Esimerkki heikosta tutkimussuunnitelmasta (tämä palautuisi tekijöilleen täydennettäväksi)
Olen aina ollut kiinnostunut siitä, miten opettaja ja erityisopettaja voisivat tehdä yhteistyötä oppitunneilla. Tässä tutkimuksessa haluaisin tutkia erityisesti sitä, miten helpoksi tai vaikeaksi luokanopettaja ja erityisopettaja kokevat samanaikaisopetuksen ja millä tavoin
sitä yleensäkin voidaan toteuttaa. Aihe on mielestäni todella ajankohtainen, sillä samanaikaisopetus liittyy moneen juuri nyt keskustelua herättäviin asioihin kuten esimerkiksi erityisoppilaiden integrointiin normaaliopetukseen ja luokanopettajan
työssäjaksamiseen. Yhteistyön tekeminen auttaisi luokanopettajia jaksamaan työssä ja samalla se kehittäisi heidän ammattitaitoaan.
Samanaikaisopetus tarkoittaa samassa tilassa samaan aikaan tapahtuvaa opetusta. Sen sijaan, että erityisoppilaat erotettaisiin muusta opetuksesta ohjauksen ajaksi, erityisopettaja tulee samaan luokkaan luokan oman opettajan kanssa. Samanaikaisopetus
käsitteenä tarkoittaa myös yhteistyötapaa. Siksi samanaikaisopetusta vastaava käsite voisi myös olla yhteisopettajuus, sillä tarkoitus on korostaa opettajien yhteistä suunnittelua, opetuksen toteutusta ja arviointia. Molempien opettajien on kuitenkin osallistuttava
aktiivisesti opettamiseen.
Suomessa on tehty yllättävän vähän tutkimusta samanaikaisopetuksesta muuten kuin pro gradujen muodossa. Pro graduissa tutkimukset ovat pääasiassa keskittyneet tapaustutkimuksiin, jolloin yleistettävyys on harkinnanvaraista. Kaikissa tutkimuksissa on
kuitenkin saatu samansuuntaisia tuloksia: opettajat kokevat työn motivoivuuden ja työssäjaksamisen parantuvan sekä samanaikaisopetus mahdollistaa ammatillisen kehittymisen ja vertaistuen saamisen arjessa. Ulkomaista tutkimusta on melko runsaasti ja kansainvälisiä oppaita samanaikaisopetukseen löytyy paljon. Kansainvälinen tutkimus on keskittynyt pääasiassa luokittelemaan samanaikaisopetuksen erilaisia työmuotoja.
Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisia kokemuksia luokanopettajilla ja erityisopettajilla on samanaikaisopetuksesta? 2. Mitkä seikat koetaan ongelmiksi, mitkä taas auttavat samanaikaisopetuksen toteuttamista?
Aineisto ja sen analyysiAion kerätä aineistoa haastattelemalla luokanopettajia ja erityisopettajia, joilla on kokemusta samanaikaisopetuksesta. Tavoitteenani on haastatella viittä luokanopettajaa ja viittä erityisopettajaa. Teen aineistosta laadullisen sisällönanalyysin.
Tutkimuksen toteutusKerään aineiston keväällä 2018, jonka jälkeen puran ja analysoin sen kesän ja syksyn 2018 aikana. Työni valmistuu jouluun 2018 mennessä.
Eettiset kysymyksetOpettajilta pyydetään kirjalliset luvat. Aineistoa säilytetään turvallisessa paikassa ja vain minä ja työni ohjaaja pääsevät tarkastelemaan sitä. Tutkimuksen valmistuttua aineisto
hävitetään.
Graduni valmistuttua se julkaistaan kirjaston tietokannassa. Toivon kuitenkin pääseväni kertomaan tuloksistani myös julkisuudessa. Toivon, että tutkimuksen avulla saamme lisätietoa luokanopettajien ja erityisopettajien kokemuksista samanaikaisopetuksesta, jota
voidaan hyödyntää esimerkiksi opettajankoulutuksessa. Tällaista tietoa on mielestäni Suomessa vielä liian vähän.
Conderman, G., Bresnahan, V. & Pedersen, T. 2009. Purposeful Co-Teaching. Real Cases and Effective Strategies. Corwin Press. Thousand Oaks.
Ahtiainen, Beirad, Hautamäki, Hilasvuori ja Thuneberg 2011. Samanaikaisopetus on mahdollisuus - Tutkimus Helsingin pilottikoulujen uudistuvasta opetuksesta. Opetusviraston julkaisuja A1:2011 http://yhdessa.edu.hel.fi/yhdessamuutos.html (luettu 8.11.2012)
Pakarinen, Kyttälä & Sinkkonen 2010. Samanaikaisopetus – mahdollisuus vai mahdottomuus? Artikkeli Erika-lehden numerosta 1/2010 http://www.peda.net/img/portal/1948663/Samanaikaisopetuksen_artikkeli_Erika_1_2010.pdf?cs=1284622945