OH1 (KTKP3019)

PROpe-työskentely OH1:ssä

Ensimmäisen harjoittelun jälkeen

  • osaat havainnoida koulun toimintakulttuuria, oppimisympäristöjä, oppilaiden moninaisuutta ja oppilaiden oppimiseen vaikuttavia tekijöitä
  • tunnistat pedagogiseen prosessiin liittyviä tekijöitä ja sovellat niitä omassa opetuksessasi
  • rakennat aktiivisesti opetus- ja kasvatusalan asiantuntijuuttasi
  • reflektoit kokemuksiasi tutkimustietoon pohjautuen

Harjoittelusi sisältöinä on koulun arjen seuraamista ja opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia sekä kasvatustieteellisen asiantuntijuuden jäsentämistä teorioiden, omien ennakkokäsitysten ja toimintatapojen reflektiivisen analyysin avulla.

Keskeisenä tavoitteena on myös perehtyä erityisesti kolmeen opettajan ydinosaamisalueeseen siten, että pystyt reflektoimaan opettajuuttasi niiden avulla: hyvinvointiosaamiseen, esteettiseen osaamiseen ja pedagogiseen osaamiseen.

Pohdi PROpessasi siis harjoittelun aikaisia kokemuksiasi, havaintojasi ja omia tulkintojasi niistä:

  • Miten hyvinvointia vahvistava osaaminen, esteettinen osaaminen ja pedagoginen osaaminen näyttäytyvät sinulle koulun arjessa?

  • Reflektoi, millaiset ennakkokäsitykset ja olettamukset näyttäisivät ohjaavan havaintojasi ja ajatteluasi.

  • Aseta itsellesi uusia kehittymistavoitteita ja mieti myös, millaisin toimin etenet kohti tavoitteitasi.

Apukysymyksiä pohdintasi tueksi:


Esteettinen osaaminen

Ymmärrät ihmisen kehollisena olentona, jolla on mahdollisuus moniaistiseen ympäristön kokemiseen. Kykenet luovuuteen ja itseilmaisuun, jotka tulevat esiin taitoina, ilmaisuina, tuotoksina ja teoksina. Kykenet rakentamaan sellaisen esteettisen suhteen ympäröivään todellisuuteen, joka sisältää avoimuuden erilaisille tulkinnoille ja arvostuksille.
  • Millainen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö oppilaille rakentuu? Millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa moniaistiseen ympäristön kokemiseen?
  • Millainen esteettinen suhde oppilailla näyttäisi olevan ympäristöönsä? Millaiset seikat oppimisympäristössä näyttäisivät olevan heille merkityksellisiä?
  • Millaista luovuutta ja itseilmaisua oppilaat ilmentävät? Miten luovuuteen ja itseilmaisuun rohkaistaan ja miten siinä ohjataan?
  • Millaista elämyksellisyyttä ja kokemuksellisuutta oppimisympäristö tarjoaa oppilaille?
  • Millä tavalla luokassa ilmenee erilaisia esteettisiä tulkintoja ja arvostuksia? Miten niihin suhtaudutaan? Miten niitä käsitellään?



Hyvinvointia vahvistava osaaminen

Tunnistat fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia edistäviä tekijöitä yksilöiden ja ryhmien tasolla. Saat valmiuksia tukea ja kehittää oppijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia moniammatillisesti ja yhteistyössä huoltajien kanssa sekä puuttua kehitystä ja hyvinvointia
vaarantaviin tekijöihin, esimerkiksi kiusaamiseen. Tunnistat kouluyhteisön hyvinvoinnin tekijöitä ja kykenet osallistumaan kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen.

Kykenet tunnistamaan oman asiantuntijuuden kehittymiseen ja opettajan työhön sisältyviä tyytyväisyyttä, sitoutumista ja motivaatiota
vahvistavia tekijöitä. Lisäksi tunnistat eri elämänalueisiin liittyviä kuormitustekijöitä sekä kykenet hyödyntämään stressinhallinnassa hyvinvointia ja jaksamista edistäviä henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä resursseja.

Oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvointi ja sen tukeminen

  • Miten oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpidetään ja edistetään luokassa?
  • Millä eri tavoin lapsen kokemusmaailma otetaan huomioon?
  • Millaista moniammatillista ja huoltajayhteistyötä havaitset oppilaiden hyvinvoinnin tukemisessa?
  • Mitkä tekijät kouluyhteisössä tukevat oppilaiden ja opettajien hyvinvointia? Mitkä taas mahdollisesti heikentävät sitä?
  • Miten luokan opettaja huolehtii jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan?

Oma hyvinvointisi kasvattajana ja sen tukeminen

  • Millaiset seikat tukevat hyvinvointiasi harjoittelussa? Mitkä heikentävät sitä? Miten voit vaalia hyvinvointiasi tukevia asioita? Miten koet tunnistavasi hyvinvoinnin heikentymistä itsessäsi ja muissa (väsyminen, kyynistyminen, aggressio, masennus jne.)?

 

Pedagoginen osaaminen

Kykenet suunnittelemaan, toteuttamaan, eriyttämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia oppimisprosesseja. Ymmärrät oppimiselle asetettujen tavoitteiden, pedagogisen toiminnan ja arvioinnin välisen yhteyden vuorovaikutteisissa oppimis- ja ohjausprosesseissa. Opetuksen ja oppimisen tilanteissa kykenet toimimaan ja ajattelemaan luovasti ja innovatiivisesti ollen avoin uusille näkökulmille, keksimiselle ja kokeiluille sekä totutun haastamiselle. Osaat tunnistaa ja hyödyntää oppimista edistäviä vuorovaikutuksen ulottuvuuksia erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä. Ymmärrät oppimista edistävän vuorovaikutuksen sekä monimediaisten ja monipuolisten oppimisympäristöjen vaikutuksia ja osaat huomioida ne oppimisen ohjaamisessa. Osaat ohjata heterogeenisiä opetusryhmiä sekä osaat suunnitella ja toteuttaa oppimistilanteita siten, että ne vahvistavat oppilaiden osallisuutta ja kiinnittymistä oppimiseen ja kouluun. Lisäksi sinulla on opetus- ja oppimistilanteissa kertyvien kokemusten sekä niiden reflektoinnin ja taidon harjoittelun kautta rakentuvaa osaamista.

Oppilaiden moninaisuus, toimijuus ja oppimisen tavat

  • Miten oppilaiden osallisuutta ja toimijuutta tuetaan luokassa?
  • Miten havainnoit ja tunnistat oppijoiden erilaisia sosiaalisia, emotionaalisia ja oppimiseen liittyviä tarpeita? Miten niitä huomioidaan opetuksessa?
  • Miten hyödynnät niitä omassa opetuksessasi ja ohjauksessasi?

Ryhmän ja oppimisen ohjaaminen

  • Miten luokassa edistetään myönteisen ilmapiirin rakentumista? Ketkä kaikki sitä tekevät?
  • Millainen merkitys ryhmällä on oppimiselle? Miten opettajat ottavat sen huomioon opetuksessaan?
  • Millaisin eri tavoin oppilaiden oppimista ohjataan? Miten siinä hyödynnetään laajaa oppimisympäristöä (sosiaalinen, digitaalinen, fyysinen, välineet jne.)?

 

Panosta PROpeen ja oman ajattelusi kehittämiseen! Sisältö on paljon muotoa tärkeämpää, mutta jäsentele ajatuksiasi
lukijoitasi varten.
Muista, että työskentelet PROpen ydinosaamisalueiden parissa koko opintojen ajan.
Sinulla on siis aikaa kehittää omaa ajatteluasi eikä sinun tarvitse tuntea itseäsi ”valmiiksi”.
Kirjaa PROpeen myös tavoitteita seuraavaa harjoittelua varten.

llmoita ohjaajillesi, kun PROpesi on valmis luettavaksi (huom. anna lukuoikeus koko PROpeen).

 

Lähteitä ydinosaamisalueiden tarkasteluun

 

Lähteitä esteettisen osaamisen tarkasteluun:

Anttila, E. 2009. Kehollinen tieto ajattelun ja oppimisen perustana: mitä tanssija tietää? Aikuiskasvatus, 29(2), 84-92. Saatavilla: https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/94179.

Huotilainen, M., Rankanen, M., Groth, C., Seitamaa-Hakkarainen, P., & Mäkelä, M. 2018. Why our brains love arts and crafts implications of creative practices on psychophysical well-being. Saatavilla: https://doi.org/10.7577/formakademisk.1908.

Martikainen, A. Nikkola, T. & Lokka, A. 2013. Itseilmaisu ja taiteellinen työ integraatiokoulutuksessa. Teoksessa M. Rautiainen ym. (toim.) Toinen tapa käydä koulua. Kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa. Tampere: Vastapaino, 232–246.

Toivanen, P. & Laine, M. 2013. Kestävä kasvatus – kulttuuria etsimässä. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura https://www.kulttuuriperintokasvatus.fi/wp-content/uploads/2015/04/Kestava_kasvatus.pdf

 

Lähteitä hyvinvointia vahvistavan osaamisen tarkasteluun:

Ahtola, A. (toim.) 2016. Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus.

Leskisenoja, E. 2017. Positiivisen pedagogiikan työkalupakki. Jyväskylä. PS-kustannus.

Nykänen, S., Risku, M., & Puukari, S. 2017. Monialainen yhteistyö tukea ja ohjausta tarvitsevien voimavarana. Teoksessa S. Puukari, K. Lappalainen, & M. Kuorelahti (Eds.), Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Jyväskylä: PS-kustannus, 309–321.

Puusa, A. & Ala-Kortesmaa, S. 2019. Vuorovaikutukselliset työyhteisötaidot asiantuntijatyössä. Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 17 (3), 187 - 201. Saatavilla: https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87125/46056?acceptCookies=1.

Pyhältö, K., Pietarinen, J., Soini, T & Huusko, J. 2008. Luokan-, aineen ja erityisopettajat yhtenäisen perusopetuksen rakentajina. Kasvatus (3), 218–234.

Salmela-Aro (toim.) 2017. Motivaatio ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus.

Soini, T., Pietarinen, J. & Pyhältö, K. 2008. Pedagoginen hyvinvointi peruskoulussa – Opettajat kuormittumisen ja jaksamisen tasapainoilijoina. Aikuiskasvatus (4), 245–257.

Turvaope 2020. Opettajan työssä jaksaminen. Saatavilla: https://radiopublic.com/turvaope-6NqrRy/s1!28d0a

 

Lähteitä pedagogisen osaamisen tarkasteluun:

Aalto, E., Mustonen, S., Järvenoja, M. & Saario, J. 2019. Monikielisen oppijan matkassa. Verkkosivusto opettajankoulutukseen. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. Saatavilla: https://monikielisenoppijanmatkassa.fi

Lerkkanen, M.-K. & Pakarinen, E. 2018. Opettajan merkitys oppimismotivaatiolle. Teoksessa Salmela-Aro (toim.) Motivaatio ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus, 128 -139. 

Lonka, K. 2015. Oivaltava oppiminen. Otava.

Nikkola, T. & Löppönen, P. 2013. Oivalluksia ryhmästä - Pintaa syvemmälle ryhmäilmiöihin. Saatavilla: https://www.opinkirjo.fi/easydata/customers/opinkirjo/files/etusivu/web_oivalluksia.pdf

 

 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä