Seoksiksi kutsutaan aineita, joissa kahden tai useamman aineen rakenneosat ovat sekoittuneet keskenään. Aineet erotetaan toisistaan kemiallisilla erotusmenetelmillä, joita ovat mm.

• suodatus
• uutto
• kiteyttäminen
• tislaus ja
• kromatografia.

Homogeeninen seos on tasakoosteinen. Tyypillisiä homogeenisia seoksia ovat esim. vesijohtovesi, ilma ja erilaiset metalliseokset eli lejeeringit. Homogeenisen seoksen osaset voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi tislaamalla, jos aineilla on erilaiset kiehumispisteet.

Heterogeenisessa eli sekakoosteisessa seoksessa voidaan havaita eri kerroksia, jotka selkeästi silmillä havaittavissa eri olomuodoiksi. Näitä kerroksia tai olomuotoja kutsutaan faaseiksi. Heterogeenisen seoksen komponentteja voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi suodattamalla, jos aineilla on erilaiset liukoisuudet.

Seoksien erilaisia muotoja ovat muun muassa:

• sumu (fog) = nestettä kaasussa
• savu (smoke) = kiinteää ainetta kaasussa
• suspensio (suspension) / liete = kiinteää ainetta nesteessä
• vaahto (foam) = kaasua nesteessä 
• emulsio (emulsion) = nestettä nesteessä
• geeli (gel) = kiinteää ainetta nesteessä. Yleensä kiinteä aine on imenyt itseensä nestettä ja turvonnut.

LISÄTIETO: Seos on vähintään kahden aineen muodostama kooste, jonka eri aineosaset eivät ole muodostaneet kemiallisia yhdisteitä. Seoksen aineet eivät siis muodosta ioni- tai molekyyliyhdisteitä toistensa kanssa, mutta osasten välillä voi myös olla vahvoja kemiallisia sidoksia (vrt. lejeeringit, joissa metalliatomit ovat sidoksissa metallisidoksin).