Atomien samanlaisuus ja erilaisuus

Yksinkertaisimmassa atomissa, vetyatomissa, on yksi protoni ja yksi elektroni. Protonien lukumäärää sanotaan järjestysluvuksi, sillä sen avulla voidaan järjestää alkuaineet. Alkuaine on aine, jonka jokaisella atomilla on sama järjestysluku eli yhtä monta protonia.

Vetykaasu on alkuainetta, jonka jokaisessa atomissa on yksi protoni. Atomit eivät kuitenkaan ole kaikki samanlaisia, sillä pienellä osalla atomeista on ytimessä protonin lisäksi yksi neutroni ja vielä pienemmällä osalla on kaksi neutronia. Tällaisia atomeja, joissa on yhtä monta protonia mutta eri määrä neutroneja, sanotaan toistensa isotoopeiksi. Kyseisistä isotoopeista voidaan käyttää nimiä vety-1, vety-2 ja vety-3.

Isotoopin nimessä oleva luku on atomiytimen protonien ja neutronien yhteenlaskettu lukumäärä. Siitä käytetään nimitystä massaluku, koska se ilmaisee melko tarkasti ytimen massan. Massaluku kirjoitetaan yläindeksiin ennen alkuaineen kemiallista merkkiä, joten edellä mainitut vedyn isotoopit ovat kemian merkkikielellä 1H, 2H ja 3H.

Järjestysluku saadaan selville kemiallisesta merkistä, mutta joskus se on hyödyllistä ilmoittaa vielä erikseen. Järjestysluku tulee alaindeksiin, joten esimerkki-isotooppimme kirjoitetaan [[$ \ce{^1_1 \mathrm{H}} $]] , [[$ \ce{^2_1 \mathrm{H}} $]] ja [[$ \ce{^3_1 \mathrm{H}} $]].

https://peda.net/id/ccc9c4fe4
Isotooppi vety-3 poikkeaa kahdesta muusta isotoopista siinä, että se ei ole pysyvä vaan se hajoaa hitaasti helium-3:ksi. Tällaista pysymätöntä, toisen alkuaineen atomiksi muuttuvaa isotooppia sanotaan radioaktiiviseksi. Kemiassa tutkitaan tavallisesti pysyviä isotooppeja eli atomeja, joiden ytimet eivät muutu. Tällöin muutoksentekijän rooli jää ytimiä ympäröiville elektroneille.

Huom! Atomin eri isotoopeilla on siis erilainen massa, mutta kemialliset ominaisuudet ovat samanlaiset. Atomien kemialliset ominaisuudet, mm. reagointiherkkyys, määräytyvät atomin elektronirakenteen perusteella.