Molekyylien väliset vuorovaikutukset
Jos atomit eivät sitoutuisi toisiinsa kovalenttisin sidoksin, molekyylit eivät pysyisi koossa. Jos taas molekyylit eivät sitoutuisi mitenkään toisiinsa, ne muodostaisivat vain harvaa ainetta, kaasua. Jotta esimerkiksi vesi voi esiintyä nesteenä tai jäänä, vesimolekyylien pitää pakkautua lähelle toisiaan, paljon tiheämpään kuin vesihöyryssä. Nesteen ja kiinteän aineen pitävät koossa molekyylien väliset vuorovaikutukset.
Molekyylien väliset vuorovaikutukset ovat paljon heikompia kuin molekyylien sisäiset kovalenttiset sidokset. Esimerkiksi metanolimolekyyleillä on lämpötilassa 65 °C niin paljon liike-energiaa, että molekyylien väliset vuorovaikutukset eivät enää riitä sitomaan molekyylejä nesteeksi. Tässä lämpötilassa metanoli kiehuu. Molekyyleillä ei ole kuitenkaan vielä niin paljon energiaa, että vahvat kovalenttiset sidokset alkaisivat hajota. Itse molekyylit siis pysyvät koossa, vaikka tiheä neste höyrystyykin harvaksi kaasuksi.
Mitä enemmän aineella on energiaa, sitä vähemmän molekyylien väliset vuorovaikutukset pystyvät pitämään sitä koossa. Siten lämpötilan kasvaessa kiinteä aine sulaa ja lopulta neste kiehuu. Nesteessä ja kiinteässä aineessa molekyylit ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisten molekyylien kanssa, kun taas kaasumaiset molekyylit kulkevat kokoonsa nähden pitkiä matkoja vuorovaikuttamatta merkittävästi muiden kaasumolekyylien kanssa.