1. Käytännön taidot ja digitaaliset ympäristöt
Digiportaat
|
I |
II |
III |
|---|---|---|
|
|
|
I. askel
Tutustutaan digitaalisiin välineisiin yhdessä tutkien ja tunnustellen
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2022) mukaan vuorovaikutus, lapsen aktiivinen toiminta sekä leikillisyys ovat keskeisiä oppimista edistäviä tekijöitä. Nämä tekijät otetaan samalla tavalla huomioon digitaaliseen osaamiseen liittyvien taitojen harjoittelussa kuin missä tahansa muussakin pedagogisessa toiminnassa.
- Anna lasten kokeilla omin käsin, miltä välineet tuntuvat; keskustelkaa väreistä, materiaaleista ja siitä, miltä ne tuntuvat, miten välinettä kuuluu käsitellä, mitä sillä voi tehdä ja kuinka sitä käytetään, jne.
- Auta lasta tarvittaessa ja sovella tarvittaessa lapsen ikätason mukaan - esimerkiksi Beebotin kaltaisia ohjelmoitavia lattiarobotteja voi käyttää myös alle 3-vuotiaiden lasten kanssa.
Katsotaan yhdessä valokuvia ja videoita
Viikon varrella tai jonkin tietyn projektin/teeman kuluessa otettuja valokuvia ja videoita voi pysähtyä katselemaan yhdessä lasten kanssa. Yhdessä katsottavaksi kannattaa valikoida rajallinen määrä dokumentteja. Pientenkin lasten reaktiot esimerkiksi edellisen viikon tapahtumia esittelevistä kuvista voivat lisätä ymmärrystä lasten kokemuksista ja kiinnostuksen kohteista niin arviointia kuin tulevan toiminnan suunnitteluakin varten.
- Valitse etukäteen rajallinen määrä kuvia tai selatkaa kuvia suoraan iPadin kuvagalleriasta keskittyen esimerkiksi edellisen viikon aikana otettuihin kuviin; kiinnitä huomiota siihen, mitä lapset tapahtumista muistavat ja kertovat.
- Selatkaa yhdessä lasten digitaalisia kasvun kansioita
- Halutessasi voit hyödyntää myös erilaisia sovelluksia tarkasteltavien dokumenttien kokoamiseen
| Esimerkkejä | Kuvaus |
| Book Creator | Kokoa viikon keskeiset tapahtumat muutaman kuvan kollaasiksi - tai voitte ottaa tavaksi tehdä viikon kollaasin yhdessä lasten kanssa. Viikoittaisista kollaaseista muodostuu lopulta hauska katsaus koko vuoden tapahtumista. |
| Clips | Clips -sovelluksella voit tehdä kuvista ja videoista valmiita videotuotoksia sitä mukaa kun niitä kuvaat. Voit luoda Clips:iin useita erillisiä "kuvausprojekteja". |
| Peda.net | Monet ryhmät ylläpitävät Peda.net-sivuillaan kaikille huoltajille näkyvää yhteistä sivua (blogi/ryhmäportfolio), johon tallennetaan kuvia ja videoita koko ryhmän toiminnasta - myös näiden kuvien äärellä voi viettää "tuumaustauon". |
Hyödynnetään erilaisten sovellusten leikillisiä mahdollisuuksia
Sinänsä arkisillekin sovelluksille voi löytyä yllättäviä käyttötarkoituksia osana leikkiä; esimerkiksi tavallisesta laskin -sovelluksesta voi tulla mainio kassakone kauppaleikkiin, tai sitten Google Earth -sovellus voi toimia avaruusaluksen ohjausjärjestelmän osana.Jotkin sovellukset voivat myös itsessään mahdollistaa vapaata leikillistä toimintaa. "Vapaalla" tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, ettei sovellus aseta käyttäjälleen liian tiukkoja sääntöjä tai etukäteen määritettyjä tavoitteita.
Usein tällaiset sovellukset ovat joko niin kutsuttuja "luovia" sovelluksia, joiden avulla voidaan valmistaa omia kuva- tai videosisältöjä (esim. Chatterpix kids), tai sitten kyseessä voi olla enemmän normaalia digipeliä muistuttava sovellus, joka tarjoaa riittävän vapaan digitaalisen leikkiympäristön (esim. My Play Home).
| Esimerkkejä | Kuvaus |
| Moka mera emotions | Sovellus on kuin "taikapeili"; asetu kameran eteen, valitse jotakin tunnetta kuvaava filtteri ja katso millaiseksi "peilikuvasi" muuttuu. Näkymän voi myös tallentaa valokuvaksi. |
| Chatterpix kids | Ota valokuva mistä tahansa asiasta tai esineestä, merkitse kuvaan suun paikka ja tallenna korkeintaan 30 sekunnin verran puhetta (tai laulua 🎵). Lopputuloksena on video, jossa valittu asia/esine näyttää puhuvan. Videota voi myös halutessaan koristella kehyksillä, kuvilla ja tekstillä. |
| My Play Home (Lite) | My Play Home -sovellus on kuin digitaalinen nukkekoti. Voit vuorovaikuttaa kodin esineiden kanssa monin eri tavoin sekä liikutella erilaisia ihmishahmoja. Pelissä ei ole asetettuja päämääriä tai erikseen määrättyjä tavoitteita. |
II. askel
Tutustutaan digivälineiden painikkeisiin ja digitaalisten ympäristöjen symboleihin
Digilaittet ja digitaaliset ympäristöt sisältävät monia erilaisia symboleja, joista monet tulevat lapsille pikku hiljaa tutuiksi. Digitaalisten ympäristöjen symboleihin voi tutustua niitä sanoittamalla tai niitä varta vasten etsimällä ja niistä tietoa hankkimalla. Erilaisiin toimintoihin liittyvien symbolien tunteminen on hyödyllistä nykyisessä digitaalisuutta pullollaan olevissa ympäristöissä, ja niihin sisältyvien merkitysten tunteminen on yksi esimerkki monilukutaidosta.
Tutustutaan erilaisiin näppäimistöihin
Näppäilytaidoissa on kyse yksinkertaisesti valmiudesta käyttää erilaisten digilaitteiden näppäimistöjä, oli kyseessä sitten fyysinen (esim. tietokoneen irrallinen näppäimistö) tai digitaalinen näppäimistö (kosketusnäyttölaitteen näppäimistö). Erilaisilla näppäimistöillä on tärkeä rooli useimpien digilaitteiden ja -palveluiden käytössä ja digitaalisten tekstisisältöjen tuottamisessa, missä mielessä näppäilytaidot voidaan mieltää myös monilukutaitoa edistäväksi osaamiseksi.
- Lapsen kiinnostuessa kirjaimista, näppäimistö tarjoaa mahdollisuuden "leikkikirjoitukseen", mikä on hyvä keino tutustua leikillisesti näppäimistöön ja tekstin syöttämiseen sen avulla
- Anna lapselle tilaisuuksia harjoitella näppäimistöllä oman nimen kirjoittamista, näin näppäily ja kirjainnäppäinten paikat näppäimistöllä alkavat hiljalleen tulla tutuiksi.
- Normaalin näppäimistön lisäksi tutustukaa myös emoji-näppäimistöön
Hyödynnetään digitaalisuutta reflektointitaitojen harjoittelussa
Reflektoinnilla tarkoitetaan oman toiminnan ja esimerkiksi toimintaan liittyvien tunteiden pohtimista. Reflektointi voi kehittää itsetuntemusta ja edistää oppimista; reflektointi on tärkeä osa paitsi pedagogisen dokumentoinnin myös digitaalisen poertfoliotyöskentelyn prosessia. Reflektointi ei ole aivan helppo taito, ja voidaan ajatella, että itse kukin meistä harjoittelee sitä omalla tavallaan läpi elämän.
Erityisesti päiväkodin pienimpien kohdalla aikuisen rooli tapahtuneen toiminnan sekä siihen liittyvien kokemusten ja tunteiden sanoittamisessa korostuu, mutta aikuisen tukea ja apua tarvitsevat myös esiopetusikäiset lapset. Kun lapsen kielelliset valmiudet ovat riittävät, aikuinen voi tukea reflektointitaitojen harjoittelua esittämällä erilaisia avoimia kysymyksiä (mitä, miten, miksi, jne.).
Digitaaliset välineet helpottavat ja nopeuttavat dokumentointia. Kuvat ja videot toimivat muistin tukena ja auttavat muistamaan menneitä tapahtumia; kuvat ja videot voivat myös tukea keskustelun syntymistä.
- Rajaa etenkin kuvaamalla kerättävien dokumenttien määrää, sillä jos aineistoa on valtavasti, sen joukosta on vaikeampi valita merkityksellisiä dokumentteja reflektoinnin tueksi.
- Digitaaliseen kasvun kansioon on tarkoitus kerätä lapselle merkityksellisiä dokumentteja, jotka kertovat mm. hänen oppimisestaan ja kiinnostuksen kohteistaan.
- Kokoa lasten kanssa vuoden aikana "Minä-kirjaa" esimerkiksi Book creator -sovelluksen avulla; e-kirjaan voit lisätä kuvien ja videoiden yhteyteen lapsen omia pohdintoja joko kirjoitettuna (sadutus) tai äänitettynä
III. askel
Harjoitellaan huolehtimaan digivälineistä
Yhteisessä käytössä olevien digivälineiden, kuten kameroiden, tablettien ja erilaisten ohjelmoitavien lelujen käyttökunnossa pitäminen vaatii säännöllistä huolehtimista. Yhdessä on mahdollista harjoitella välineiden lataamista sekä itse välineiden ja niiden oheistarvikkeiden (erilaiset johdot ja adapterit) säilytyksestä huolehtimista.
Kirjoitetaan näppäimistöillä
Kun näppäimistöillä näppäily ja kirjainten paikat alkavat tulla tutuksi, voidaan tutustua myös muihin näppäimistöjen perustoimintoihin ja tiettyihin erikoismerkkeihin. Näppäimistöllä kirjoittamiseen ja näppäimistön perustoimintoihin tutustumisessa kannattaa hyödyntää tekstinkäsittelyohjelmaa, esimerkiksi Word:ia tai Pages-sovellusta.
Viimeistään esiopetuksessa olisi hyvä tarjota lapsille myös tilaisuuksia tutustua tietokoneen ulkoisella näppäimistöllä kirjoittamiseen ja samalla myös tietokonehiiren käyttämiseen. Kursorin liikuttamiseen ja hiiren vasemman painikkeen käyttämiseen voi tutustua esimerkiksi windows-koneen Paint-piirustusohjelmassa.
💡 Vinkkejä:
- Välilyönti ja enter
- Isot kirjaimet (shift ja Capslock)
- Huutomerkki, kysymysmerkki ja @-merkki (eli numeronäppäinten "kakkostoiminnot")
Hyödynnetään digitaalisuutta oman oppimisen itsearvioimisen tukena
Reflektointi ja oman oppimisen itsearviointi voidaan ymmärtää toisiaan lähellä oleviksi käsitteiksi, jotka tukevat ja täydentävät toisiaan. Vaikka käytännön näkökulmasta tiukka rajanveto reflektoinnin ja oman oppimisen itsearvioinnin välillä ei välttämättä olekaan hyödyllistä, on tässä yhteydessä kuitenkin tarkoituksena erikseen korostaa erityisesti oman oppimisen, omien oppimistavoitteiden asettamisen ja oppimaan oppimisen tietoisen tarkastelun ja pohtimisen harjoittelemista.
Digitaalinen dokumentointia ja dokumenttien yhteistä tarkastelua voi hyödyntää oman oppimisen itsearvioimisen tukena samalla tavalla kuin reflektoinnissakin.
💡 Vinkkejä:
- Kerätkää tietoisesti dokumentteja, jotka tuovat esille harjoittelun ja oppimisen prosesseja - eli kerätkää valokuvia, videoita skeä lapsen omia kommentteja lopputuloksen tai -tilanteen lisäksi myös matkan varrelta. Digitaaliset työkalut voivat helpottaa tällaisten materiaalien kokoamista ja käsittelyä; voitte hyödyntää esimerkiksi lapsen kasvun kansiota tai tehdä lapselle erillisen e-kirjan käyttämällä Book Creator, Keynote tai Powerpoint -sovellusta/ohjelmaa.