E1 Atomi, kemian perusyksikkö

• Atomi koostuu ytimen positiivisista protoneista ja varauksettomista neutroneista sekä ytimen ympärillä liikkuvista negatiivisista elektroneista.
• Atomissa on protoneja ja elektroneja yhtä paljon.
• Alkuaineessa kaikilla atomeilla on yhtä monta protonia.
• Isotoopit ovat saman alkuaineen atomeja, joilla on eri määrä neutroneja.
• Järjestysluku on atomin protonien lukumäärä. Massaluku on atomin protonien ja neutronien kokonaismäärä.

E2 Atomeista molekyyleiksi

• Ionilla on sähkövaraus, kationilla positiivinen ja anionilla negatiivinen.
• Molekyyli koostuu atomeista, eli se on kokonaisuutena varaukseton.
• Yhdiste koostuu samanlaisista rakenneyksiköistä, kuten molekyyleistä.
• Kovalenttinen sidos on kahden atomin molekyylissä jakama elektronipari. Kaksi elektroniparia muodostavat kaksoissidoksen, kolme elektroniparia kolmoissidoksen.

E3 Orgaanisten molekyylien sidokset

• Orgaanisissa yhdisteissä hiili muodostaa neljä sidosta, typpi kolme sidosta, happi kaksi sidosta ja vety yhden sidoksen.
• Oktetti on vakaa kahdeksan ulkoelektronin rakenne.
• Elektronegatiivisuus tarkoittaa atomin kykyä vetää puoleensa elektroneja.
• Hapella ja typellä on suuri elektronegatiivisuus.

E4 Molekyylien sisäiset varaukset

• Osittaisvaraus on atomin ydinvarauksen ja atomia ympäröivän negatiivisen varauksen erotus.
• Poolisessa sidoksessa elektronit jakautuvat epätasaisesti, poolittomassa sidoksessa tasaisesti.
• Poolinen molekyyli on dipoli: siinä on positiivinen ja negatiivinen pää.
• Sidosten poolisuus voi kumoutua molekyylin rakenteen takia.
• Pooliset yhdisteet liukenevat hyvin veteen, ja poolittomat yhdisteet liukenevat hyvin rasvoihin.

E5 Varausten aikaansaamat vuorovaikutukset

• Molekyylien välisiä vuorovaikutuksia ovat dispersio- ja dipoli-dipolivuorovaikutus sekä vetysidokset.
• Dipoli-dipolivuorovaikutusta on poolisten molekyylien välillä, dispersiovuorovaikutusta kaikkien molekyylien välillä.
• Vetysidoksen vety on sitoutunut elektronegatiiviseen alkuaineeseen ja muodostaa vetysidoksen jonkin negatiivisesti varautuneen atomin kanssa.
• Molekyylien väliset vuorovaikutukset vaikuttavat yhdisteiden sulamis- ja kiehumispisteisiin.