Tutustutaan digivälineiden painikkeisiin ja digitaalisten ympäristöjen symboleihin

Digilaittet ja digitaaliset ympäristöt sisältävät monia erilaisia symboleja, joista monet tulevat lapsille pikku hiljaa tutuiksi. Digitaalisten ympäristöjen symboleihin voi tutustua niitä sanoittamalla tai niitä varta vasten etsimällä ja niistä tietoa hankkimalla. Erilaisiin toimintoihin liittyvien symbolien tunteminen on hyödyllistä nykyisessä digitaalisuutta pullollaan olevissa ympäristöissä, ja niihin sisältyvien merkitysten tunteminen on yksi esimerkki monilukutaidosta. 

Tutustutaan erilaisiin näppäimistöihin

Näppäilytaidoissa on kyse yksinkertaisesti valmiudesta käyttää erilaisten digilaitteiden näppäimistöjä, oli kyseessä sitten fyysinen (esim. tietokoneen irrallinen näppäimistö) tai digitaalinen näppäimistö (kosketusnäyttölaitteen näppäimistö). Erilaisilla näppäimistöillä on tärkeä rooli useimpien digilaitteiden ja -palveluiden käytössä ja digitaalisten tekstisisältöjen tuottamisessa, missä mielessä näppäilytaidot voidaan mieltää myös monilukutaitoa edistäväksi osaamiseksi. 

• Lapsen kiinnostuessa kirjaimista, näppäimistö tarjoaa mahdollisuuden "leikkikirjoitukseen", mikä on hyvä keino tutustua leikillisesti näppäimistöön ja tekstin syöttämiseen sen avulla
• Anna lapselle tilaisuuksia harjoitella näppäimistöllä oman nimen kirjoittamista, näin näppäily ja kirjainnäppäinten paikat näppäimistöllä alkavat hiljalleen tulla tutuiksi. 
• Normaalin näppäimistön lisäksi tutustukaa myös emoji-näppäimistöön

Hyödynnetään digitaalisuutta reflektointitaitojen harjoittelussa

Reflektoinnilla tarkoitetaan oman toiminnan ja esimerkiksi toimintaan liittyvien tunteiden pohtimista. Reflektointi voi kehittää itsetuntemusta ja edistää oppimista; reflektointi on tärkeä osa paitsi pedagogisen dokumentoinnin myös digitaalisen poertfoliotyöskentelyn prosessia. Reflektointi ei ole aivan helppo taito, ja voidaan ajatella, että itse kukin meistä harjoittelee sitä omalla tavallaan läpi elämän. 

Erityisesti päiväkodin pienimpien kohdalla aikuisen rooli tapahtuneen toiminnan sekä siihen liittyvien kokemusten ja tunteiden sanoittamisessa korostuu, mutta aikuisen tukea ja apua tarvitsevat myös esiopetusikäiset lapset. Kun lapsen kielelliset valmiudet ovat riittävät, aikuinen voi tukea reflektointitaitojen harjoittelua esittämällä erilaisia avoimia kysymyksiä (mitä, miten, miksi, jne.).

Digitaaliset välineet helpottavat ja nopeuttavat dokumentointia. Kuvat ja videot toimivat muistin tukena ja auttavat muistamaan menneitä tapahtumia; kuvat ja videot voivat myös tukea keskustelun syntymistä. 

• Rajaa etenkin kuvaamalla kerättävien dokumenttien määrää, sillä jos aineistoa on valtavasti, sen joukosta on vaikeampi valita merkityksellisiä dokumentteja reflektoinnin tueksi.
• Digitaaliseen kasvun kansioon on tarkoitus kerätä lapselle merkityksellisiä dokumentteja, jotka kertovat mm. hänen oppimisestaan ja kiinnostuksen kohteistaan. 
• Kokoa lasten kanssa vuoden aikana "Minä-kirjaa" esimerkiksi Book creator -sovelluksen avulla; e-kirjaan voit lisätä kuvien ja videoiden yhteyteen lapsen omia pohdintoja joko kirjoitettuna (sadutus) tai äänitettynä