Niin kasvit kuin eläimetkin kykenevät tuottamaan pyruvaatista monimutkaisia orgaanisia molekyylejä. Glukoosin tuottamista pyruvaatista kutsutaan glukoneogeneesiksi. Glukoneogeneesi on lähes käänteinen reaktiosarja glykolyysille, mutta se kuluttaa ATP:tä sen tuottamisen sijaan. Yhden glukoosimolekyylin tuottaminen kahdesta pyruvaatista kuluttaa kuusi ATP-molekyyliä. Vastaavasti glykolyysin käänteisessä reaktiossa tuotettiin vain kaksi ATP:tä. Glukoneogeneesi on siis energiaa kuluttava prosessi ja sitä ei ylläpidetä turhaan.

Glukoneogeneesin ja glykolyysin välituotteista eläimet ja kasvit voivat tuottaa myös aminohappoja liittämällä niitä typpeen. Kun elimistössä on pula ravinnosta, voidaan aminohappoja käyttää energiantuotannossa liittämällä ne glykolyysiin. Glukoneogeneesi toimii myös maksasoluissa, kun laktaatista (maitohappo) tuotetaan uudelleen glukoosia solujen käytettäväksi.