3.3 Eläinsoluja ja -kudoksia
Eläimillä samankaltaiset solut muodostavat kudoksia. Erityyppiset kudokset liittyvät toisiinsa ja muodostavat elimiä, joilla on tietty tehtävä eläimen toiminnan kannalta. Samaa tehtävää hoitavat elimet muodostavat elimistön. Esimerkiksi ruoansulatuselimistö huolehtii ravinnon pilkkomisesta ja imeytymisestä. Toisin kuin kasvisolut, eläinsolut ovat suhteellisen erilaistuneita, eivätkä ne usein pysty muuttumaan uudelleen toiseksi solutyypiksi.
Eläinten kudostyyppejä ovat epiteeli- eli pintakudos, side- ja tukikudos, lihaskudos ja hermokudos. Kaikilla eläimillä ei ole kaikkia solutyyppejä. Esimerkiksi alkeellisimmilta eläimiltä saattaa puuttua hermokudos.
Epiteelikudoksen tehtävänä on toimia rajapintana eläimen ja ympäristön välillä. Se suojaa elimiä ja elimistöjä, säätelee aineiden ottoa ja poistoa, erittää aineita ja toimii aistielimenä. Esimerkiksi iho suojaa elimistöä mekaanisesti, estää mikrobien kulkeutumisen elimistöön ja vähentää nesteen haihtumista.
Side- ja tukikudoksen tehtävänä on yhdistää elimiä toisiinsa sekä tukea ja suojata elimistöä. Side- ja tukikudosta yhdistää solujen ympärilleen erittämä soluväliaine, joka saa aikaan kudoksen tuki- ja sidevaikutuksen. Sidekudokseen kuuluu varsinaisen sidekudoksen lisäksi myös rasvakudos, rusto, luu ja veri.
Lihaskudos koostuu supistumiskykyisistä soluista. Lihassolujen tehtävänä on saada aikaan kehon liikkeet. Se vastaa niin suoliston liikkeistä kuin nopeasta etenemisliikkeestä. Lihaskudos voidaan jakaa poikkijuovaiseen lihaskudokseen, sydänlihaskudokseen ja sileään lihaskudokseen.
Hermokudoksen tehtävänä on vastaanottaa, kuljettaa ja käsitellä informaatiota, jota eläin saa ympäristöstään. Hermokudos koostuu hermosoluista eli neuroneista ja hermotukisoluista eli gliasoluista.
Elimistö tarvitsee toimiakseen kaikkia kudoksia. Esimerkiksi verenkiertoelimistössä esiintyy kaikkia kudostyyppejä. Epiteelikudos ympäröi verisuonia, joiden sisällä kulkeva veri on side- ja tukikudosta. Sydän muodostuu lihaskudoksesta ja hermokudosta tarvitaan sydämen ja verisuonten toiminnan säätelemiseen. Eläinkudosten muodostamia kokonaisuuksia, elimiä ja elimistöjä käsitellään tarkemmin ihmisen biologia -kurssilla.