Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Kamilla Komulainen
Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Aloitan tämän keskustelun havainnolla, joka mieleeni tuli ensimmäisenä. Ensimmäisenä arkiajattelun ja tieteellisen tiedon eroista mieleeni tuli se, että nimenomaan arkiajattelussa monesti ajatellaan olevan vain oikeaa ja väärää tietoa, kun tieteellisessä tiedossa ei Timo Laineen (ma 15.1.18 luento) mukaan ole oikeaa tai väärää tietoa. Lisäksi luennolla tuli ilmi, että tiede on aina ihmisen tekemää tietoa tutkimuksen avulla, jonka takia niin sanotut faktat voidaan todistaa vääräksi uuden tutkimuksen avulla. Tiedon tulkintaan vaikuttavat luennon mukaan aina yksilön arvot ja sitä kautta tunteet. Tieteellistä tietoa käsitellessä tulisi ottaa huomioon kriittisyys ja erilaiset ratkaisumallit erona arkiajatteluun. Mitä ajatuksia tämä sekava aloitus teissä herätti? Tulisiko teillä paremmin mieleen jotain käytännön esimerkkejä aiheesta?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Juulia Rintala
Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Hyvä aloitus, Kamilla. Mielenkiintoinen pointti, jota ei ehkä aina tulekaan ajatelleeksi, kun puhutaan tieteellisestä tiedosta, että nykyisetkin "faktat" voidaan joku päivä todistaa vääriksi. Mielestäni se ehkä kaventaa arkiajattelun ja tietellisen tiedon välistä kuilua, jonka ainakin itse tällä hetkellä miellän olemassaolevaksi. Mieleeni tuli, kuten Hurtigkin artikkelissaan Ajattelu ilmiöiden lukemisen taitona mainitsee, että arkiajatteluun liitetään usein "riski" virheellisyydestä. Arkiajattelua ei siis usein koeta pitkälle prosessoituna tai syvällisenä, tiettyihin faktoihin perustuvana. Tieteellinen tieto taas vaatii pidempikestoisen ajattelu- ja työprosessin, jossa otetaan huomioon laajemmat näkökulmat. Ajatustyökin viedään uusiin ulottuvuuksiin, kun tiedon prosessointi on monivaiheisempaa.
Hyvä aloitus, Kamilla. Mielenkiintoinen pointti, jota ei ehkä aina tulekaan ajatelleeksi, kun puhutaan tieteellisestä tiedosta, että nykyisetkin "faktat" voidaan joku päivä todistaa vääriksi. Mielestäni se ehkä kaventaa arkiajattelun ja tietellisen tiedon välistä kuilua, jonka ainakin itse tällä hetkellä miellän olemassaolevaksi. Mieleeni tuli, kuten Hurtigkin artikkelissaan Ajattelu ilmiöiden lukemisen taitona mainitsee, että arkiajatteluun liitetään usein "riski" virheellisyydestä. Arkiajattelua ei siis usein koeta pitkälle prosessoituna tai syvällisenä, tiettyihin faktoihin perustuvana. Tieteellinen tieto taas vaatii pidempikestoisen ajattelu- ja työprosessin, jossa otetaan huomioon laajemmat näkökulmat. Ajatustyökin viedään uusiin ulottuvuuksiin, kun tiedon prosessointi on monivaiheisempaa.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Kamilla Komulainen
Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Voisin liittää tähän toisen keskustelun aiheen, eli kuinka yliopisto-opintoni ovat haastaneet ajatteluani. Itse olen huomannut kuluneen syksyn aikana, kuinka ajattelutapani ovat laajentuneet ja monipuolistuneet. Ennen opintojen alkua ajattelin mielestäni kapeammin, että ongelmille on vain yksi ratkaisu, joka sopii minun arvomaailmaani parhaiten. Koen, että opintojen edetessä osaan ottaa paremmin huomioon toisten ihmisten näkökulmat ja omaksua niitä suhteellisesti rikastuttaen omaa ajatusmaailmaani. Tämä mielestäni edesauttaa Juulian mainitsemien syvällisen ajattelun ja pitkän prosessoinnin harjoittamista ainakin henkilökohtaisesti. Arkiajattelussa monesti puskaradiosta kuultu tieto mielletään oikeaksi, jos se miellyttää kuulijan korvaa. Jos ei, yksilö kyseenalaistaa kuulemaansa tietoa nopeammin. Tiedon "hyväksymiseen" vaikuttaa käsittääkseni yksilön arvomaailma, josta Timo Laineen (ma 15.1.18) luennolla puhuttiin. Mitä keinoja arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisen eron kaventamiseksi yksilön ajattelussa voisi teidän kysymykseen liittyvien havaintojenne tai kokemustenne perusteella olla? Onko edellä mainittu kaventaminen mielestänne tärkeää, tai kyseenalaistamalla omaa argumenttiani, mihin sitä teidän mielestänne tarvitaan?
Voisin liittää tähän toisen keskustelun aiheen, eli kuinka yliopisto-opintoni ovat haastaneet ajatteluani. Itse olen huomannut kuluneen syksyn aikana, kuinka ajattelutapani ovat laajentuneet ja monipuolistuneet. Ennen opintojen alkua ajattelin mielestäni kapeammin, että ongelmille on vain yksi ratkaisu, joka sopii minun arvomaailmaani parhaiten. Koen, että opintojen edetessä osaan ottaa paremmin huomioon toisten ihmisten näkökulmat ja omaksua niitä suhteellisesti rikastuttaen omaa ajatusmaailmaani. Tämä mielestäni edesauttaa Juulian mainitsemien syvällisen ajattelun ja pitkän prosessoinnin harjoittamista ainakin henkilökohtaisesti. Arkiajattelussa monesti puskaradiosta kuultu tieto mielletään oikeaksi, jos se miellyttää kuulijan korvaa. Jos ei, yksilö kyseenalaistaa kuulemaansa tietoa nopeammin. Tiedon "hyväksymiseen" vaikuttaa käsittääkseni yksilön arvomaailma, josta Timo Laineen (ma 15.1.18) luennolla puhuttiin. Mitä keinoja arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisen eron kaventamiseksi yksilön ajattelussa voisi teidän kysymykseen liittyvien havaintojenne tai kokemustenne perusteella olla? Onko edellä mainittu kaventaminen mielestänne tärkeää, tai kyseenalaistamalla omaa argumenttiani, mihin sitä teidän mielestänne tarvitaan?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Tiina Autio
Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Mielestäni "kaventaminen" josta puhuit ei ole tarpeellista, koska arkiajattelu sujuu nopeampaa ja jouhevammin, kuin tieteellinen ajattelu. Tätä kuvaa mielstäni hyvin jo nimin arkiajattelu, sitä tarvitaan arjessa, jokapäiväisessä elämässä. Arkiajattelu mahdollistaa sujuvamman arjen. Tieteellinen ajattelu on johdonmuksita, perusteltua ja seuraa jotain tiettyä prosessia, kuten Laine (2018) luennolla kertoi. Itse ainakin koen arjessa elämisen paljon helpommaksi, kun minun ei tarvitse pohtia tieteellisiä määritelmiä kaikessa tekemisessäni. Tästä syystä itse koen että on ennemminkin tärkeää tehdä tieteellistä ajattelua silloin, kun sitä tarvitsee ja muuten toimia vain arkiajattelun pohjalta.
Mielestäni "kaventaminen" josta puhuit ei ole tarpeellista, koska arkiajattelu sujuu nopeampaa ja jouhevammin, kuin tieteellinen ajattelu. Tätä kuvaa mielstäni hyvin jo nimin arkiajattelu, sitä tarvitaan arjessa, jokapäiväisessä elämässä. Arkiajattelu mahdollistaa sujuvamman arjen. Tieteellinen ajattelu on johdonmuksita, perusteltua ja seuraa jotain tiettyä prosessia, kuten Laine (2018) luennolla kertoi. Itse ainakin koen arjessa elämisen paljon helpommaksi, kun minun ei tarvitse pohtia tieteellisiä määritelmiä kaikessa tekemisessäni. Tästä syystä itse koen että on ennemminkin tärkeää tehdä tieteellistä ajattelua silloin, kun sitä tarvitsee ja muuten toimia vain arkiajattelun pohjalta.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Johanna Tentke
Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Olen Tiinan kanssa asiasta samaa mieltä! Toki arkiajattelussakin on tärkeää kyseenalaistaa asioita, ja pohtia kriittisesti. Laine luennollaan (2018), samoin kuin lähes kaikki luennoitsijamme yliopistossa, korostaa kriittistä ajattelua ja asioiden kyseenalaistamista. Mielestäni asioiden kriittinen pohtinen pitäisi näkyä arkiajattelussa ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa meille syötetään paljon asiaa faktoina, ja "oman pään käyttäminen" on tarpeellista korrektien tietojen löytämiseksi tietotulvan seasta. Kannatan siis niin sanottua järkiajattelua. Tieteellinen ajattelu tuntuu itselle vielä melko vieraalta näin alussa opintoja. Arkielämässä asioita tulee harvemmin pohdittua kovinkaan tieteellisesti, eikä tieteellinen ajattelu oikein integroidu päivän touhuihin - ja ehkä näin onkin hyvä.
Olen Tiinan kanssa asiasta samaa mieltä! Toki arkiajattelussakin on tärkeää kyseenalaistaa asioita, ja pohtia kriittisesti. Laine luennollaan (2018), samoin kuin lähes kaikki luennoitsijamme yliopistossa, korostaa kriittistä ajattelua ja asioiden kyseenalaistamista. Mielestäni asioiden kriittinen pohtinen pitäisi näkyä arkiajattelussa ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa meille syötetään paljon asiaa faktoina, ja "oman pään käyttäminen" on tarpeellista korrektien tietojen löytämiseksi tietotulvan seasta. Kannatan siis niin sanottua järkiajattelua. Tieteellinen ajattelu tuntuu itselle vielä melko vieraalta näin alussa opintoja. Arkielämässä asioita tulee harvemmin pohdittua kovinkaan tieteellisesti, eikä tieteellinen ajattelu oikein integroidu päivän touhuihin - ja ehkä näin onkin hyvä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Valentin Ikonen
Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Todella kovan luokan kannanottoja! Itse miellän arkiajattelun vaivattomaksi ja luontevaksi, jota käytetään ikään kuin huomaamatta elämässä. Arkiajattelu ei perustu mihinkään, eikä sitä tarvitse mitenkään todistella. Mielestäni arkiajattelua voisi verrata maalaisjärkeen. Tieteellinen tieto taasen perustuu tarkkoihin tutkimuksiin ja se on paikkansa pitävää. Tieteellinen tieto sisältää pelkkää faktaa ja on täten paljon karsitumpaa arkiajatteluun verrattuna.
Todella kovan luokan kannanottoja! Itse miellän arkiajattelun vaivattomaksi ja luontevaksi, jota käytetään ikään kuin huomaamatta elämässä. Arkiajattelu ei perustu mihinkään, eikä sitä tarvitse mitenkään todistella. Mielestäni arkiajattelua voisi verrata maalaisjärkeen. Tieteellinen tieto taasen perustuu tarkkoihin tutkimuksiin ja se on paikkansa pitävää. Tieteellinen tieto sisältää pelkkää faktaa ja on täten paljon karsitumpaa arkiajatteluun verrattuna.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Aleksi Toropainen
Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Hyviä huomioita Allu! Itse olen samoilla linjoilla, että arkiajattelu on harvoin perusteltua. Tieteellisen tiedon taas tulee olla perusteltua ja tieteellisiä tekstejä luettaessa lukijan tulee pystyä todentamaan kaikki tekstissä esiintyvä tieto. Tämä tapahtuu esimerkiksi oikein esiintyvillä lähdetiedoilla. Tämän lisäksi tieteellisen tiedon tulee mielestäni olla avointa, eli sen saatavuutta ei ole rajattu tietylle ryhmälle. Arkiajattelussa mielipiteet ovat myös usein suuressa roolissa, kun taas tieteellisen tiedon, tulee olla objektiivista.
Hyviä huomioita Allu! Itse olen samoilla linjoilla, että arkiajattelu on harvoin perusteltua. Tieteellisen tiedon taas tulee olla perusteltua ja tieteellisiä tekstejä luettaessa lukijan tulee pystyä todentamaan kaikki tekstissä esiintyvä tieto. Tämä tapahtuu esimerkiksi oikein esiintyvillä lähdetiedoilla. Tämän lisäksi tieteellisen tiedon tulee mielestäni olla avointa, eli sen saatavuutta ei ole rajattu tietylle ryhmälle. Arkiajattelussa mielipiteet ovat myös usein suuressa roolissa, kun taas tieteellisen tiedon, tulee olla objektiivista.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Ella Kytölä
Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Hyvää pohdintaa arkiajattelun ja tieteellisen ajattelun luonteesta! Oma havaintoni arkiajattelun ja tieteellisen ajattelun välillä ei liity tiedon ja ajattelun luonteeseen vaan siihen, että huomattava osa ihmisistä ei hallitse tieteellistä ajattelua lainkaan, mikä tulee hyvin esille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käydyissä keskusteluissa. Uskoisin, että tieteellinen ajattelu on pitkälti korkeakouluopinnoissa saavutettu taito, ja huolestuttavaa mielestäni on se, että yhä harvempi suomalainen aikuinen on korkeakoulutettu. Sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi erilaisilla keskustelupalstoilla, käydyt keskustelut edustavat tyypillistä arkiajattelua ja niissä omat näkemykset usein perustellaan omien kokemusten ja uskomusten kautta, ehkä näkemättä sitä mahdollisuutta, että erilaisia näkemyksiäkin on olemassa. Sosiaalisessa mediassa käydyistä keskusteluista usein puuttuu johdonmukaisuus, asianmukaiset perustelut ja tietynlainen prosessinomaisuus; seikat, jotka Laine (2018) luennollaan totesi tieteellisen ajattelun tunnuspiirteiksi.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Melisa Muhonen
Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Hyviä pointteja nostettu esille! Mielestäni arkiajattelussa korostuu juurikin mainitsemasi omat kokemukset jostain aiheesta. Jos arkikeskustelussa puhutaan esimerkiksi ravintolakokemuksista, päällimmäisenä keskustelussa esiintyvät ihmisten omat kokemukset esimerkiksi jonkun tietyn ravintolan asiakaspalvelusta. Tämä on mielestäni luonnollista, sillä esimerkiksi huono kokemus jää syvästi mieleen ja sen jälkeen voi olla vaikeaa ymmärtää muiden kantoja aiheesta saatika muuttaa omaa mielipidettään. Tässä korostuu myös Laineen luennolle esille tullut etäisyyden ottaminen joka liittyy kriittiseen ajatteluun. Toisin kuin arkitiedossa, tieteellisessä tiedossa tulisi erityisesti ottaa huomioon kriittisyys ja erilaiset perustelut. Toki kriittisyys olisi tärkeää myös arkitiedossa, mutta kuten Ella mainitsitkin, se usein jää toissijaiseksi omien kokemusten varjoon.
Hyviä pointteja nostettu esille! Mielestäni arkiajattelussa korostuu juurikin mainitsemasi omat kokemukset jostain aiheesta. Jos arkikeskustelussa puhutaan esimerkiksi ravintolakokemuksista, päällimmäisenä keskustelussa esiintyvät ihmisten omat kokemukset esimerkiksi jonkun tietyn ravintolan asiakaspalvelusta. Tämä on mielestäni luonnollista, sillä esimerkiksi huono kokemus jää syvästi mieleen ja sen jälkeen voi olla vaikeaa ymmärtää muiden kantoja aiheesta saatika muuttaa omaa mielipidettään. Tässä korostuu myös Laineen luennolle esille tullut etäisyyden ottaminen joka liittyy kriittiseen ajatteluun. Toisin kuin arkitiedossa, tieteellisessä tiedossa tulisi erityisesti ottaa huomioon kriittisyys ja erilaiset perustelut. Toki kriittisyys olisi tärkeää myös arkitiedossa, mutta kuten Ella mainitsitkin, se usein jää toissijaiseksi omien kokemusten varjoon.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Melisa Muhonen
Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Hyviä pointteja nostettu esille! Mielestäni arkiajattelussa korostuu juurikin mainitsemasi omat kokemukset jostain aiheesta. Jos arkikeskustelussa puhutaan esimerkiksi ravintolakokemuksista, päällimmäisenä keskustelussa esiintyvät ihmisten omat kokemukset esimerkiksi jonkun tietyn ravintolan asiakaspalvelusta. Tämä on mielestäni luonnollista, sillä esimerkiksi huono kokemus jää syvästi mieleen ja sen jälkeen voi olla vaikeaa ymmärtää muiden kantoja aiheesta saatika muuttaa omaa mielipidettään. Tässä korostuu myös Laineen luennolle esille tullut etäisyyden ottaminen joka liittyy kriittiseen ajatteluun. Toisin kuin arkitiedossa, tieteellisessä tiedossa tulisi erityisesti ottaa huomioon kriittisyys ja erilaiset perustelut. Toki kriittisyys olisi tärkeää myös arkitiedossa, mutta kuten Ella mainitsitkin, se usein jää toissijaiseksi omien kokemusten varjoon.
Hyviä pointteja nostettu esille! Mielestäni arkiajattelussa korostuu juurikin mainitsemasi omat kokemukset jostain aiheesta. Jos arkikeskustelussa puhutaan esimerkiksi ravintolakokemuksista, päällimmäisenä keskustelussa esiintyvät ihmisten omat kokemukset esimerkiksi jonkun tietyn ravintolan asiakaspalvelusta. Tämä on mielestäni luonnollista, sillä esimerkiksi huono kokemus jää syvästi mieleen ja sen jälkeen voi olla vaikeaa ymmärtää muiden kantoja aiheesta saatika muuttaa omaa mielipidettään. Tässä korostuu myös Laineen luennolle esille tullut etäisyyden ottaminen joka liittyy kriittiseen ajatteluun. Toisin kuin arkitiedossa, tieteellisessä tiedossa tulisi erityisesti ottaa huomioon kriittisyys ja erilaiset perustelut. Toki kriittisyys olisi tärkeää myös arkitiedossa, mutta kuten Ella mainitsitkin, se usein jää toissijaiseksi omien kokemusten varjoon.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Ella Kytölä
Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Kommentistasi tuli mieleen tunteiden erilainen rooli arkiajattelussa sekä tieteellisessä tiedossa. Muistiin jääviin kokemuksiin liittyy usein vahvoja tunteita, jotka osaltaan vahvistavat tiettyä asennetta tai ajattelutapaa koettua asiaa kohtaan. Arkiajattelussa tunteiden rooli on merkittävä ja ehkä siksi osaltaan omaan arkiajatteluun on vaikea ottaa etäisyyttä, sillä se saattaa tuntua epämiellyttävältä. Tieteellinen tieto puolestaan on "tunteetonta", sillä pyrkimys objektiivisuuteen karsii pois subjektiiviset tunnekokemukset tiedon määrittelystä.
Kommentistasi tuli mieleen tunteiden erilainen rooli arkiajattelussa sekä tieteellisessä tiedossa. Muistiin jääviin kokemuksiin liittyy usein vahvoja tunteita, jotka osaltaan vahvistavat tiettyä asennetta tai ajattelutapaa koettua asiaa kohtaan. Arkiajattelussa tunteiden rooli on merkittävä ja ehkä siksi osaltaan omaan arkiajatteluun on vaikea ottaa etäisyyttä, sillä se saattaa tuntua epämiellyttävältä. Tieteellinen tieto puolestaan on "tunteetonta", sillä pyrkimys objektiivisuuteen karsii pois subjektiiviset tunnekokemukset tiedon määrittelystä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Johanna Tentke
Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Olen kanssanne täysin samaa mieltä Ella ja Melisa. Koen, että arkiajattelussa, etenkin sosiaalisessa mediassa, ihmiset antautuvat helposti liikaakin tunteidensa ja mielipiteidensä vietäviksi, ja unohtavat inhimilliset käytötavat... Tieteellisessä tiedossa tähän ei ole yhtä helposti mahdollisuutta, sillä objektiivisuus tekee tieteellisestä tiedosta "tylsän" aiheen kiistelylle ja tunteellisuudelle. Toisaalta luin juuri aamulla jutun ihmisistä, jotka uskovat yhä maapallon olevan litteä. Heidän mukaansa se on tieteellistä tietoa, joskaan he tuskin pystyvät todistamaan tietoaan oikeaksi. Heidän kanssaan varmasti saisi jonkinlaisen tieteellisen subjektiivisen väittelyn aikaiseksi...
Olen kanssanne täysin samaa mieltä Ella ja Melisa. Koen, että arkiajattelussa, etenkin sosiaalisessa mediassa, ihmiset antautuvat helposti liikaakin tunteidensa ja mielipiteidensä vietäviksi, ja unohtavat inhimilliset käytötavat... Tieteellisessä tiedossa tähän ei ole yhtä helposti mahdollisuutta, sillä objektiivisuus tekee tieteellisestä tiedosta "tylsän" aiheen kiistelylle ja tunteellisuudelle. Toisaalta luin juuri aamulla jutun ihmisistä, jotka uskovat yhä maapallon olevan litteä. Heidän mukaansa se on tieteellistä tietoa, joskaan he tuskin pystyvät todistamaan tietoaan oikeaksi. Heidän kanssaan varmasti saisi jonkinlaisen tieteellisen subjektiivisen väittelyn aikaiseksi...
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Heidi Rinne
Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Hyviä nostoja teillä - samoilla linjoilla tullaan. Olen myös huomannut saman ilmiön Johannan kanssa somessa käytyjen keskusteluiden tunnevahvasta keskustelusta, jossa usein löydään vyön alle sen suuremmin perustelematta. Oma kokemukseni tästä on myös se, että tieteellinen tieto ja sen varaan nojaava keskustelu on "hidasta"; se vaatii perusteellista paneutumista asiaan tutustumalla lähteisiin ja läpikäymällä omia subjektiivisia kokemuksia, jotka voivat vaikuttaa asian objektiivisuuteen. Sosiaalinen media, joka on osa tämän päivän nopea tempoista kommunikointia ja informointia, ei vaadi käyttäjältään paneutumista ja hyvin perusteltuja argumentointeja, mikä ei myöskään kannusta ihmisiä ajattelemaan ja läpikäymään ajatuksiaan.
Hyviä nostoja teillä - samoilla linjoilla tullaan. Olen myös huomannut saman ilmiön Johannan kanssa somessa käytyjen keskusteluiden tunnevahvasta keskustelusta, jossa usein löydään vyön alle sen suuremmin perustelematta. Oma kokemukseni tästä on myös se, että tieteellinen tieto ja sen varaan nojaava keskustelu on "hidasta"; se vaatii perusteellista paneutumista asiaan tutustumalla lähteisiin ja läpikäymällä omia subjektiivisia kokemuksia, jotka voivat vaikuttaa asian objektiivisuuteen. Sosiaalinen media, joka on osa tämän päivän nopea tempoista kommunikointia ja informointia, ei vaadi käyttäjältään paneutumista ja hyvin perusteltuja argumentointeja, mikä ei myöskään kannusta ihmisiä ajattelemaan ja läpikäymään ajatuksiaan.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Inka Salminen
Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Mielenkiintoinen aihe, joka koskettaa varmasti meitä kaikkia! Tämä aihealue on tuntunut keräävän runsaan määrän toinen toistaan mielenkiintoisempia kannanottoja. Sosiaalinen media tuntuu olevan yksi suurimmista vaikuttamisen paikoista, joilla tavallinen ihminen voi vaikuttaa. Se on myös paikka, jossa suuri osa ihmisistä (etenkin nuoret) viettävät aikaansa paljon. Siksi olisikin aiheellista tarkastella kriittisen ja tieteellisen ajattelun suhdetta somessa näkyvään kommunikointiin, joka perustuu usein tunteisiin. Yliopistojen luennot ja tieteelliset artikkelit eivät välttämättä tavoita valtaosaa ihmisistä, joten mielestäni tämänklataisia asioita voisi käsitellä myös siellä, mistä se tavoittaa suurimman osan lukijoista: somessa.
Mielenkiintoinen aihe, joka koskettaa varmasti meitä kaikkia! Tämä aihealue on tuntunut keräävän runsaan määrän toinen toistaan mielenkiintoisempia kannanottoja. Sosiaalinen media tuntuu olevan yksi suurimmista vaikuttamisen paikoista, joilla tavallinen ihminen voi vaikuttaa. Se on myös paikka, jossa suuri osa ihmisistä (etenkin nuoret) viettävät aikaansa paljon. Siksi olisikin aiheellista tarkastella kriittisen ja tieteellisen ajattelun suhdetta somessa näkyvään kommunikointiin, joka perustuu usein tunteisiin. Yliopistojen luennot ja tieteelliset artikkelit eivät välttämättä tavoita valtaosaa ihmisistä, joten mielestäni tämänklataisia asioita voisi käsitellä myös siellä, mistä se tavoittaa suurimman osan lukijoista: somessa.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.