Lukustrategioiden opettamisesta

Lukustrategioiden opettamisesta

Kokemattomat lukijat tunnistavat siitä, että lukemisen tavoite ei ohjaa heidän strategiaansa. Yksittäistä tietoa isosta tekstimassasta etsivä ei hallitse skannaavaa strategiaa, vaan lähtee lukemaan tekstiä alusta asti sana sanalta ja uupuu jo alkumetreillä. Asioita päntätään ulkoa sen sijaan, että yritettäisiin ymmärtää kokonaisuus ja liittää se jo olemassa olevaan osaamiseen.

Erilaisia malleja lukustrategioiden opettamiseen on paljon. Valinta riippuu muun muassa siitä, millaista tekstiä ollaan käsittelemässä ja mikä on lukijan tavoite.  Aluksi lukustrategioita voi olla hyvä harjoitella yhdessä opettajan kanssa mallintaen, sen jälkeen parin kanssa ja lopulta yhä itsenäisemmin.

Alla esitellään joitakin yleisiä malleja.

Tietotekstiin sopivia lukustrategiamalleja

SQ3R

Vanhin tunnettu lukemista ja opiskelua tehostava lukustrategia.

  • Survey – tekstin nopea silmäily
  • Question – kysymysten muotoilu
  • Read – vastausten etsiminen lukemalla
  • Recite – itseltä kuulusteleminen
  • Review – kertaus sopivin aikavälein


ELTKK

Strategian osat ovat ennusta, lue, tiivistä, kysy ja kartoita. 

  1. Lue otsikot ja ennusta niiden perusteella tekstin sisältö. 
  2. Lue teksti ja alleviivaa keskeiset kohdat. 
  3. Kirjoita muistiin lukemisen aikana heränneitä kysymyksiä ja ajatuksia eli keksi tekstistä kysymyksiä. 
  4. Piirrä ydinasioista ja niiden suhteista merkityskartta. 
  5. Kirjoita tai esitä suullisesti tiivistelmä tekstistä.

TEAKKO

Sarmavuoren kehittelemä strategia on lähisukua ELTKK -menetelmän kanssa. TEAKKO koostuu seuraavista vaiheista:

  • T = tiedot, eli aktivoidaan aiempi tieto
  • E = ennakointi, eli mitä tekstiltä odotetaan ja mitä sen oletetaan sisältävän
  • A = aktiivinen vaihe, jossa poimitaan pääajatukset kirjoittamalla tai alleviivaamalla, ympyröidään ja selitetään tuntemattomat sanat, keksitään väliotsikoita ja rakennetaan luetusta mind map
  • K = keskustelu ryhmässä tai parin kanssa
  • K = kysyminen, eli keksitään tekstistä pääkysymyksiä sekä yksityiskohtaisempia kysymyksiä, joihin teksti vastaa, ja luodaan tekstistä tiivistelmä
  • O = Oppimisen arviointi


Yleiskatsaustekniikka

Systemaattinen lähestymistapa tutustua tekstin sisältöön. Opettaja ohjaa opiskelijaa lähestymään tekstiä sen eri osista käsin.

  1. Otsikon analysointi
  2. Alaotsikoiden analysointi 
  3. Kuvien analysointi 
  4. Johdattelevat kappaleet 
  5. Päätelmäkappaleet 
  6. Pääidean erottaminen

Yleiskatsaustekniikkaa soveltaen voi opettaa opiskelijoille silmäilevää lukustrategiaa, joka monelta puuttuu. Silmäilevää tai skannaavaa lukustrategiaa tarvitaan mm. silloin, kun materiaalia on paljon ja siitä etsitään itselle oleellista tietoa, eikä koko tekstin läpi lukeminen ole edes tavoite. (esimerkiksi tiedon hakeminen tutkivassa oppimisessa)


Kysele itseltäsi –strategia

Strategian alkuperäiseen versioon ohjeistetaan seuraavalla tavalla:

  1. Oppilas miettii, miksi hän lukee tekstiä.
  2. Hän etsii kappaleen tärkeimmän asian ja alleviivaa sen. 
  3. Hän miettii, mihin kysymykseen tuo ydinasia vastaa. 
  4. Hän vastaa esittämäänsä kysymykseen. 
  5. Hän etenee näin kappale kappaleelta.
  6. Hän arvioi lopuksi koko lukutekstin kysymyksiä ja vastauksia: mitä lisätietoa ne antavat tekstistä.

Yksinkertaistettuna voi mallia soveltaa esim. näin: opiskelija lukee tekstin kappale kappaleelta tai luku luvulta. Hän pysähtyy miettimään aina yhden jakson luettuaan, mihin asiaan tekstijakso vastasi, ja kirjoittaa kysymyksen itselleen muistiin. Kun koko teksti on näin käsitelty, hän laittaa tekstin pois ja vastaa tekemiinsä kysymyksiin joko puhumalla tai kirjoittamalla. Jos muisti tekee tepposet, voi tekstin ottaa uudelleen esiin ja etsiä vastaukset sieltä.


Yhteistoiminnallisen oppimisen parilukutekniikan sovellukset

Oma suosikkini on YTO-oppimisen pariluku. Pariluvussa voidaan toimia esimerkiksi niin, että työpari lukee tekstiä vuorotellen ääneen kappale kerrallaan. Joka kappaleen jälkeen voidaan joko

  • yhdessä määritellä ja kirjata ylös kappaleen pääasia
  • määritellä yhdessä kysymys, johon kappaleessa vastataan
  • kuuntelijan roolissa voi toistaa kappaleen sisällön tiiviisti omin sanoin
  • voidaan yhdessä keskustella aiheesta, ihmetellä ääneen, kirjata epäselvät käsitteet tai asiat ylös jatkopohdintaa varten jne.


ARMS

ARMS auttaa yhdistämään tekstin tietoja aiempiin tietoihin ja kokemuksiin. Lyhenne muodostuu sanoista anticipate, read, map ja summarize. Puhtaimmillaan strategia on erittäin työläs, mutta toki tehokas, jos motivaatiota riittää. Ryhmävaihe voidaan jättää pois ja näin yksinkertaistaa mallia.
  1. Lue tekstin otsikko.
  2. Ennakoi tekstin sisältöä kirjoittamalla 5 – 7 asiaa, joita teksti voisi käsitellä.
  3. Vertaile ja täydennä listaasi kuultuasi ryhmäsi muiden jäsenten ennakoinnista.
  4. Piirtäkää keskeisistä oletuksistanne kartta.
  5. Lue teksti silmäillen. Tee muistiinpanoja, alleviivaa ydinkohtia, kirjoita tukisanoja.
  6. Kokoa tekstin keskeiset käsitteet korteille. Järjestä kortit merkityksen mukaan.
  7. Piirrä sisällöstä merkityskartta.
  8. Kirjoita kartan pohjalta tiivistelmä.
  9. Vertaile tekstin käsitekarttaa oletusten karttaan.
  10. Mieti, mitä uutta opit.

Muunlaisiin teksteihin sopivia lukustrategiamenetelmiä

Mielipidetekstit ja lukemisen liittäminen argumentaatioon väittelymetodilla

Menetelmä aktivoi lukemisprosessia ja auttaa kommunikoimaan tekstin kanssa, opettaa erittelemään tekstin argumentaatiota ja näin lisää kriittistä lukutaitoa.

  1. Opiskelijat lukevat mielipidetekstin (yleisönosastokirjoitus, lehden pääkirjoitus, kolumni tms.)
  2. Kukin kertoo yleisesti, oliko pääasiassa samaa mieltä vai eri mieltä tekstin kanssa.
  3. Teksti luetaan uudelleen. Opiskelijat alleviivaavat eri värillä ne kohdat, joissa ovat kirjoittajan kanssa samaa mieltä ja joissa ovat eri mieltä.
  4. Samaa mieltä olleet kertovat perustellen, miksi ja missä asiassa he ovat kirjoittajan kannalla. Seuraavaksi eri mieltä olleet kertovat, miksi ja mistä he ovat kirjoittajan näkemystä vastaan.


Nurkasta nurkkaan

Nurkasta nurkkaan on toiminnallinen sovellutus väittelystrategiasta. Opiskelijat ovat voineet tehdä lukemastaan tekstistä väitteitä, tai opettaja on tehnyt niitä.

Opetustilan nurkissa on laput ”Täysin samaa mieltä – melko samaa mieltä – melko eri mieltä – täysin eri mieltä”. Väitteitä käsitellään yksi kerrallaan. Opiskelijat liikkuvat siihen nurkkaan, joka vastaa heidän näkemystään. Kun ryhmä on jakautunut, argumentoidaan oman näkemyksen puolesta. Jos toiset esittävät erityisen vakuuttavia argumentteja, omaa mielipidettä voi myös tarkistaa ja vaihtaa nurkkaa.


Käsitekartat ja piirustukset

toimivat tietotekstien lisäksi myös kaunokirjallisten tekstien käsittelyssä. Opettaja voi laatia valmiin käsitekarttapohjan, jota opiskelijat täyttävät, tai opiskelijat voivat tehdä omanlaisensa jäsennyksen. Tekstin voi muuttaa sarjakuvaksi ja tiivistää keskeiset sisältöasiat esim. puhekupliin.


Kaunokirjallisuuden lukustrategiatehtäviä

Kaunokirjallisten tekstien käsittelyssä voi myös käyttää erilaisia rekonstruointi- ja uudelleenkerrontastrategioita:

  • Opiskelijat saavat ensin vain novellin alun ja lopun ja keskustelevat, miten juoni olisi voinut edetä.
  • Ennustaminen: tarina keskeytetään hetkeksi, ja opiskelijat ennustavat, mitä tapahtuu seuraavaksi
  • Novellista annetaan vain alkuosa, ja opiskelijat ennakoivat jatkon.
  • Opiskelijat keksivät tarinalle vaihtoehtoisen lopun, joka kuitenkin olisi looginen.
  • Jokainen opiskelija / pari saa käsiteltäväkseen jonkin henkilöhahmon kaunokirjallisuudesta, ja piirtävät tämän ominaisuuksista ja luonteesta ideakartan tai muun kuvauksen
  • Tarina tiivistetään sarjakuvaksi.
  • Tarinalle suunnitellaan jatko-osaa joko kirjoittaen tai keskustellen.

Hyvä lukija

Kaikkia strategisia malleja yhdistää käsitys hyvästä lukijasta. Hyvä lukija

  • tietää, miksi hän lukee, mitä hän hakee
  • osaa varmistaa, tarjoaako teksti hänen tarvitsemaansa tietoa eli kannattaako tekstiä lukea
  • hyödyntää aiempaa tietoa ja kokemuksiaan, yhdistää uutta tietoa jo olemassa oleviin skeemoihin
  • hallitsee erilaisia apuvälineitä ja keinoja ymmärtämisen, hahmottamisen ja muistamisen tueksi
  • osaa ennakoida tekstiä luomalla oletuksia ja etsimällä niihin vastauksia,
  • ei kompastele vieraisiin käsitteisiin vaan osaa joko ohittaa ne tai tarkistaa niiden merkityksen
  • osaa erottaa tärkeän tiedon vähemmän tärkeästä
  • rakentaa tekstistä kokonaisuutta, yhdistelee ydinasioita (kartat, tiivistelmät)
  • pystyy esittämään tekstiä jäsentäviä kysymyksiä itselleen
  • on joustava lukustrategioiden käytössä
  • osaa lukea myös rivien välistä