Kemialliset rakenteet perustuvat positiivisten ja negatiivisten varausten väliseen vuorovaikutukseen. Atomit ovat varauksettomia, mutta niiden elektronit voivat järjestyä siten, että syntyy atomit molekyyleiksi yhdistäviä vetovoimia. Myös molekyylit ovat kokonaisuutena varauksettomia, mutta niihin voi elektronien liikkeen vuoksi syntyä varauksellisia osia, jotka saavat molekyylit liittymään yhteen aineeksi.

 

Metanolimolekyylin happiatomi vetää yhteisiä sidoselektroneja enemmän puoleensa kuin siihen sitoutuneet vety- ja hiiliatomi. Happiatomi ei saa itselleen kokonaista ylimääräistä elektronia, eli siitä ei tule ionia. Hapen ympärillä on kuitenkin enemmän negatiivista varausta kuin sen ytimessä on positiivista varausta, eli sillä on negatiivinen osittaisvaraus. Happeen sitoutunut vetyatomi on luovuttanut negatiivista varausta, joten sillä on positiivinen osittaisvaraus.

 

Hiiliatomi on menettänyt negatiivista varausta happiatomille, mutta toisaalta se on saanut sitä takaisin kolmelta vetyatomilta, sillä hiili on hieman vetyä elektronegatiivisempi alkuaine. Hiiliatomin osittaisvarausta on siten hankala päätellä.

 

Negatiivinen osittaisvaraus voidaan ilmoittaa kemiallisessa kaavassa kirjoittamalla kyseessä olevan atomin viereen δ−. Merkinnässä δ eli delta tarkoittaa nollan ja ykkösen välissä olevaa lukua, eli δ− on pienempi varaus kuin kokonainen elektronin varaus. Positiivisen osittaisvarauksen merkki on vastaavasti δ+.

https://peda.net/id/ccdf46304
Metanolissa happiatomilla on negatiivinen osittaisvaraus ja happeen sitoutuneella vetyatomilla on positiivinen osittaisvaraus. Varausjakaumakuvassa nämä osittaisvaraukset näkyvät punaisena ja sinisenä alueena.