Atomin muodostamien sidosten lukumäärä selittyy elektronien määrän avulla. Elektronien voidaan ajatella asettuvan atomissa elektronikuorille. Ensimmäiselle kuorelle mahtuu kaksi elektronia ja toiselle kuorelle kahdeksan elektronia.

Atomi muodostaa niin monta sidosta, että sen uloin elektronikuori täyttyy. Vetyatomin uloimmalle elektronikuorelle mahtuu kaksi elektronia. Koska vetyatomilla on omasta takaa yksi elektroni, se jakaa tämän elektronin kovalenttisessa sidoksessa ja saa näin ympärilleen toisen elektronin. Heliumatomilla on luonnostaan tällainen vakaa kahden elektronin rakenne, mikä selittää sitä, että yhtään heliumia sisältävää yhdistettä ei ole pystytty valmistamaan.

Hiileltä puuttuu täydestä elektronikuoresta neljä elektronia, joten se muodostaa neljä kovalenttista sidosta. Typeltä puuttuu kolme elektronia ja hapelta kaksi elektronia, joten typpi muodostaa kolme sidosta ja happi kaksi sidosta. Hiili, typpi ja happi saavuttavat kovalenttisilla sidoksilla vakaan kahdeksan ulkoelektronin rakenteen eli oktetin. Oktetin avulla voidaan kuvata monien muidenkin alkuaineiden sitoutumista. Esimerkiksi neonin sitoutumattomuutta selittää se, että neonatomilla on oktetti jo valmiiksi.

https://peda.net/id/ccd4c02a4