Kaikilla erilaistumattomilla soluilla on kyky jakautua. Yksisoluiset eliöt, kuten bakteerit, arkit ja alkueliöt voivat lisääntyä jakautumalla. Monisoluinen eliö on peräisin yhdestä solusta, joka on jakautumalla tuottanut kaikki muut solut.

Monisoluisella eliöllä solut voivat erilaistua tiettyyn tehtävään. Tällaiset solut, kuten hermosolut, eivät enää lisäänny jakautumalla. Eläimillä erilaistumattomia soluja, jotka pystyvät erilaistumaan eliön muiksi soluiksi, kutsutaan kantasoluiksi. Oheisessa piirroksessa petrimaljan kantasolut on saatu erilaistumaan lihas-, veri- ja hermosoluiksi.

 

Solut voidaan jakaa ituradan soluihin ja somaattisiin soluihin. Ituradan soluihin kuuluvat sukusolut sekä ne solut, joista syntyy sukusoluja. Somaattisiin soluihin kuuluvat kaikki muut eliön solut paitsi ituradan solut. Monisoluisilla eliöillä uudet yksilöt syntyvät soluista, jotka ovat ituradan soluja. Somaattisista soluista ei synny uusia yksilöitä.

Solunjakautuminen jaetaan perimäaineksen kahdentumiseen ja soluliman jakautumiseen. Solun jakautuessa sen perimäaines kahdentuu mitoosissa ja siirtyy molemmille tytärsoluille. Suvullisesti lisääntyvillä eliöillä tapahtuu meioosi, jossa perimäaineksen määrä puolittuu. Soluliman jakautumisessa solu jakautuu kahdeksi tytärsoluksi, joita erottaa solukalvo.