Ella Kytölä
Hyvää pohdintaa arkiajattelun ja tieteellisen ajattelun luonteesta! Oma havaintoni arkiajattelun ja tieteellisen ajattelun välillä ei liity tiedon ja ajattelun luonteeseen vaan siihen, että huomattava osa ihmisistä ei hallitse tieteellistä ajattelua lainkaan, mikä tulee hyvin esille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käydyissä keskusteluissa. Uskoisin, että tieteellinen ajattelu on pitkälti korkeakouluopinnoissa saavutettu taito, ja huolestuttavaa mielestäni on se, että yhä harvempi suomalainen aikuinen on korkeakoulutettu. Sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi erilaisilla keskustelupalstoilla, käydyt keskustelut edustavat tyypillistä arkiajattelua ja niissä omat näkemykset usein perustellaan omien kokemusten ja uskomusten kautta, ehkä näkemättä sitä mahdollisuutta, että erilaisia näkemyksiäkin on olemassa. Sosiaalisessa mediassa käydyistä keskusteluista usein puuttuu johdonmukaisuus, asianmukaiset perustelut ja tietynlainen prosessinomaisuus; seikat, jotka Laine (2018) luennollaan totesi tieteellisen ajattelun tunnuspiirteiksi.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Melisa Muhonen
Hyviä pointteja nostettu esille! Mielestäni arkiajattelussa korostuu juurikin mainitsemasi omat kokemukset jostain aiheesta. Jos arkikeskustelussa puhutaan esimerkiksi ravintolakokemuksista, päällimmäisenä keskustelussa esiintyvät ihmisten omat kokemukset esimerkiksi jonkun tietyn ravintolan asiakaspalvelusta. Tämä on mielestäni luonnollista, sillä esimerkiksi huono kokemus jää syvästi mieleen ja sen jälkeen voi olla vaikeaa ymmärtää muiden kantoja aiheesta saatika muuttaa omaa mielipidettään. Tässä korostuu myös Laineen luennolle esille tullut etäisyyden ottaminen joka liittyy kriittiseen ajatteluun. Toisin kuin arkitiedossa, tieteellisessä tiedossa tulisi erityisesti ottaa huomioon kriittisyys ja erilaiset perustelut. Toki kriittisyys olisi tärkeää myös arkitiedossa, mutta kuten Ella mainitsitkin, se usein jää toissijaiseksi omien kokemusten varjoon.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Melisa Muhonen
Hyviä pointteja nostettu esille! Mielestäni arkiajattelussa korostuu juurikin mainitsemasi omat kokemukset jostain aiheesta. Jos arkikeskustelussa puhutaan esimerkiksi ravintolakokemuksista, päällimmäisenä keskustelussa esiintyvät ihmisten omat kokemukset esimerkiksi jonkun tietyn ravintolan asiakaspalvelusta. Tämä on mielestäni luonnollista, sillä esimerkiksi huono kokemus jää syvästi mieleen ja sen jälkeen voi olla vaikeaa ymmärtää muiden kantoja aiheesta saatika muuttaa omaa mielipidettään. Tässä korostuu myös Laineen luennolle esille tullut etäisyyden ottaminen joka liittyy kriittiseen ajatteluun. Toisin kuin arkitiedossa, tieteellisessä tiedossa tulisi erityisesti ottaa huomioon kriittisyys ja erilaiset perustelut. Toki kriittisyys olisi tärkeää myös arkitiedossa, mutta kuten Ella mainitsitkin, se usein jää toissijaiseksi omien kokemusten varjoon.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Ella Kytölä
Kommentistasi tuli mieleen tunteiden erilainen rooli arkiajattelussa sekä tieteellisessä tiedossa. Muistiin jääviin kokemuksiin liittyy usein vahvoja tunteita, jotka osaltaan vahvistavat tiettyä asennetta tai ajattelutapaa koettua asiaa kohtaan. Arkiajattelussa tunteiden rooli on merkittävä ja ehkä siksi osaltaan omaan arkiajatteluun on vaikea ottaa etäisyyttä, sillä se saattaa tuntua epämiellyttävältä. Tieteellinen tieto puolestaan on "tunteetonta", sillä pyrkimys objektiivisuuteen karsii pois subjektiiviset tunnekokemukset tiedon määrittelystä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Johanna Tentke
Olen kanssanne täysin samaa mieltä Ella ja Melisa. Koen, että arkiajattelussa, etenkin sosiaalisessa mediassa, ihmiset antautuvat helposti liikaakin tunteidensa ja mielipiteidensä vietäviksi, ja unohtavat inhimilliset käytötavat... Tieteellisessä tiedossa tähän ei ole yhtä helposti mahdollisuutta, sillä objektiivisuus tekee tieteellisestä tiedosta "tylsän" aiheen kiistelylle ja tunteellisuudelle. Toisaalta luin juuri aamulla jutun ihmisistä, jotka uskovat yhä maapallon olevan litteä. Heidän mukaansa se on tieteellistä tietoa, joskaan he tuskin pystyvät todistamaan tietoaan oikeaksi. Heidän kanssaan varmasti saisi jonkinlaisen tieteellisen subjektiivisen väittelyn aikaiseksi...
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Heidi Rinne
Hyviä nostoja teillä - samoilla linjoilla tullaan. Olen myös huomannut saman ilmiön Johannan kanssa somessa käytyjen keskusteluiden tunnevahvasta keskustelusta, jossa usein löydään vyön alle sen suuremmin perustelematta. Oma kokemukseni tästä on myös se, että tieteellinen tieto ja sen varaan nojaava keskustelu on "hidasta"; se vaatii perusteellista paneutumista asiaan tutustumalla lähteisiin ja läpikäymällä omia subjektiivisia kokemuksia, jotka voivat vaikuttaa asian objektiivisuuteen. Sosiaalinen media, joka on osa tämän päivän nopea tempoista kommunikointia ja informointia, ei vaadi käyttäjältään paneutumista ja hyvin perusteltuja argumentointeja, mikä ei myöskään kannusta ihmisiä ajattelemaan ja läpikäymään ajatuksiaan.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Inka Salminen
Mielenkiintoinen aihe, joka koskettaa varmasti meitä kaikkia! Tämä aihealue on tuntunut keräävän runsaan määrän toinen toistaan mielenkiintoisempia kannanottoja. Sosiaalinen media tuntuu olevan yksi suurimmista vaikuttamisen paikoista, joilla tavallinen ihminen voi vaikuttaa. Se on myös paikka, jossa suuri osa ihmisistä (etenkin nuoret) viettävät aikaansa paljon. Siksi olisikin aiheellista tarkastella kriittisen ja tieteellisen ajattelun suhdetta somessa näkyvään kommunikointiin, joka perustuu usein tunteisiin. Yliopistojen luennot ja tieteelliset artikkelit eivät välttämättä tavoita valtaosaa ihmisistä, joten mielestäni tämänklataisia asioita voisi käsitellä myös siellä, mistä se tavoittaa suurimman osan lukijoista: somessa.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.