Arviointi

Arviointi uuden opetussuunnitelman mukaan

Arviointi jaetaan:

1) arviointiin opintojen aikana (= opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokilla pää-osin oppimisen ohjaamista taitotasotaulukoiden sekä keskustelun avulla. Sen keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja)

2) päättöarviointiin, joka suoritetaan sitten, kun oppilas on suorittanut koko oppimäärän opinnot. Tällöin oppilaalle annetaan peruskoulun päättötodistus.

Sekä opintojen aikaisessa että oppimäärän päättöarvioinnissa noudatetaan arvioinnin valtakunnallisia yleisiä periaatteita sekä hyödynnetään paikallisia ns. taitotasotaulukoita, jotka on Jyväskylässä laadittu jokaiseen oppiaineeseen helpottamaan ja konkretisoimaan oppilaan edistymisen kuvausta. Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi perustuu aina valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin, yhteisiin tavoitteisiin.

Oppilaita ohjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan edistymistään ja työnsä tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja niihin onnistumisen kriteereihin, joista on yhdessä keskustellen sovittu työtä aloitettaessa.

Opintokokonaisuus

Koulutyö rakentuu eri oppiaineiden opintokokonaisuuksista, joiden aikana harjoitellaan sisältöjen avulla oppilaan kanssa yhdessä sovittuja taitoja. Opintokokonaisuudet voivat vaihdella pituudeltaan muutamasta tunnista muutaman viikon, koko jakson, jopa koko lukuvuoden mittaisiin. Opintokokonaisuuden kesto, sisältö ja sen aikana arvioitava edistyminen ennalta sovituissa taidoissa ovat aina oppilaan tiedossa jo opintokokonaisuuden alkuvaiheessa. Näin hänellä on mahdollisuus motivoida itsensä päämäärätietoiseen työskentelyyn. Realistisesti asetetut, riittävän haastelliset tieto- ja taitotavoitteet tuottavat (joskus sitkeydelläkin) saavutettuina kaikkein syvimmät onnistumisen kokemukset.

Opintokokonaisuuksiin valitaan tavoitteet vain valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta – taitotavoitteet ovat yhteiset kaikissa Suomen kouluissa. Yhden opintokokonaisuuden aikana ei tavoitella kuin korkeintaan muutamaa tavoitetta kerrallaan. Eri oppiaineissa on eri määrä valtakunnallisia tavoitteita, ja kunnat ovat saaneet ripotella niitä eri vuosiluokilla arvioitaviksi parhaaksi katsomallaan tavalla, ettei kerralla tule oppilaalle liian paljon tavoiteltavaa.

 

Lukuvuositodistus 7. luokalla

Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta: esim. numero 5 tarkoittaa varsin vaatimatonta edistymistä, numero 8 hyvää osaamista ja numero 10 erinomaista osaamista. Osaamisen oppilas on näyttänyt vaadituilla tavoilla lukuvuoden aikana kaikissa vuosiluokalle määrätyissä taidoissa.

Oppiaineiden lukuvuositodistuksen arvosanaan vaikuttavat myös oppilaan näytöt ns. laaja-alaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin kuuluvat ajattelun ja oppimisen taidot, vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot sekä monilukutaito, jolla tarkoitetaan taitoa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä. Laaja-alaiseen osaamiseen kuuluvat myös itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Lisäksi laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin sisältyvät kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Laaja-alainen osaaminen opetetaan, opiskellaan ja arvioidaan aina osana oppiaineita.

Oppilas saa arvosanan esimerkiksi kahdeksan (8), mikäli hän on osoittanut keskimäärin oppiaineen taitotasotaulukon vuosiluokkaistetuissa taitotavoitteissa portaan 4 kriteerien kuvaamaa osaamista. Neljännen tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle. Oppilas, joka on saanut 7. luokan oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Välttävän (5) arvosanan saamiseksi oppilaan tulee päästä eri oppiaineiden opintokokonaisuuksien taitotasotavoitteissa vähintään ensimmäiselle ”portaalle”. (Portaita on jokaista taitoa kohti kuusi.)


Lukuvuositodistuksen numeroiden painoarvo

On erittäin tärkeää tietää, että oppilaan päättötodistuksen arvosanaa ei muodosteta aikanaan suoraan oppilaan 7.-9. luokkien lukuvuovuositodistusten arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella.

Taitotasoarviointi

Todistusnumeroa tarkempi erittely oppilaan edistymisestä arvioitavissa taidoissa on kuvattu ns. taitotasotaulukoissa, joita parhaillaan muokataan mahdollisimman käyttökelpoisiksi ja helposti seurattaviksi myös kodeissa.

Valtakunnallisesti on määrätty, että oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa. Arviointi ei kohdistu myöskään oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opetus ja arviointikäytännöt suunnitellaan ja toteutetaan siten, että oppilaalla on riittävästi monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan.

 

Taitotasoarviointi antaa monipuolista palautetta oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta. Sen avulla voidaan kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Taitotasoarvioinnista saa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta oppilaan osaamisesta ja oppimisen edistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla. Se auttaa oppilasta vähitellen ohjaamaan omaa oppimistaan, asettamaan itselleen tavoitteita ja käyttämään onnistumista parantavia oppimisstrategioita.

 

Taitotasoarvioinnin avulla opettaja auttaa oppilaita ja huoltajia hahmottamaan ja ymmärtämään

• mitä oppilaan on tarkoitus oppia

• mitä oppilas on jo oppinut

• miten hän voi edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan jatkossa.

Taitotasoarviointia kehitetään parhaillaan kaupungissa sähköiseen muotoon

 

Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit 7.-9. luokkalaisille

Käyttäytyminen

luokat 1-9

 

 

 

 

 

 

Tavoite:

Noudatan koulun sääntöjä ja toimintatapoja arjessa ja juhlassa.

Olen tietoinen koulun ja luokan säännöistä ja pyrin noudattamaan niitä.

 

Ymmärrän, mitä säännöillä tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan.

Toimin sääntöjen mukaan, kun minua muistutetaan.

 

Tiedän, mitä sääntöjen ja toimintatapojen noudattaminen minulta vaatii ja toimin sen mukaan.

 

 

Toiminnallani kannustan muitakin noudattamaan koulun sääntöjä ja toimintatapoja.

 

Arvioin koulun sääntöjä ja toimintatapoja ja minulla on ideoita niitä parantavista käytänteistä.

Tavoite:

 

Noudatan hyviä tapoja.

Tervehdin, kiitän, pyydän anteeksi, hyvästelen, autan tarvittaessa, käytän asiallista kieltä, en kiroile, en nimittele, maltan odottaa vuoroani.

Muistan hyviä tapoja ja pyrin noudattamaan niitä.  

Ymmärrän, mitä hyvillä tavoilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan.

Toimin hyvien tapojen mukaan, kun minua muistutetaan.

Käyttäydyn hyvien tapojen mukaisesti koulun arjessa ja juhlassa.

Edistän käyttäytymiselläni hyvää ilmapiiriä arjessa ja juhlassa.

Luon käytökselläni turvallisen ja suvaitsevan ilmapiirin, autan apua tarvitsevaa.

 

Käyttäytymisen taito kehittyy portaittain, seuraavan taidon saavuttaminen edellyttää edellisten taitojen hallintaa.

Kriteeristö on

  • laadittu niin, ettei arviointi kohdistu oppilaan persoonaan ja temperamenttiin,
  • että vuosiluokkien 1-6 käyttäytymisen minimitavoite täyttyy ensimmäisellä portaalla,
  • että vuosiluokkien 7-9 käyttäytymisen numeerinen arviointi voidaan johtaa asteikon perusteella.

Käyttäytymisen tavoitteet Jyväskylän kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa on johdettu opetussuunnitelman perusteista 2014.

  • Noudatan koulun sääntöjä ja toimintatapoja arjessa ja juhlassa.
  • järjestyssäännöt ovat kaikkein koulujen yhteiset
  • toimintatavat määräytyvät koulun toimintakulttuurista (mm. kiusaamisen ehkäisy, välituntisäännöt, juhlakulttuuri, vierailut)
  •  
  • Noudatan hyviä tapoja. Tervehdin, kiitän, pyydän anteeksi, hyvästelen, autan tarvittaessa, käytän asiallista kieltä, en kiroile, en nimittele, maltan odottaa vuoroani.
  • koulut voivat pohtia, millä eri tavoilla hyviä tapoja osoittaa ja ’antaa näyttöjä’

 

Käyttäytyminen arvioinnin kohteena

Käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kasvatustehtävää. Oppilaita ohjataan ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö sekä noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä. Heille opetetaan koulun erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiallista, tilannetietoista käyttäytymistä ja hyviä tapoja.

Käyttäytymistä arvioidaan ja oppilaille annetaan käyttäytymisestä ohjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat koulun kasvatustavoitteisiin, yhteisön toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin.

Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Käyttäytymisen arviointi ei ole osa oppiaineen arviointia eikä käyttäytyminen saa vaikuttaa oppiaineesta saatavaan arvioon tai arvosanaan. Samoin käyttäytyminen ja työskentely ovat eri asioita ja ne arvioidaan erikseen.

Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä. Jos käyttäytymistä arvioidaan todistuksissa sanallisesti, sanallisen arvion muodosta päätetään paikallisesti. Rajanveto asiassa on usein kuitenkin vaikeaa, joten käyttäytymisen sanallisessa arvioinnissa on syytä ottaa huomioon henkilön tietosuojaa ja tietojen salassapitoa koskeva lainsäädäntö. Todistukset ovat lähtökohtaisesti julkisia asiakirjoja. Henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja sisältävät asiakirjat ovat kuitenkin salassa pidettäviä.

Numeroarvioinnin kriteerit

Arvosana Kriteeri
erinomainen  
(10)
Oppilas
  • hallitsee erinomaisesti oppiaineen kriteerien edellyttämän tason
  • osaa soveltaa oppimaansa
  • osoittaa erityisen myönteistä asennetta oppiaineen aihepiiriä kohtaan
  • osallistuu tuntityöskentelyyn erittäin aktiivisesti
  • suorittaa vastuullisesti ja tunnollisesti tehtävänsä
kiitettävä
(9)
Oppilas
  • hallitsee vahvasti oppiaineen kriteerien edellyttämän tason
  • osoittaa myönteistä asennetta oppiaineen aihepiiriä kohtaan
  • osallistuu tuntityöskentelyyn aktiivisesti
  • suorittaa vastuullisesti ja tunnollisesti tehtävänsä
hyvä
(8)
Oppilas
  • osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteerien edellyttämää osaamista; joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittämisellä
  • osoittaa yleensä myönteistä asennetta oppiaineen aihepiiriä kohtaan
  • osallistuu tuntityöskentelyyn yleensä aktiivisesti
  • suorittaa yleensä tunnollisesti tehtävänsä
tyydyttävä
(7)
Oppilas
  • osoittaa osaamista, jota useimmat oppiaineen kriteerit edellyttävät
  • työskentelee yritteliäästi, mutta saattaa tarvita tukea
  • osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti
  • suorittaa pääsääntöisesti tehtävänsä
kohtalainen
(6)
Oppilas
  • osoittaa joidenkin oppiaineen kriteerien edellyttämää osaamista
  • asennoituu yleensä passiivisesti
  • osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti ja tarvitsee tukea
  • saattaa jättää tehtävänsä tekemättä
välttävä
(5)
Oppilas
  • pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista
  • asennoituu passiivisesti
  • osallistuu tuntityöskentelyyn heikosti
  • jättää usein tehtävänsä tekemättä

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä