Biodiversiteetti ja ympäristöntutkimus opintojaksot alkoivat opintoretkellä Turkuun ja Ahvenanmaalle
Sekä hankkeen, että Leader Pohjois-Satakunnan tukemana toteutettiin 12.-14.5. opintomatka Ahvenanmaalle. Opintomatka on osa laajempia biodiversiteetti ja ympäristöntutkimus -opintojaksoja, jotka jatkuvat syyslukukaudella. Retken aloitimme tutustumalla Turun yliopiston ja Åbo akademin luonnontieteelliseen museoon, jossa saimme opastuksen yliopistojen biodiversiteettitutkimuksesta. Pääsimme myös näkemään erittäin arvokkaita kokoelmia, joihin kuuluu mm. satoja vuosia vanhoja hyönteisnäytteitä, sekä uudempia holotyyppiyksilöitä (samalla myös maailman ainoita tunnettuja yksilöitä) tieteelle kuvatuista lajeista.

Kari Kaunisto esittelee satoja vuosia vanhoja hyönteisnäytteitä.

Anssi Teräksen hyppysissä on holo- ja paratyyppiyksilöt kahdesta pistiäislajista, samat yksilöt ovat myös maailman ainoat tunnetut yksilöt kyseisistä lajeista.
Ahvenanmaalla tutustuimme biodiversiteettiasioihin Lemlandin Nåtössä, jossa tutkimme mm. vesien pieneliöitä, teimme puutiaislaskentaa, sekä lukiokumppanimme Eurasta tekivät myös kasvillisuusruutulaskennat samoilta aloilta, joilta me tutkimme maaperän happamuutta. Husössä Finströmissä pääsimme tutustumaan Åbo Akademin kenttäasemaan, jossa tehdään hyvin laaja-alaista meribiologian tutkimusta. Museon amanuenssi Tony Cederbeg esitteli aseman toimintaa ja tiloja, hienot ovat puitteet. Aseman laiturilta aloitimme myös vedenlaatumittaukset, sekä kalojen mikromuovitutkimukset, tarkoituksenamme on kalastaa kaloja eri vesistöistä ja tutkia niiden sisältämiä mikromuoveja. Tuloksia näistä on odotettavissa sitten syyslukukaudella, kun viimeisetkin osaset opintojaksoista on hoidettu.

Husön aseman miljöö oli käynnillämme juuri kuvan kaltainen, säätä myöten.

Vesistutkimukset ja kalastus sujuvat keskimääräistä mukavammin, kun kelit ovat kohdillaan.

Haaveilla saimme yhytettyä rakkohaurukasvustoista mm. leväkatkoja, hietakatkarapuja, kolmipiikkejä, vesisiiroja ja vesiperhosen toukkia.
Syyslukukauden seikkailuja odotellen.

Kari Kaunisto esittelee satoja vuosia vanhoja hyönteisnäytteitä.

Anssi Teräksen hyppysissä on holo- ja paratyyppiyksilöt kahdesta pistiäislajista, samat yksilöt ovat myös maailman ainoat tunnetut yksilöt kyseisistä lajeista.
Ahvenanmaalla tutustuimme biodiversiteettiasioihin Lemlandin Nåtössä, jossa tutkimme mm. vesien pieneliöitä, teimme puutiaislaskentaa, sekä lukiokumppanimme Eurasta tekivät myös kasvillisuusruutulaskennat samoilta aloilta, joilta me tutkimme maaperän happamuutta. Husössä Finströmissä pääsimme tutustumaan Åbo Akademin kenttäasemaan, jossa tehdään hyvin laaja-alaista meribiologian tutkimusta. Museon amanuenssi Tony Cederbeg esitteli aseman toimintaa ja tiloja, hienot ovat puitteet. Aseman laiturilta aloitimme myös vedenlaatumittaukset, sekä kalojen mikromuovitutkimukset, tarkoituksenamme on kalastaa kaloja eri vesistöistä ja tutkia niiden sisältämiä mikromuoveja. Tuloksia näistä on odotettavissa sitten syyslukukaudella, kun viimeisetkin osaset opintojaksoista on hoidettu.

Husön aseman miljöö oli käynnillämme juuri kuvan kaltainen, säätä myöten.

Vesistutkimukset ja kalastus sujuvat keskimääräistä mukavammin, kun kelit ovat kohdillaan.

Haaveilla saimme yhytettyä rakkohaurukasvustoista mm. leväkatkoja, hietakatkarapuja, kolmipiikkejä, vesisiiroja ja vesiperhosen toukkia.
Syyslukukauden seikkailuja odotellen.