3. AJANKÄYTTÖ KOULUTUKSESSA
Mihin käytettävissä oleva aika riittää?
Erilaiset oppimisen tavat ja opetusmenetelmät vaativat erilaisen ajan. Joten on hyvä ottaa huomioon koulutukseen käytettävän ajan ja tavoitteiden välinen suhde.
Jos tarkoituksena on oppia yksittäisiä tietoja tai helpohkoja taitoja, oppiminen voi tapahtua hyvin nopeasti ja oppimisprosessia ja opiskelijan kehittymistä on helppo havaita. Monimutkaisemmat ajattelua vaativat prosessit ja erityisesti yhdessä oppiminen vaativat paljon aikaa. Jos tavoitellaan uudistavaa oppimista, jolloin tavoitteena on kokonaisten ajatusrakennelmien muuttuminen voi oppimisprosessi olla koko elämän mittainen.
Tärkeää on huomioida myös se, että yksinkertaisempia tietoja ja taitoja opiskeltaessa opetettavaan asiaan voidaan siirtyä aika nopeastikin. Kokeilemalla ja tekemällä oppiminen vaatii jo opiskelijoiden ryhmäyttämistä, virittäytymistä ja turvallisen ilmapiirin luomista, jotta opiskelijat uskaltavat kokeilla ja tehdä myös virheitä. Ajattelemalla oppiminen ja yhdessä vaativat ryhmän tiivistä ryhmäytymistä ja erityistä turvallisuuden tunnetta, jotta ryhmä pystyy turvallisesti jakamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan toisilleen. Mitä enemmän ryhmäytymistä ja turvallista ilmapiiriä luodaan, sitä enemmän se vaatii aikaa.
Ajattelemalla oppiminen ja yhdessä oppiminen vaativat myös eri tavalla kokemusten ja opittujen asioiden purkamista ja käsittelyä oppimistilanteiden jälkeen. Tällaiset syvällisemmät oppimisprosessit saattavat herättää opiskelijoissa monenlaisia tunteita ja ajatuksia, joita on hyvä käydä yhdessä läpi. Tällaisia syvempiä oppimisprosesseja on myös hankalampi havaita ulkopuolelta ja usein oppimisprosessit jatkuvatkin opiskelijoiden mielissä vielä kokoontumisten ja kurssien jälkeenkin. Myös opiskelijoiden itsensä voi olla hankala sanoittaa, mitkä kaikki asiat ovat vaikuttaneet heidän oppimiseensa.