöjen ikärajoihin ja sisältömerkintöihin
  • Opitaan siihen, että jokaisella on lupa päättää oman työnsä esille asettamisesta
  • Jokaisella on oikeus kieltäytyä kuvatuksi tulemisesta
  • Tutustutaan siihen, millaisia vaikutuksia digitaalisuudella voi olla omaan hyvinvointiin ja oppimiseen
  • Tutustutaan käytännöllisellä tasolla tekijänoikeuksien ja yksityisyyden käsitteisiin
  • Tutustutaan digitaalisiin turvataitoihin

I. askel

Suositaan fyysisesti aktiivisia tapoja hyödyntää digitaalisuutta

Varhaiskasvatusksessa yhtenä tavoitteena on kannustaa ja ohjata lapsia liikkumaan monipuolisesti koko varhaiskasvatuspäivän aikana. Vaikka fyysinen aktiivisuus ja erilaisten motoristen taitojen harjoittelu ovat tärkeitä asioita kaiken ikäisille lapsile, halutaan niiden merkitystä kuitenkin vielä erikseen korostaa päiväkodin pienimpien lasten kohdalla digitaalisista työskentelytavoista puhuttaessa. 

💡 Vinkkejä:

  • Kuvatkaa hidastettuja ja nopeutettuja videoita esimerkiksi juoksuista, hypyistä ja erilaisista tempuista; voitte myös kääntää videot takaperin käyttämällä esierkiksi iMotion -sovellusta
  • Valmistakaa digitaalinen onnenpyörä jumppa-aiheisilla kuvilla; käyttäkää esimerkiksi eläinten kuvia ja jäljitelkää niiden liikkumista.
  • Järjestäkää eläinjooga-kortteja, tai muita jumppaohjeita, jonoon. Ohjelmoikaa Beebot (tai vastaava ohjelmoitava lattiarobotti) kulkemaan eteen päin halutun askelmäärän verran ja toimikaa sen mukaan, minkä kortin kohdalle Beebot pysähtyy.
  • Hyödyntäkää käyttövapaata musiikkia ja videoita tanssin inspiraationa; tehkää QR-koodeja, joita käyttämällä pääsette helposti sisällön äärelle, ja jotka voitte asettaa myös näkyville päiväkodin oppimisympäristöön. 

Hyödynnetään vain lapsille soveltuvia digitaalisia sisältöjä

Varhaiskasvatuksessa tulee noudattaa ohjelmien ja muiden digitaalisten sisältöjen ikäsuosituksia. Varhaiskasvatuksessa ei voida myöskään soveltaa PEGI-ikärajojen kohdalla harkintaan perustuvaa kolmen ikävuoden joustoa. 

Varhaiskasvatuksessa vältetään näyttämästä lapsille mainoksia. Tämän vuoksi sellaisia digitaalisia sisältöjä, olivat ne sitten sovelluksia, verkkosivuja tai muita palveluja, jotka esittävät hallitsemattomasti mainoksia, ei tule käyttää varhaiskasvatuksessa. 

Huolehditaan siitä, ettei dokumentointi häiritse leikkiä tai vuorovaikutusta

Vaikka dokumentointi olisi tavoitteellista ja liittyisi esimerkiksi pedagogisen dokumentoinnin prosessiin, täytyy siinäkin tapauksessa kiinnittää huomiota siihen, miten esimerkiksi kuvaaminen ja muu tallentaminen vaikuttavat paitsi lasten toimintaan myös aikuisen mahdollisuuksiin olla läsnä tilanteessa, oli kyse sitten vuorovaikutuksen ylläpitämisestä tai normaalista turvallisuuden ylläpitämisestä.

On todettu, että aikuisen on usein vaikeaa ylläpitää vuorovaikutusta lasten kanssa silloin, kun he dokumentoivat heidän toimintaansa (Kroeger & Cardy, 2006). Joskus dokumentointi voi ohjata aikuista ottamaan dokumentointitilanteessa erilaisen roolin kuin tavallisesti; Emilson ja Pramling Samuelsson (2014) kuvaavat ääripäiksi tilanteesta vetäytyvän tarkkailijan sekä tilannetta oman päämääränsä suuntaan ohjaavan aikuisen roolit. 

II. askel

Kiinnitetään huomiota vaihteleviin työskentelyasentoihin ja pidetään säännöllisiä jumppataukoja

Vaikka lähtökohtana on, ettei lapsi vietä varhaiskasvatuspäivän aikana pitkiä aikoja paikoillaan digilaitteiden(kaan) äärellä, voidaan silti harjoitella pienten säännöllisten verryttelytaukojen pitämistä istumista vaativan työskentelyn lomassa. Samalla on tärkeää myös sanoittaa sitä, miksi tällaiset tauot sekä työskentelyasentojen vaihtaminen ovat tärkeitä. 

  • Hyödyntäkää verkosta löytyviä valmiita sisältöjä, joissa ei ole mainoksia, esimerkiksi Ylen lapsille suunnattua tuotantoa (mm. Juha-Miguelin välijumppa)
  • Tehkää omia taukojumppavideoita, joita voitte käyttää tarpeen tullen
  • Tehkää taukojumppaonnenpyörä, jonka avulla voitte arpoa jumppaliikkeitä

Tutustutaan mediasisältöjen ikärajoihin ja sisältömerkintöihin

Elokuvien ja pelien ikärajamerkintöihin tutustuminen on osa lasten mediakasvatusta. Ikärajamerkintöjen lisäksi erilaiset sisältömerkinnät tarjoavat hyviä näkökulmia erilaisiin mediasisältöihin liittyvien kokemusten ja tunteiden käsittelyyn, ja siinä mielessä ne ovat hyödynnettävissä samalla myös digitaalisten turvataitojen harjoittelussa - niiden myötä voidaan käsitellä esimerkiksi sitä, kuinka voi toimia silloin, kun kohtaa pelottavaa digitaalista sisältöä. 

💡 Vinkkejä:

  • Kerätkää tietoa lasten sen hetkisistä suosikkipeleistä ja elokuvista ja selvittäkää niiden ikärajat; ikärajojen selvittämisessä voi käyttää apuna www.pegi.info/fi -sivustoa sekä Google Play ja Appstore sovelluskauppojen tietoja. 
  • Tutustukaa erilaisiin sisältömerkkeihin ja suunnitelkaa omia sisältömerkintöjä - omia sisältömerkintöjä voi hyödyntää esimerkiksi lasten itse tekemissä videosisällöissä. 
  • Etenkin (ilmaisten) mobiilipelien yhteydessä sisältömerkinnöistä löytyy usein mainintoja myös mainoksista ja sovelluksen sisäisistä ostoista - tämä tarjoaa tilaisuuden tutkia lasten kanssa mainoksia ja mediasisältöihin liittyvää kaupallisuutta. 

Jokainen päättää oman työnsä esille asettamisesta

Varhaiskasvatuksen lasta ja hänen toimijuuttaan arvostavaan toimintakulttuuriin sopii hyvin se, että lapsi saa itse päättää omien töidensä esille asettamisesta. Oikeus päättää oman työnsä käyttämisestä on ajatus, joka löytyy myös tekijänoikeuksien idean ytimestä. Kun lapsi oppii, että hänen omaa määräämisoikeuttaan omien tuotostensa yhteydessä kunnioitetaan, vahvistaa se samalla kehittyvää ymmärrystä siitä, että vastaavalla tavalla jokaisen itsensä on kunnioitettava toisten oikeuksia omiin töihinsä. Tämä ymmärrys on keskeistä netikettiin liittyvän osaamisen rakentumisessa; netiketillä tarkoitetaan verkossa toimimiseen liittyvien hyvien käytöstapojen hallintaa. 

  • Kysy lapselta lupaa hänen työnsä esille asettamiseen tai muuhun käyttämiseen (muista kuitenkin, että päiväkodin oman oppimisympäristön ulkopuoliseen käyttöön tarvitaan lupa myös lapsen huoltajilta)

Jokaisella on oikeus kieltäytyä kuvatuksi tulemisesta

Oikeus kieltäytyä kuvatuksi tulemisesta liittyy samalla tavalla lasta ja hänen toimijuuttaan arvostavaan toimintakulttuuriin kuin lapsen oikeus päättää omien töidensä esille asettamisesta ja käyttämisestä. Kun lapsi oppii, että häntä ei saa kuvata ilman lupaa, vahvista se myös ymmärryksen kehittymistä siitä, ettei myöskään toisia saa kuvata vastoin heidän omaa tahtoaan. 

  • Sopikaa toisten kuvaamisesta ja omasta oikeudesta kieltäytyä kuvatuksi tulemisesta osana ryhmän yhteisiä pelisääntöjä
  • Kun lapset kuvaavat, muistuttakaa tarvittaessa yhteisesti sovituista pelisäännöistä; harjoitelkaa myös, kuinka kieltäytymisen voi tuoda esille (kohteliaasti) ja kuinka toimia silloin, jos kieltäytymistä ei kunnioiteta
  • Luvan kysyminen joka kerta erikseen käy pian hyvin hankalaksi; sen sijaan kehittäkää sellaista yhteistä toimintakulttuuria, jossa jokainen osaa ja tietää tarvittaessa kieltäytyä kuvatuksi tulemisesta

III. askel

Tutustutaan siihen, millaisia vaikutuksia digitaalisuudella voi olla omaan hyvinvointiin ja oppimiseen

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä osa laaja-alaista digitaalista osaamista. Jotta hyvinvoinnistaan voi huolehtia, edellyttää se ymmärrystä siitä, millaisia erilaisia vaikutuksia digitaalisuudella ja tavoilla käyttää sitä voi olla. Omaan hyvinvointiin ja oppimiseen liittyviä vaikutuksia tulee käsitellä lasten kanssa sellaisista näkökulmista, jotka ovat yhteydessä heidän omiin kokemuksiinsa. 

💡 Vinkkejä:

  • Ikätasolle (tai itselle) sopimattomat, pelottavat ja ahdistavat, mediasisällöt
  • Pitkäkestoisen passiivisen toiminnan ja paikallaanolon välttäminen; fyysisen aktiivisuuden myönteiset vaikutukset oppimiseen
  • Elimistöä kiihdyttävän toiminnan (myös pelaaminen ja jännittävät videosisällöt) vaikutus uneen

Tutustutaan käytännöllisellä tasolla tekijänoikeuksien ja yksityisyyden käsitteisiin

Käytännössä tekijänoikeuksissa on kyse loppujen lopuksi hyvistä tavoista ja toisen työn arvostamisesta. Tekijä saa päättää siitä, missä ja miten hänen tekemäänsä työtä voi käyttää, ja saako alkuperäistä teosta muunnella, eli voivatko toiset tehdä siitä omia versioistaan. Hyviin tapoihin kuuluu myös, että jos toisen työtä lainataan ja käytetään (luvan kanssa), alkuperäisen työn tekijä mainitaan oman muunnelman yhteydessä. Päiväkodin arjessa tämä voi tarkoittaa yhteisiä sopimuksia siitä, miten toisten tekemiä piirustuksia, askarteluja tai muita töitä käsitellään.

Toinen luonteva keino tuoda esille tekijänoikeuksien taustalla olevia periaatteita on kiinnittää huomiota siihen, millaisia verkosta löytyviä kuvia, videoita tai musiikkia hyödynnetään päiväkodissa tehtävissä mediasisällöissä. Mitä tahansa googlaamalla löytyvää kuvaa ei voi noin vain käyttää, vaan täytyy varmistaa, onko kuvan käyttämiseen lupa, ja liittyykö lupaan joitakin ehtoja (esimerkiksi tuleeko alkuperäisen tekijä mainita, saako alkuperäistä muokata). 

Sivustoja, joista löydät vapaasti käytettäviä materiaaleja:

Käyttövapaita kuvia ja muita materiaaleja voi etsiä googlaamalla ja käyttämällä hakua rajaavia ehtoja, mutta monissa tapauksissa on helpointa käyttää jotakin verkosta löytyvää, käyttövapaisiin materiaaleihin keskittyvää, materiaalipankkia. Huomaa, että näissäkään materiaalipankeissa ihan kaikki hakutulokset eivät ole ilmaiseksi käytettävissä. 

Tutustutaan digitaalisiin turvataitoihin

Verkossa ja esimerkiksi Youtuben kaltaisella videosivustolla voi joskus törmätä pelottaviin, ahdistaviin tai muuten mieltä askarruttaviin sisältöihin, joiden käsittelyyn he tarvitsevat aikuisen apua. On tärkeää vaalia sellaista avointa keskustelukulttuuria, jossa lapsi uskaltaa kertoa digitaalisissa ympäristöissä kohtaamistaan ikävistä asioista. 

💡Vinkkejä: 

  • Millaisia ovat "hyvät tavat" ja "käyttäytymissäännöt" verkossa? (Aika tavalla samanlaisia kuin kavereiden kanssa kasvokkain)
  • Mitä voi tehdä, jos näkee laitteella jotakin pelottavaa? Millaisia muita tunteita digimaailmassa saattaa kokea? 
  • Millaisia vaaroja digimaailmaan voi liittyä? (Pelottavat sisällöt, sisällöt joita ei ole tarkoitettu lapsille, kiusaaminen, virheellinen tieto, jne.) - Samalla on kuitenkin tärkeää myös muistaa se, että digimaailmaan liittyy myös paljon iloisia ja hyödyllisiä asioita!
  • Omasta yksityisyydestä huolehtiminen (samalla tavalla kuin turvataidoissa yleensä, harjoitellaan sitä, mikä kaikki on yksityistä, eikä tarkoitettu esimerkiksi kuvattavaksi)

Lisää tietoa: 

MLL - Lapsi ja media: 7 vinkkiä digiajan kasvattajalle

Väestöliitto - Digiturvataidot