Vahvuudet voivat olla esimerkiksi tiedollisia, taidollisia tai luonteenpiirteisiin liittyviä. Opettelemme tunnistamaan toistemme vahvuuksia ja huomaamaan, kuinka erilaisia vahvuuksia voi hyödyntää positiivisesti koko ryhmää tukevana. Harjoittelemme myös positiivisen palautteen antamista ja sen vastaanottamista. 

Myönteisillä tunteilla on tiivis yhteys oppimiseen, ongelmanratkaisukykyyn, sosiaalisiin suhteisiin ja luovuuteen. Myönteisiä tunteita korostamalla saamme nostettua omaa taitotasoamme. Kriisitilanteen kohdatessa myönteiset tunteet kasvattavat taitoamme käsitellä surua ja murhetta. Se mistä puhumme eniten, vahvistuu.

Myönteisiä tunteita ja myönteistä ajattelua voi harjoitella ja vahvistaa. Tunnetaitojen harjoittelun ja ratkaisukeskeisen pedagogiikan avulla saamme voimavaroja paitsi tähän hetkeen, myös tuleviin ihmissuhteisiin, opiskeluun ja työelämään. Negatiivisia tunteita ei kielletä tai lakaista piiloon. Negatiivisilla tunteilla on taipumus ottaa valta, ne nappaavat ison tilan kuin varkain. 
Jos myönteisten tunteiden luku on yli 3:1, ihmisellä on kyky ajatella asioita laajemmin ja ottaa huomioon tilanteiden vaikutuksia sekä toisia ihmisiä tunteineen ja taitoineen. Tämä puolestaan on olennaista koulutyössä: kun ihminen huomaa myönteisiä asioita myös ympärillään, yhteenkuuluvuuden tunne ja empatiataidot lisääntyvät.Tunteet eivät ole vain omassa tiedossamme, vaan ne vaikuttavat koko olemukseemme. Ne esimerkiksi laajentavat tai kapeuttavat ajatteluamme, lisäävät tai laskevat sydämen sykettä ja vaikuttavat kasvojemme ilmeisiin. Tunteet myös tarttuvat toisiin.

Meille tärkeitä ovat kohtaamisen kuusi K.ta

* Katso
* Kuule
* Kuuntele
* Kerro 
* Kehu
* Kunnioita