Ilmasto- ja kestävyyskasvatushanke -Kestävästi lukiossa

Yhteistyötä ja tuotoksia perusopetuksen sisarhankkeen (Kestävästi koulutiellä) kanssa

Perusopetuksen vastaavassa hankkeessa on tuotettu ympäristökasvatusaiheista pakohuonepeliä, tai oikeammin useita pelejä. Peleissä tarkoituksena on ratkaista mysteerilaatikon arvoitukset ja saada täten lukot avattua. Tehtäväsisällöt on koostettu Geo-oppimiskeskuksen sisältämistä materiaaleista ja aktiviteeteista. Tehtäviä on suunniteltu kolmelle eri ikätasolle, joten monen tasoisille riittää pohdittavaa.
Vastaava idea on monistettavissa erilaisiin ympäristöihin oikeastaan missä tahansa.









Myös erilaiset digityöpajat ovat tarjonneet uudenlaisia oppisisältöjä niin lukio- kuin peruskoululaisille. Digityöpajoissa on toteutettu erityisesti digitaalista piirtämistä, sekä lidar skannausta. Myöskin tekoälyn käyttöön on tutustuttu kuvankäsittelyn keinona. Eikä 360 videokuvauskaan aivan tuntematonta toimintaa ole.




karhu.glb

Majava.glb

Kanahaukka.glb

Riekko.glb

Vesipäivä

Honkajoen yhteiskoulussa ja lukiossa vietettiin viimeisen kouluviikon puolessa välissä vesipäivää. Perinteinen yläkoululaisten kalastuspäivä sijoitettiin ko. keskiviikkoon. Lisäksi kestävyystutorit ohjasivat yläkoululaisia öljyonnettomuuden torjuntaan pienoissimulaation avulla. Mehiläispesän asukkaisiin päästiin myös tutustumaan. Yhdeksäsluokkalaiset olivat tehneet kouluun vesiaiheisia tietoiskupostereita ja diaesityksiä. Sekä yläkoululaiset, että lukiolaiset saivat kuulla myös ELY:n järjestämän infotilaisuuden jokihelmisimpukasta, eli raakusta. Lukiolaiset jatkoivat loppuun vuosi sitten aloitetun ympäristöntutkimus opintojakson mikromuovityön. Nyt päästiin toden teolla tutkimaan näytteiden sisältä löytyviä mikromuoveja ja valitettavasti niitä löytyi. Kaikista merialueilta saaduista näytteistä löytyi mikromuoveja ja erityisen suuri yllätys oli Ahvenanmaan Husön vesistä pyydettyjen särkien mikromuovipitoisuudet. Eräskin särkipolo omasi suolistossaan 25 mikromuovihiukkasta. Valonpilkahdus sen sijaan oli se, että kotoisesta Karvianjoesta pyydetystä ahvenesta ei mikromuoveja havaittu.


ELY:n esittelyssä kuultiin paikallisenkin jokihelmisimpukan tilanteesta ja sen parantamisesta.


Kestävyystutoreiden ohjaamassa työpajassa selvitettiin öljyonnettomuutta pienoiskoossa.


Mikromuovityön loppuhuipentumana oli suodattaa ja mikroskopoida eri puolilta pyydettyjen kalojen mikromuoveja.

Vaateteollisuuspäivä

Syysloman kynnykselle olivat ympäristötutorit suunnitelleet koulullemme Riihimäen lukion ideasta mukaillen vaateteollisuuspäivän. Ideana oli pukeutua kestäviin vaatevalintoihin. Asut olivatkin monipuolisia, niin vanhoja hyviä vaatteita, kuin kirpparilöytöjä, sekä nykyajan hengen mukaisia uusiomateriaaleista valmistettuja. Kestävien vaatteiden lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus pohtia omaa ekologisuuttaan tekstiili- ja vaateteollisuuden saralla. Tehtävänä oli värittää kämmenen kuvaan vihreällä ja sinisellä, onko asia huomioitu kestävästi, vai voisiko omaa toimintaa parantaa. Väritettyjä kämmeniä kertyi aimo annos koulun käytävälle. Ehkä tulevaisuudessa vihreä väri ottaa tilaa siniseltä...




Opintoretki Helsinkiin



Syyskuun alussa oli vuorossa hankkeeseen liittyvä opintokokonaisuuden toinen retki. Nyt suunnaksi otettiin Helsinki ja siellä meillä oli useampia mielenkiintoisia kohteita. Hankkeen lisäksi itse opintomatkan kustannuksiin saimme merkittävän tuen Kankaanpään kaupungin Honkajoki -toimikunnalta, sekä Honkajoki Oy:ltä, kiitokset siis heille mahdollistamisesta.


Retkemme alkoi lounastapaamisella aivan Helsingin ydinkeskustassa Neoenin tiloissa. Herkullisen lounaan lomassa kuulimme uusiutuvan energian tuotantomuodoista ja tulevaisuuden suunnitelmista energiahuollon suhteen. Neoenin vierailun jälkeen siirryimme kauppakeskus Triplaan, jossa pääsimme hieman toisenlaiselle kierrokselle, mitä kauppakeskuksissa normaalisti käydään. Tutustuimme nimittäin kauppakeskuksen viherkattoihin. Uhkaava sadekin oli meille suosiollinen, eikä aiheuttanut suurempia ongelmia, vaan pääsimme katsomaan näitä vihreitä rakennusratkaisuja kuivin vaattein. Katoilta löysimme useita koulumme pihamaasta tuttuja ketokasveja.



Iltapäivän pisin vierailukohde oli Korkeasaaren eläintarha. Siellä oppaamme Tero Kirjosalo esitteli eläintarhan biodiversiteetin suojeluohjelmia erilaisin lajiesimerkein. Pidemmät pysähdyksen ja opastukset saimme mm. partakorppikotkan, markhorin, amurinleopardin, metsäpeuran, vesikon ja manulin aitauksilla. Metsäpeura oli luonnollisesti tutuinta antia, koska esittelyssä oli mm. Lauhanvuoren Metsäpeura Life -hankkeen palautusistutukset. Eniten toiveita herätti kuitenkin yrmeän manulin näkeminen. Pyrimme venyttämään vierailuamme aivan viimeiseen minuuttiin saakka, jospa se manuli uskaltautuisi näkösälle. Nopeimmat ja tarkkaavaisimmat ehtivätkin pikaisesti havaitsemaan manuliemon, joka kävi ulkona tarkastamassa turvallisuustilanteen pentuaan varten.


Yöpymistä varten siirryimme lyhyellä laivapyrähdyksellä Suomenlinnaan, jossa meille oli päivällinen ensimmäisenä tarjolla. Ilta ja alkuyö kuluivat saaressa seikkaillessa ja lepakkodetektoreita testaillessa. Valitettavasti lepakoita emme yhyttäneet, mutta mieleenpainuvia reittejä rakennusten sokkeloista ja linnoituksista löysimme. Päivä oli pitkä, mutta antoisa ja hyvät yöunet tarpeen. 


Lauantaiaamuna siirryimme Suomenlinnasta kauppatorin kautta Ullanlinnan laituriin, josta matkamme jatkui toiselle venekyydillä Harakan saarelle. Oppaanamme oli tällä kertaa Asta Ekman, joka esitteli meille Harakan luontokoulun toimintaa. Saareen ja sen toimintoihin tutustuminen vei yllättävän suuren siivun käytettävissä olevasta ajastamme, mutta kunnon tutkijanluonteeseen kuuluukin, että ajantaju häviää. Lopulta saimme myös omat tutkimuksemme käyntiin, kun teimme vedenlaatumittaukset ja pääsimme näkemään, miten kalojen mikromuovitutkimuksen suodatusosuus tehdään. Jatkossa suodatukset voimmekin suunnitella tekevämme omalla koululla. Päivän päättyessä kolmen jälkeen iltapäivällä suuntasimme Skifferiin aterialle. Leppoisa ja välillä villikin puheensorina antoi ymmärtää, että retki oli nautinnollinen kokemus, vaikka tekemistä riittikin pitkin päiviä. Kotiin palasimme varsin hyvillä mielin.

Biodiversiteetti ja ympäristöntutkimus opintojaksot alkoivat opintoretkellä Turkuun ja Ahvenanmaalle

Sekä hankkeen, että Leader Pohjois-Satakunnan tukemana toteutettiin 12.-14.5. opintomatka Ahvenanmaalle. Opintomatka on osa laajempia biodiversiteetti ja ympäristöntutkimus -opintojaksoja, jotka jatkuvat syyslukukaudella. Retken aloitimme tutustumalla Turun yliopiston ja Åbo akademin luonnontieteelliseen museoon, jossa saimme opastuksen yliopistojen biodiversiteettitutkimuksesta. Pääsimme myös näkemään erittäin arvokkaita kokoelmia, joihin kuuluu mm. satoja vuosia vanhoja hyönteisnäytteitä, sekä uudempia holotyyppiyksilöitä (samalla myös maailman ainoita tunnettuja yksilöitä) tieteelle kuvatuista lajeista.



Kari Kaunisto esittelee satoja vuosia vanhoja hyönteisnäytteitä.



Anssi Teräksen hyppysissä on holo- ja paratyyppiyksilöt kahdesta pistiäislajista, samat yksilöt ovat myös maailman ainoat tunnetut yksilöt kyseisistä lajeista.

Ahvenanmaalla tutustuimme biodiversiteettiasioihin Lemlandin Nåtössä, jossa tutkimme mm. vesien pieneliöitä, teimme puutiaislaskentaa, sekä lukiokumppanimme Eurasta tekivät myös kasvillisuusruutulaskennat samoilta aloilta, joilta me tutkimme maaperän happamuutta. Husössä Finströmissä pääsimme tutustumaan Åbo Akademin kenttäasemaan, jossa tehdään hyvin laaja-alaista meribiologian tutkimusta. Museon amanuenssi Tony Cederbeg esitteli aseman toimintaa ja tiloja, hienot ovat puitteet. Aseman laiturilta aloitimme myös vedenlaatumittaukset, sekä kalojen mikromuovitutkimukset, tarkoituksenamme on kalastaa kaloja eri vesistöistä ja tutkia niiden sisältämiä mikromuoveja. Tuloksia näistä on odotettavissa sitten syyslukukaudella, kun viimeisetkin osaset opintojaksoista on hoidettu.


Husön aseman miljöö oli käynnillämme juuri kuvan kaltainen, säätä myöten.


Vesistutkimukset ja kalastus sujuvat keskimääräistä mukavammin, kun kelit ovat kohdillaan.


Haaveilla saimme yhytettyä rakkohaurukasvustoista mm. leväkatkoja, hietakatkarapuja, kolmipiikkejä, vesisiiroja ja vesiperhosen toukkia.

Syyslukukauden seikkailuja odotellen.

Kestävyystutorit seminaarivierailijoina

Honkajoen lukion kestävyystutorit osallistuivat Leadet Pohjois-Satakunnan Smart Villages hankkeen loppuseminaariin. Saimme kuulla useita puheenvuoroja alueemme innovaatioista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Pääpuhujana seminaarissa oli Globe Hope yrityksen perustaja Seija Lukkala, joka toi hyvän näkökulman tekstiiliteollisuuden kestävyysajattelun puolesta.

Kestävyystutorit retkeilevät

Kestävyystutorit tutustuivat Leader-Pohjois-Satakunnan organisoimalla Smart Villages -kylien ratkaisut retkellä Kankaanpään kierrätyskeskuksen Poiste tekstiilinkierrätykseen. Lisäksi retkellä vierailtiin Kirkkokallion kiertotalouskeskittymässä ja tutustuttiin kestävyysteemaisiin agro-ekologisiin ratkaisuihin. Tutorimme saivat hyvää ajattelemisen aihetta tulevaisuuden kestäviin ratkaisuihin liittyen.

Kestävyystutorit

Hankkeen tarkoituksena on osallistaa laajasti nuoria erilaisiin kestävän kehityksen teemojen mukaisiin toimiin. Yksi tapa on ryhtyä kestävyystutoriksi, jonka tehtäviin kuuluu ideoida ja osatoteuttaa mm. erilaisia kestävyysaiheisia tapahtumia ja teemapäiviä. Ensimmäisenä tehtävänä lukiomme kolmella kestävyystutorilla oli kouluttautua kansainvälisiksi mursututkijoiksi ja tämän jälkeen kouluttaa perusopetuksen vuosiluokkien seitsemän ja yhdeksän oppilaista myös uusia mursututkijoita.

Opiskelijamme onnistuivat tehtävässään varsin hyvin ja yhden oppitunnin aikana peruskoulun oppilaat tutkivat yli 10000:ta satelliittikuvaa tutoreidemme ohjauksessa.