KTKP050 Vuorovaikutus ja yhteistyö

Vuorovaikutus liikunnanopetuksessa

Vuorovaikutus ja yhteistyö -ilmiökuvaus

Vuorovaikutus on ilmiö, jossa tarkastellaan ihmisiä suhteessa toisiinsa. Se kietoutuu kasvatusalan koulutukseen ja siinä rakentuvaan kasvatusalan asiantuntijuuteen monella tavalla: (1) osaamisena, (2) osallisuutena ja osallistumisena sekä (3) kohtaamisen tiloina. Ilmiön tutkimisessa nämä tarkastelunäkökulmat limittyvät ja täydentävät toisiaan. Ilmiötä tarkastellaan lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden formaaleissa, informaaleissa ja kulttuurisesti moninaisissa oppimisympäristöissä. 

Vuorovaikutus ja yhteistyö osaamisena tarkastelee niitä vuorovaikutussuhteisiin liittyviä tietoja, taitoja ja asenteita, joita ihminen tarvitsee edistääkseen sekä yksilöiden että yhteisöjen oppimista, kasvua ja kehitystä, muutosta ja hyvinvointia. Vuorovaikutus- ja yhteistyöosaaminen on kykyä toimia eettisesti kestävällä tavalla kasvatuksellisessa ja ohjauksellisessa vuorovaikutussuhteessa lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Lisäksi se on kykyä toimia asiantuntijana ja kumppanina perheen, työyhteisön ja moniammatillisen verkoston kanssa. Osaaminen ilmenee taitona havainnoida, kuunnella, antaa ja vastaanottaa palautetta, tunnetaitoina, kykynä ilmaista itseä sekä viestiä monikanavaisesti. 

Vuorovaikutus ja yhteistyö osallistumisena ja osallisuutena tarkastelee kohtaamista ja kohtaamattomuutta sekä dialogisuutta ja yksiäänisyyttä ja niiden välisiä jännitteitä. Tällöin ilmiön tarkastelussa olennaisia ovat motiivit, keinot ja strategiat, jotka ilmentävät, rakentavat tai murentavat suhdetta muihin. Osallistumiseen ja osallisuuteen liittyy olennaisesti myös yksilön ja ryhmän suhteiden, ryhmädynamiikan ja yhteisöllisyyden rakentamisen (esimerkiksi yhdessä oppiminen) tutkiminen ja ymmärtäminen. 

Kohtaamisen tilat ovat konkreettisia ja abstrakteja sekä fyysisiä ja virtuaalisia tiloja. Vuorovaikutus ja yhteistyö -ilmiön tarkastelussa otetaan huomioon kohtaamisen kulttuuriset ehdot, esimerkiksi arvot, normit ja tavat. Tarkastelun kohteena ovat myös prosessit ja lainalaisuudet, jotka määrittävät kasvatusalan professioille ominaisten suhteiden luonnetta ja dynamiikkaa (esimerkiksi jaettu tiedon rakentaminen ja vastuu- ja valtasuhteet). 

Kurssin tavoitteet ja sisältö (5 op)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

havainnoida erilaisissa konteksteissa tapahtuvia vuorovaikutustilanteita, eritellä niitä valituista näkökulmista ja tarkastella niiden herättämiä tunteita itsessä ja muissa  
kuunnella toista ja ilmaista itseään ymmärrettävästi kulttuurinen moninaisuus huomioiden  
tarkastella yksilöä ryhmän jäsenenä sekä ryhmän dynamiikan ja yhteisöllisyyden rakentumista  
soveltaa ymmärrystään ja taitojaan vuorovaikutuksesta erilaisissa tilanteissa (esim. palaute- ja ristiriitatilanteissa), ja kykenee toimimaan vuorovaikutustilanteissa eettisesti kestävällä tavalla.

LiikLo-tavoitteet:

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

tarkastella taidon oppimista vuorovaikutuksessa
tunnistaa liikuntakasvatuksen vuorovaikutustilanteiden dynamiikkaa, siihen liittyviä tunteita ja tilanteiden haasteita ja voimaannuttavia elementtejä
tuntee tapoja luoda hyvää ilmapiiriä liikuntakasvatukselle ja taidon oppimiselle, esimerkiksi palautteenannon avulla

Sisältö:   

vuorovaikutusteoriat ja niiden soveltaminen  
eettisyys ja kulttuurinen moninaisuus vuorovaikutuksessa  
vuorovaikutuksen havainnointi ja tutkiminen  
oma vuorovaikutusosaaminen

Kurssin aikataulu

aika		paikka	aihe	Huom!
23.10. klo 12.30–14	luento1	etätoteutus	Jakson esittely & Kasvokkain -kohtaamisen vuorovaikutukselliset periaatteet (Kreeta Niemi)
30.10. klo 12.30–14	luento2	etätoteutus	Eettisyys ja kulttuurinen monimuotoisuus vuorovaikutuksessa (Heidi Layne)
6.11. klo 12.30–14	luento3	etätoteutus	Tunteet, tunteiden säätely ja vuorovaikutus
6.11. klo 14.15–15.45	demo1	RUUE213 Lauri	Oppimisen ja opettamisen erityispiirteet liikuntakasvatuksessa --> palaute	ryhmätyön aloitus
13.11. klo 12.30–14	luento4	etätoteutus	Vuorovaikutus mediassa
13.11. klo 14.15–15.45	demo2	RUUE213 Lauri	Tunteiden säätelyn harjoittelu liikuntakasvatuksessa ryhmätöiden esittely
20.11. klo 12.30–14	luento5	etätoteutus	Dialogisuudesta
20.11. klo 14.15–15.45	demo3	RUUE213 Lauri	Sanaton vuorovaikutus liikuntakasvatuksessa, --> avustaminen, koskeminen
27.11. klo 14.15–15.45	demo4	RUUE213 Lauri	Liikunnan monilukutaito, keho ja kehollisuus mediassa ryhmätöiden esittely
4.12. klo 14.15–15.45	demo5	RUUE213 Lauri	Yksilön kohtaaminen liikuntakasvatuksessa (monimuotoisuus, yhdenvertaisuus)

Kurssin tehtävät ja arviointi:

Kurssin tehtävät ja arviointi:

oman liikuntataidon opettaminen omalle ryhmälle, opetuksen etenemisen avaaminen ja perusteleminen
opetustilanteiden analysointi eri vaiheissa sekä opetustilanteisiin liittyvien tunteiden, ristiriitatilanteiden, haasteiden ja onnistumisten kirjaaminen
liikunta mediassa -tehtävä à ennakkotehtävä mediakerran demolle

Tehtävästä tarkemmin:

Opettakaa ryhmässänne kukin vuorollaan ensimmäisen kasvatustieteen jakson (KTKP010) motorista taitoa toisillenne ryhmän sisällä. Huomatkaa, että taitoa ei tarvitse osata täydellisesti itse, tärkeämpää on pedagogiikka sekä heterogeenisen ryhmän tarpeiden huomioiminen.
Havainnoikaa ja kirjatkaa vuorovaikutustilanteiden tunteita, haasteita, onnistumisia, tekemiänne ratkaisuja, ehkä eriyttämistä, skaalaamista yms.. Huomioikaa havaintojen kirjaamisessa eettiset ratkaisut, vuorovaikutukselliset piirteet, moninaisuuden huomioiminen sekä pedagogiset ratkaisut.
Peilatkaa havainnointejanne kurssikirjallisuuteen.
Valmistakaa 2. ja 4. demon alkuun pieni kooste ryhmänne etenemisestä, max 15 min.
Kurssin lopputyö on kirjallinen työ Propeen, keskittyen eettiseen osaamiseen (1) ja vuorovaikutusosaamiseen ja moninaisuuteen liittyvään osaamiseen (3) pedagogisen osaamisen (5) lisäksi. Poimikaa opetutilanteista jokaiselta vähintään kaksi merkityksellistä oppimis-/opetustapahtumaa, joita jokaista reflektoidaan edellä mainittujen osaamisalueiden kautta. Kootkaa tehtävästä yhteinen kirjallinen tuotos, jossa näkyy käytännön tilanteiden vuoropuhelu kirjallisuuden kanssa. Kirjallisen työn muoto voi olla vapaampi kuin essee, mutta kuitenkin hyvä ja viimeistelty kokonaisuus. Mukaan voi liittää myös kuvaa ja/tai ääntä. Työn palautus 20.12. mennessä.

KTKP –opintojen arviointi ja arviointikriteerit lukuvuonna 2022–2023

KTKP-opinnoissa on kaksi tavoitetta, joita arvioidaan kriteerein: 1) reflektion syvyys ja 2) tuotoksen laatu. Arvosana määräytyy näiden keskiarvona. Jos keskiarvo on kahden arvosanan puolivälissä, painotetaan reflektion syvyyttä.

Kriteerien laatimista ohjanneet periaatteet:

Ylemmän tason osaaminen sisältää aina alempien tasojen kuvaukset
Kuvataan osaamista, ei puutteita
Vältetään suhteuttavia sanontoja (esim. jossain määrin, melko hyvin, erittäin hyvin)
Arvosana 3 kuvaa hyvää osaamista
Arvosana 1 kuvaa hyväksyttävää (ts. riittävää) osaamista

Tavoite 1: Kaikille yhteinen on reflektion tavoite.

Tavoite 1: Reflektio

Kuvailu (1)

Ymmärtäminen (2)

Soveltaminen (3)

Reflektio (4)

Syvällinen reflektio (5)

Opiskelija toistaa ja kuvailee tuotoksessaan eri lähteiden sisältöjä.

Opiskelijan tuotoksesta välittyy pyrkimys eri lähteiden sisältöjen ymmärtämiseen, ja niiden välille löydetään yhteyksiä.

Sisällöt pyritään kytkemään toisiinsa tai laajempaan kokonaisuuteen.

Opiskelija kytkee ja soveltaa tuotoksessaan eri lähteiden sisältöjä omiin kokemuksiinsa ja aiempiin tietoihinsa. Opiskelija pohtii omia käsityksiään opiskeltavista sisällöistä ja antaa niistä konkreettisia esimerkkejä.

Opiskelija tarkastelee tuotoksessaan omia ennakkokäsityksiään opiskeltavista sisällöistä. Opiskelija vertailee kriittisesti erilaisia näkökulmia, etsii vaihtoehtoja ja tunnistaa kehittämisen kohteita.

Opiskelija pohtii tuotoksessaan, mistä hänen ajattelutapansa ja toimintamallinsa ovat peräisin. Opiskelija reflektoi perustavanlaatuisia käsityksiään tai ajattelutapojaan ja niissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia.

HUOM! Ylemmän tason osaaminen sisältää aina alempien tasojen kuvaukset.

Tavoite 2: Toisen tavoitteen kriteerit kuvaavat tuotoksen laatua. Kriteerit kuvaavat onko tuotos (essee, oppimispäiväkirja, video, podcast, demotunti jne.) huolella tehty ja ohjeiden mukainen.

Tavoite 2: Tuotoksen laatu  

(1) Välttävä

(2) Tyydyttävä

(3) Hyvä

(4) Kiitettävä

(5) Erinomainen

Tekstissä on käytetty luentoja ja vaadittua kirjallisuutta sekä tuotu esiin omaa pohdintaa välttävästi. Teksti sisältää kirjallisuuden suoraa referointia ja pinnallista pohdintaa. Tekstin jäsentely ja viimeistely on keskeneräistä. Tieteellisen kirjoittamisen periaatteiden noudattaminen on puutteellista.  

Tekstissä on käytetty luentoja ja vaadittua kirjallisuutta referoivasti sekä tuotu esiin omaa pohdintaa tyydyttävästi. Olennaisia teorioita ja käsitteitä on paikoin tuotu ymmärrettävästi esille ja niitä on pyritty soveltamaan tenttikysymysten mukaisesti.

Tekstin jäsentely on keskeneräistä. Tekstin viimeistely ja tieteellisen kirjoittamisen periaatteiden noudattaminen on epäjohdonmukaista.

Tekstissä on hyödynnetty luentoja ja vaadittua kirjallisuutta sekä omaa pohdintaa hyvin.

Olennaiset teoriat ja käsitteet on pääosin ymmärretty, mikä näkyy kirjallisuuden ja luentojen soveltamisena omiin pohdintoihin. Tekstin jäsentely on monin osin selkeää. Tekstin viimeistely ja tieteellisen kirjoittamisen periaatteiden noudattaminen on pääosin johdonmukaista.  

Tekstissä on hyödynnetty luentoja ja vaadittua kirjallisuutta sekä omaa pohdintaa monipuolisesti ja kiitettävästi. Tekstissä esiintyy perusteltuja omia sovelluksia, pohdintoja ja kriittisiä huomioita. Teksti on jäsennelty selkeästi ja johdonmukaisesti. Teksti on viimeisteltyä ja se noudattaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteita.  

Tekstissä on hyödynnetty luentoja ja vaadittua kirjallisuutta sekä oma pohdintaa erittäin monipuolisesti ja oivaltavasti. Teksti on jäsennelty selkeästi, ja se etenee johdonmukaisesti. Teksti on viimeistelty huolellisesti, ja se noudattaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteita johdonmukaisesti.  

Kirjallisuus

Kaikille yhteinen kirjallisuus:

1.Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A.-M., Lahikainen, A. R. & Ahokas, M. 2013. Arjen sosiaalipsykologia. Helsinki: Sanoma Pro. ISBN: 978-952-63-1785-4. 

2.Englanninkielinen kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvä tieteellinen artikkeli, joka tarkennetaan opintojaksolla. 

Lisäksi valitaan 2 seuraavista:  

Goffman, E. 2012. Vuorovaikutuksen sosiologia. Tampere: Vastapaino. ISBN: 978-951-768-312-8. Luvut Kasvotyöstä ja Kehysanalyysistä.  
Huttunen, R. 1999. Dialogiopetuksen filosofia. Teoksessa R. Huttunen. Opettamisen filosofia ja kritiikki. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 153, 48–59. (artikkeli netistä ladattavissa) 
Hänninen, V., Partanen, J. & Ylijoki, O-H. (toim.) 2001. Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä. Vastapaino. ISBN: 951-768-086-4 (3 viimeistä lukua, s. 347-405).  
Lehtinen, E., Vauras, M. & Lerkkanen, M-K. 2016. Kasvatuspsykologia. PS-kustannus. Luku 10 Opetus, vuorovaikutus ja oppiminen (s. 241–269). ISBN: 978-952-451-663-1.  
Vuorikoski, M. & Kiilakoski, T. 2005. Dialogisuuden lupaus ja rajat. Teoksessa T. Kiilakoski, T. Tomperi & M. Vuorikoski (toim.) Kenen kasvatus? Tampere: Vastapaino, 309–334. (artikkeli netistä ladattavissa)

Opintojakson kirjallisuutta hyödynnetään tehtävässä soveltuvin osin. Tämä tarkoittaa sitä, että valitset kirjallisuusvaihtoehdoista vähintään kaksi teosta/artikkelia, joiden sisällöt soveltuvat parhaiten oppimistehtävääsi. Voit käyttää halutessasi lisälähteitä, mutta opintojakson kirjallisuus on pääosassa.

LiikLon oma kirjallisuus:

Atjonen, P., Halinen, I., Hämäläinen, S. ym. 2008. Tavoitteista vuorovaikutukseen: perusopetuksen pedagogiikan arviointi. --> Tästä erityisesti luku 7, s. 193–214.

Benn, T. & Pfister, G. 2013. Meeting needs of Muslim girls in school sport: Case studies exploring cultural and religious diversity. European Journal of Sport Science 13: 5, 567–574. https://doi.org/10.1080/17461391.2012.757808

Haapala, E., Kantomaa, M., Jaakkola, T. & Tammelin, T. 2017. Liikunnan ja oppimisen vuorovaikutusta kartoittamassa. Liikunta ja tiede, 54(4), 4–9.

Jaakkola, T. 2019. Nonlineaari pedagogiikka liikuntataitojen opettamisen viitekehyksenä. Liito 1, 16–18.

Jaakkola, T., Liukkonen, J. & Sääkslahti, A. 2017. Liikuntapedagogiikka. PS-kustannus.

Kujala, T. 2013. Kertomuksia koululiikunnasta – suorittamisesta yhdenvertaisuuteen.
Liikunta & Tiede 50 (1), 45–51.
https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2013/lt113_abstract_kujala.pdf

Kari, J. (2016). Liikunnallinen elämäntapa syntyy kokemuksellisesti oppien. Liikunta ja tiede, 53 (5), 22–26.
https://docplayer.fi/32527723-Teksti-jaana-kari-liikunnallinen-elamantapa-syntyy-kokemuksellisesti-oppien.html

Rintala P., Sääkslahti A. & Iivonen S. 2016. 3–10-vuotiaiden lasten motoriset perustaidot. Liikunta & Tiede 53 (6), 49–55.
https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2016/lt_6-16_tutkimusartikkelit_rintala_lowres.pdf

Siljamäki M., Kalaja, M., Perttula, J. & Kokkonen, M. 2016. Lähtökohtana holistinen kehollisuus: koululiikunnan uudet tuulet. Liikunta & Tiede 53 (1), 40–46.
https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2016/lt-1-16_tutkimusartikkelit_siljamaki_lowres.pdf

Öhman, M. 2017. Losing touch -Teachers' self-regulation in physical education. European Physical Education Review, Vol 23 (3), 297–310. https://doi.org/10.1177/1356336X15622159

Lisämatskuina:

Liikkapedapodi -Taidon oppiminen ja opettaminen, Jaakkola, T. & Kalaja, S. Lindemanin Mikon ja Hurskaisen Heikin vieraina.

Turvaope -podcast