Solun yleisimmät alkuaineet ovat vety, happi, hiili ja typpi. Solut tarvitsevat myös mm. fosforia, rikkiä ja muita makro- ja mikrokivennäisiä.
Kemialliset reaktiot pitävät solun toimintaa yllä.
Veden ominaisuudet tekevät siitä elämän ehdon: se on yleinen aine, poolisena hyvä liuotin ja sillä on lämpötilaeroja tasoittava vaikutus.
Hiilihydraatit koostuvat enimmäkseen vedystä, hapesta ja vedestä. Niiden molekyylikaavan voidaan ajatella olevan muotoa (C·H2O)n. Hiilihydraatit jaetaan mono- ja polysakkarideihin.
Lipidit ovat joukko veteen liukenemattomia aineita. Niihin lukeutuvat esimerkiksi rasvat, kalvolipidit ja steroidit.
Proteiineja tarvitaan solun kaikkiin toimintoihin. Ne koostuvat aminohapoista, jotka ovat peptidisidoksin kiinni toisissaan. Proteiini laskostuu solussa tiettyyn kolmiulotteiseen muotoon. Proteiinin rakenteesta voidaan erottaa neljä eri tasoa.
Nukleiinihappoja ovat mm. tiedon säilönnän kannalta tärkeät dna ja rna. Niissä on sokeri-, fosfaatti- ja emäsosa.
