Arviointi jaetaan:

1) arviointiin opintojen aikana (= opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokilla pää-osin oppimisen ohjaamista taitotasotaulukoiden sekä keskustelun avulla. Sen keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja)

2) päättöarviointiin, joka suoritetaan sitten, kun oppilas on suorittanut koko oppimäärän opinnot. Tällöin oppilaalle annetaan peruskoulun päättötodistus.

Sekä opintojen aikaisessa että oppimäärän päättöarvioinnissa noudatetaan arvioinnin valtakunnallisia yleisiä periaatteita sekä hyödynnetään paikallisia ns. taitotasotaulukoita, jotka on Jyväskylässä laadittu jokaiseen oppiaineeseen helpottamaan ja konkretisoimaan oppilaan edistymisen kuvausta. Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi perustuu aina valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin, yhteisiin tavoitteisiin.

Oppilaita ohjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan edistymistään ja työnsä tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja niihin onnistumisen kriteereihin, joista on yhdessä keskustellen sovittu työtä aloitettaessa.

Opintokokonaisuus

Koulutyö rakentuu eri oppiaineiden opintokokonaisuuksista, joiden aikana harjoitellaan sisältöjen avulla oppilaan kanssa yhdessä sovittuja taitoja. Opintokokonaisuudet voivat vaihdella pituudeltaan muutamasta tunnista muutaman viikon, koko jakson, jopa koko lukuvuoden mittaisiin. Opintokokonaisuuden kesto, sisältö ja sen aikana arvioitava edistyminen ennalta sovituissa taidoissa ovat aina oppilaan tiedossa jo opintokokonaisuuden alkuvaiheessa. Näin hänellä on mahdollisuus motivoida itsensä päämäärätietoiseen työskentelyyn. Realistisesti asetetut, riittävän haastelliset tieto- ja taitotavoitteet tuottavat (joskus sitkeydelläkin) saavutettuina kaikkein syvimmät onnistumisen kokemukset.

Opintokokonaisuuksiin valitaan tavoitteet vain valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta – taitotavoitteet ovat yhteiset kaikissa Suomen kouluissa. Yhden opintokokonaisuuden aikana ei tavoitella kuin korkeintaan muutamaa tavoitetta kerrallaan. Eri oppiaineissa on eri määrä valtakunnallisia tavoitteita, ja kunnat ovat saaneet ripotella niitä eri vuosiluokilla arvioitaviksi parhaaksi katsomallaan tavalla, ettei kerralla tule oppilaalle liian paljon tavoiteltavaa.

 

Lukuvuositodistus 7. luokalla

Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta: esim. numero 5 tarkoittaa varsin vaatimatonta edistymistä, numero 8 hyvää osaamista ja numero 10 erinomaista osaamista. Osaamisen oppilas on näyttänyt vaadituilla tavoilla lukuvuoden aikana kaikissa vuosiluokalle määrätyissä taidoissa.

Oppiaineiden lukuvuositodistuksen arvosanaan vaikuttavat myös oppilaan näytöt ns. laaja-alaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin kuuluvat ajattelun ja oppimisen taidot, vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot sekä monilukutaito, jolla tarkoitetaan taitoa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä. Laaja-alaiseen osaamiseen kuuluvat myös itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Lisäksi laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin sisältyvät kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Laaja-alainen osaaminen opetetaan, opiskellaan ja arvioidaan aina osana oppiaineita.

Oppilas saa arvosanan esimerkiksi kahdeksan (8), mikäli hän on osoittanut keskimäärin oppiaineen taitotasotaulukon vuosiluokkaistetuissa taitotavoitteissa portaan 4 kriteerien kuvaamaa osaamista. Neljännen tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle. Oppilas, joka on saanut 7. luokan oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Välttävän (5) arvosanan saamiseksi oppilaan tulee päästä eri oppiaineiden opintokokonaisuuksien taitotasotavoitteissa vähintään ensimmäiselle ”portaalle”. (Portaita on jokaista taitoa kohti kuusi.)

Lukuvuositodistuksen numeroiden painoarvo

On erittäin tärkeää tietää, että oppilaan päättötodistuksen arvosanaa ei muodosteta aikanaan suoraan oppilaan 7.-9. luokkien lukuvuovuositodistusten arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella.

Taitotasoarviointi

Todistusnumeroa tarkempi erittely oppilaan edistymisestä arvioitavissa taidoissa on kuvattu ns. taitotasotaulukoissa, joita parhaillaan muokataan mahdollisimman käyttökelpoisiksi ja helposti seurattaviksi myös kodeissa.

Valtakunnallisesti on määrätty, että oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa. Arviointi ei kohdistu myöskään oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opetus ja arviointikäytännöt suunnitellaan ja toteutetaan siten, että oppilaalla on riittävästi monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan.

 

Taitotasoarviointi antaa monipuolista palautetta oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta. Sen avulla voidaan kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Taitotasoarvioinnista saa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta oppilaan osaamisesta ja oppimisen edistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla. Se auttaa oppilasta vähitellen ohjaamaan omaa oppimistaan, asettamaan itselleen tavoitteita ja käyttämään onnistumista parantavia oppimisstrategioita.

 

Taitotasoarvioinnin avulla opettaja auttaa oppilaita ja huoltajia hahmottamaan ja ymmärtämään

• mitä oppilaan on tarkoitus oppia

• mitä oppilas on jo oppinut

• miten hän voi edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan jatkossa.

Taitotasoarviointia kehitetään parhaillaan kaupungissa sähköiseen muotoon