INTEGRA-observoinnin ohjeet
KTKP040-opintojaksossa perehdyitte osallisuuden käsitteeseen, ja KTKP050-kurssilla tarkoituksena on viedä osallisuuspohdintojanne käytäntöön siten, että havainnoitte INTEGRA-ryhmää sekä osallisuuden että vuorovaikutuksen ja yhteistyön näkökulmista.
Kohti havainnointiskeemaa
Tutustukaa alla olevaan kirjallisuuteen pitämällä erityisesti Integra-ryhmää ja yhteistä projektianne mielessä. Sopikaa työnjaosta ja aikataulusta kirjallisuuden lukemisessa (esim. jokaiselle 2-3 tekstiä ja jokaisella tekstillä esim. kaksi lukijaa). Lukekaa tekstejä siitä näkökulmasta, mitä sellaisia käsitteitä ja näkökulmia teksteissä on, jotka voisivat auttaa teitä havainnoimaan ja ymmärtämään INTEGRA-projektin vuorovaikutusprosesseja. Kokoontukaa sitten yhteen jakamaan näkökulmanne ja luokaa yhteinen Integra-hankkeen havainnointiskeema.
Tuokaa havainnointiskeemanne Peda.netiin. Huolehtikaa, että se avautuu myös sellaiselle, joka ei ole ollut keskusteluissanne mukana.
Esimerkkejä alkuvaiheen havainnointinäkökulmista:
Millaisia yksilöitä - millainen ryhmä?
Osallisuus ja toimijuus ryhmässä
Kohti yhteistä projektia
Kohti havainnointiskeemaa
Tutustukaa alla olevaan kirjallisuuteen pitämällä erityisesti Integra-ryhmää ja yhteistä projektianne mielessä. Sopikaa työnjaosta ja aikataulusta kirjallisuuden lukemisessa (esim. jokaiselle 2-3 tekstiä ja jokaisella tekstillä esim. kaksi lukijaa). Lukekaa tekstejä siitä näkökulmasta, mitä sellaisia käsitteitä ja näkökulmia teksteissä on, jotka voisivat auttaa teitä havainnoimaan ja ymmärtämään INTEGRA-projektin vuorovaikutusprosesseja. Kokoontukaa sitten yhteen jakamaan näkökulmanne ja luokaa yhteinen Integra-hankkeen havainnointiskeema.
- Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A.-M., Lahikainen, A. R. & Ahokas, M. 2013. Arjen sosiaalipsykologia. Helsinki: SanomaPro.
- Kappale 2: Päivittäinen vuorovaikutus s. 29-67
- Kappale 3: Minuuden sosiaalinen rakentuminen, s. 89-140
- Kappale 4: Ihmisten väliset suhteet, s. 141-184
- Kappale 5: Ryhmät ja niiden väliset suhteet, s. 185-242
- Lipponen, L. & Kumpulainen, K. (2010): Toimijuus ja sen kehittymisen tukeminen opettajankoulutuksessa.Teoksessa Kallioniemi, Toom, Ubani & Linnansaari (toim.), Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita. Helsinki : Suomen kasvatustieteellinen seura, s. 335-348. (pdf:nä alla)
- Nikkola, T. & Löppönen, P. (2014): Oivalluksia ryhmästä - pintaa syvemmälle koulun ryhmäilmiöihin https://www.opinkirjo.fi/easydata/customers/opinkirjo/files/materiaalit/web_oivalluksia.pdf
- Aalto, M. 2004. Ryppäästä ryhmäksi. MyGeneration.
- Huttunen, R. 1999. Dialogiopetuksen filosofia. Teoksessa R. Huttunen. Opettamisen filosofia ja kritiikki. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 153, 48-59: http://users.utu.fi/rakahu/jkl/tiedepol.html
- Vuorikoski, M. & Kiilakoski, T. 2005. Dialogisuuden lupaus ja rajat. Teoksessa T. Kiilakoski, T. Tomperi & M. Vuorikoski (toim.) Kenen kasvatus? Tampere: Vastapaino, 309-334. https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/546749/mod_resource/content/1/Dialogisuuden%20lupaus%20ja%20rajat%20Kenen%20kasvatus.pdf
- Goffman, E. 2012. Vuorovaikutuksen sosiologia. Tampere: Vastapaino. (sisältää 7 artikkelia)
- Ks. myös englanninkielinen kurssikirjallisuus ja halutessasi valitse sieltä kiinnostavia artikkeleita!
Tuokaa havainnointiskeemanne Peda.netiin. Huolehtikaa, että se avautuu myös sellaiselle, joka ei ole ollut keskusteluissanne mukana.
|
Mutta: Eija ja Sanna ovat teitä varten - kysykää siis surutta ohjausta, apua ja palautetta! Me tuetaan teitä siinä, että opitte tässä hankkeessa mahdollisimman paljon ja kykenette ylittämään omia rajojanne :) |
Esimerkkejä alkuvaiheen havainnointinäkökulmista:
Millaisia yksilöitä - millainen ryhmä?
- Millaisia persoonia INTEGRA-ryhmässä on? Kuvaa tarkemmin oman tutorryhmäsi jäseniä.
- Millaisia vahvuuksia ja resursseja heillä on yksilöinä?
- Millaisia ryhmäilmiöitä näet ryhmän keskinäisessä dynamiikassa?
- Millainen ryhmä heistä muotoutuu?
- Mitä vahvuuksia ja haasteita heillä on ryhmänä?
- Millaista ohjausta ryhmä tarvitsisi kehittyäkseen ryhmänä?
Osallisuus ja toimijuus ryhmässä
- Millaisia toimijarooleja ryhmäläisillä on?
- Millä eri tavoin he voivat osallistua ryhmässä? (Esim. mitkä koulutuksen rakenteet ja käytänteet tukevat osallistumista?)
- Millaisen toiminnan kautta ryhmäläiset pääsisivät kiinnittymään ryhmään?
Kohti yhteistä projektia
- Millainen yhteisö voi oppia yhdessä?
- Millainen toiminta kehittäisi INTEGRAlaisia ryhmänä?
- Millainen toiminta mahdollistaisi jokaisen osallistumisen ja mahdollisuuden/velvollisuuden kantaa oman kortensa yhteiseen tiedonrakentelun kekoon?
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin