Ylioppilastutkinto

Ylioppilastutkinnon rakenteesta ja siihen sisältyvistä kokeista

Suoritusjärjestys muokkautuu kunkin opiskelijan opiskelusuunnitelman mukaisesti, mutta jos tutkintoon haluaa sisällyttää fysiikan, kemian ja biologian täytyy kokeet suorittaa kuvatussa järjestyksessä. Reaalikokeiden toisiinsa sidotut koepäivät aiheuttavat myös sen, että jos opiskelija haluaa sisällyttää tutkintoonsa fysiikan ja psykologian, täytyy psykologian koe suorittaa kolmannen vuoden syksyllä tai toisen vuoden keväällä, jolloin täytyy varautua suorittamaan osa kursseista itsenäisesti. Ylioppilastutkinto on kypsyyskoe, joka mittaa tiedon määrää, kykyä ymmärtää ja soveltaa oppimaansa. Moniin jatko-opintoihin pääsy edellyttää hyvin suoritettua ja monipuolista yo-tutkintoa.

Ylioppilastutkintoon kuuluu pakollisia ja ylimääräisiä kokeita, jotka kokelas voi suorittaa yhdellä kertaa tai hajautettuna. Tutkinnon voi hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan. Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun kokelas ilmoittautuu pakolliseen tai ylimääräiseen kokeeseen.

Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Oppiaineiden vaativuustason saat itse valita riippumatta lukio-opintojesi laajuudesta, mutta vähintään yhdessä oppiaineessa on suoritettava vaativampi eli A-tason koe. Voit siis esimerkiksi osallistua lyhyeen oppimäärään perustuvaan matematiikan kokeeseen, vaikka olisit opiskellut laajan matematiikan kurssit, jos suoritat ruotsin kielessä tai vieraassa kielessä A-tason kokeen.

Toisessa kotimaisessa järjestetään A- ja B-tason koe. Pitkään oppimäärään perustuva vieraan kielen koe järjestetään englannin, saksan, ranskan, venäjän ja espanjan kielissä.

Vieraan kielen lyhyeen oppimäärään perustuvan kokeen voi suorittaa englannin, saksan, ranskan, venäjän, latinan, espanjan, italian, portugalin, klassisen kreikan ja saamen kielissä.

Samalla tutkintokerralla voi osallistua vain yhteen vieraan kielen A- tai B-tasoiseen kokeeseen ja enintään kahteen lyhyen oppimäärän kokeeseen. Tutkintoon saa kuulua vain yksi saman oppiaineen koe. Hajautetun tutkinnon kuluessa ei voi suorittaa saman aineen eritasoista koetta.

Reaalikoe on reaaliaineen koe. Reaalikokeita voit tutkinnon kuluessa suorittaa jopa kuusi. Vain yksi näistä kokeista voi olla pakollinen koe. Reaalikokeet on jokaisella tutkintokerralla jaettu kahteen tutkintopäivään joten yhdellä tutkintokerralla voit siis suorittaa kaksi reaaliaineen koetta. Kokeet on jaettu koepäiville seuraavasti

  1. päivä: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
  2. päivä: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto (päivät toistuvat jokaisella tutkintokerralla samanlaisina)
Kokeiden aikataulutuksesta

Kankaanpään Yhteislyseossa kokeiden suoritusaikataulua määrittää aineiden sijoittuminen kurssitarjottimelle. 
Toisen opiskeluvuoden keväällä voi suorittaa uskonnon tai terveystiedon kokeen, ja vuorovuosittain maantieteen ja lyhyen vieraan kielen kokeen.
Kolmannen vuoden syksyllä kirjoitetaan keskipitkä ruotsi ja biologia tai historia. Mahdollista on osallistua myös terveystieteen tai uskonnon kokeeseen.
Kolmannen vuoden keväällä ovat vuorossa äidinkieli, pitkä englanti, matematiikka, kemia, fysiikka, psykologia, yhteiskuntaoppi (sekä mahdollisuus osallistua uskontoon, terveystietoon, maantieteeseen, lyhyen vieraan kielen kokeeseen).

Ylioppilastutkinnon reaalikokeet jakautuvat kahdelle koepäivälle

Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koepäivien järjestys voi vaihdella. Eri aineiden kokeet jakautuvat kahdelle koepäivälle seuraavasti:

samana koepäivänä samana koepäivänä 
psykologia
filosofia
historia
fysiikka
biologia

uskonto
elämänkatsomustieto
yhteiskuntaoppi
kemia
maantiede
terveystieto

Voit osallistua yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten voit suorittaa yhdellä tutkintokerralla enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajauttamalla voit halutessasi osallistua usean reaaliaineen kokeeseen.
Tutkinnon hajauttaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kirjoitat yhden tai useamman aineen toisen vuoden keväällä, osan kolmannen vuoden syksyllä ja loput kolmannen vuoden keväällä.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä