Sosioekonomisen aseman käsittely koulussa

Sosioekonomisen aseman käsittely koulussa

Projekti toteutetaan Heinolassa 5-6 luokkalaisille 29.10.2020. Meitä lähtee viisi luokanopettajaopiskelijaa (Lotta-Kaisa Ylisiurua, Aada Mursula, Sanna Ahola, Riina Puikkonen & Hanna Heinonen) toteuttamaan projektia koululle osana Integroivat oppimiskokonaisuudet -kurssia. Olemme työstäneet materiaaleja sellaisiksi, että toteutuspäivänä meidän on helppo lähteä oppilaiden kanssa työskentelemään. 

Projektin taustatietoa sekä kartoitusta sen lähtökohdista ja tavoitteista

Aihe: Sosioekonomisen aseman käsittely/näkyminen koulussa 

  • Koulutusvalinnat ja erilaiset opintopolut
  • Perhe-elämä ja erilaisten valintojen merkitys
  • Kuinka elämän eri vaiheet (valinnat & sattumat) vaikuttavat elämän kulkuun? → Tämä havainnollistuu oppilaille pelin kautta

Oppimistavoitteet oppilaille:

  • Omien näkemysten ja valintojen perustelu --> näiden kautta omien arvojen pohtiminen (mikä minulle on tärkeää?)
  • Eettisen ajattelun harjoittaminen liittyen yhteiskunnallisiin asioihin
  • Harjoitellaan demokraattista päätöksentekoa ryhmässä 
  • Ryhmätyöskentelytaitojen kehittyminen
  • Tutustutaan yhteiskuntaan perheiden näkökulmasta oppilaan ajatusmaailman kautta
  • Perehdytään rahankäyttöön ansaitsemisen, säästämisen sekä vastuullisen kulutuksen näkökulmasta

Projektin tarkoitus - miksi valitsimme tämän aiheen?

Pyrimme avaamaan oppilaille sosioekonomisen aseman käsitettä ja havainnollistamaan, kuinka merkittävä ilmiö se on oppilaiden elämässä. 

→ Teemamme on sosioekonominen asema koulussa, jonka osa-alueita ovat sosioekonomisen aseman käsite, sosioekonomiseen asemaan vaikuttavat tekijät ja sosioekonomisen aseman vaikutukset elämän eri vaiheissa

→ Pyrimme siihen, että oppimiskokemuksesta tulee oppilaille intensiivinen, koska he työskentelevät samoissa pienryhmissä koko pelin läpi ja jokaisella pienryhmällä on sama aikuinen mukana koko pelin ajan. Pienryhmät myös luovat itse sekä perheensä että elämänkulkunsa valintoineen, jolloin oppilaiden osallisuus on parhaimmillaan. Jokainen tuo peliin aiempaa tietoa ja osaamistaan, jotta ryhmä tekisi mahdollisimman viisaita valintoja tavoitteen saavuttamiseksi. Näin uskomme saavamme luottavaisen ilmapiirin pienryhmään, jotta saisimme aikaan hyviä ja syvällisiäkin keskusteluja, joissa jokainen voisi kertoa oman näkemyksensä avoimesti. 

Oppijan rooli projektissa

→ Olemme huomioineet etapeissa oppilaiden kokemusmaailman. Valitsimme etappeihin elämäntapahtumia, jotka lapset ymmärtävät ja joiden vaikutuksia lapset osaavat jollain tavoin arvioida. Osa etapeista on ajankohtaisia nyt tai lähitulevaisuudessa. Jokaisessa ryhmässä on aikuinen käytettävissä, jolloin lapset pystyvät kysymään ja asioista keskustellaan yhdessä. Aikuisen rooli on tarkkailla ryhmän toimintaa, tarvittaessa ohjailla oikeaan suuntaan, herättää keskustelua ja auttaa ryhmää pyydettäessä.

→ Ryhmässä jokaisella jäsenellä on vahvuutensa ja vaikeutensa. Pienryhmätyöskentelyn vahvuutena on se, että eri vaiheissa voidaan hyödyntää eri jäsenten vahvuuksia ja vaikeudet ratkaistaan yhdessä. Jokainen pienryhmä muodostaa omanlaisensa elämänpolun ja näin ollen myös oppimiskokemuksensa. Pystymme täten hyödyntämään yksilöllisiä oppimisen polkuja ja tapoja.

→ Projektissa oppiminen etenee syventyen ja tavoite on muodostaa kokonaisvaltainen ymmärrys sosioekonomiseen asemaan liittyvistä asioista tietysti oppilaiden ikätaso huomioiden.

→ Projekti haastaa oppilaat eläytymään rooleihin, harkitsemaan valintoja ja keskustelemaan tehtävistä päätöksistä. Projektissa on tarkoitus harjoitella ryhmätyöskentelytaitoja sekä ilmiöpohjaista projektityöskentelyä.

Laaja-alaisesta oppimisesta

Koemme, että projekti tukee hyvin perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) laaja-alaisia osaamistavoitteita. Halusimme panostaa projektissa nimenomaan laaja-alaiseen oppimiseen sen sijaan, että lähtisimme syynäämään ja tavoittelemaan tiettyjen oppiaineiden rajattuja tavoitteita. Kuten POPS (2014) sanoo, “laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta.” Tämä toimiikin loistavana pohja-ajatuksena projektillemme. Projektimme tukee vahvasti etenkin laaja-alaisia tavoitteita: L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen, L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot sekä L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Kaikkia näitä tavoitellaan osallistamalla oppija aktiivisesti päätöksentekoon, projektin etenemiseen, oman toiminnan vaikutusten huomioimiseen ja sitä kautta vastuunkantamiseen.

Integraatiosta ja projektin tuomasta osaamisesta...

Opetuskokonaisuutemme linkittyy vahvasti yhteiskuntaopin, terveystiedon sekä äidinkielen oppikokonaisuuksiin. Kokonaisuudessamme pyritään kehittämään oppilaiden omien ajatusten ja asenteiden entistä parempaa tiedostamista, tutustutaan erilaisiin perhemuotoihin ja taloudelliseen toimintaan kuten säästämiseen ja kuluttamiseen. Tämän lisäksi oppilaat pääsevät opetuskokonaisuuden aikana jakamaan ja perustelemaan ajatuksiaan ja mielipiteitään, sekä ottamaan huomioon myös muiden mielipiteet. Lisäksi aiheeseen paneudutaan ilmaisutaidon avulla, jonka kautta oppilaat pystyvät jopa eläytymään toisenlaiseen sosioekonomiseen asemaan. Hyvinvointioppimisen näkökulmasta oppilas oppii opetuskokonaisuuden aikana arvioimaan oman hyvinvoinnin näkökulmaa toisten huomioon ottamisen ja kunnioittamisen sekä taloudellisista näkökulmista (Tikan koulu). 

Päädyimme poimimaan opetussuunnitelmasta eri oppiaineiden kohdalta tärkeitä tavoitteita, joita muokkasimme projektiimme sopivaksi. Hyödynsimme tavoitteiden asettamisessa myös omia lähtökohtaisia oletuksia, joita haluaisimme tarkkailla, ja tämän perusteella tulkitsimme opetussuunnitelmassa esiintyviä perusteita.

Arviointi 

→ Arviointi pohjautuu oppilaille asetettuihin oppimistavoitteihin. 

→ Ryhmien vastuuopettajat observoivat oppilaiden ryhmätyötaitoja ja kirjoittaa niistä havaintoja; kuinka oppilas perustelee näkemyksensä? Päättääkö ryhmä demokraattisesti valintansa? Osallistuuko kaikki työskentelyyn? 

Itsearviointi → Oppilas uskaltaa ilmaista omia ajatuksiaan

Itsearviointikysymyksiä: 

  1. Miten ryhmä mielestäsi toimi? (asteikko 1-3)
  2. Otin muiden mielipiteen huomioon (asteikko 1-3 tai rasti ruutuun) 
  3. Osallistuin aktiivisesti päätöksentekoon ja perustelin valintani (asteikko 1-3)
  4. Mitä uutta opit? 
  5. Mikä oli sinulle tuttua? 
  6. Mitä olisit voinut tehdä paremmin? 

Vastuuopettaja arvioi henkilökohtaisesti ryhmän oppilaita. Hyödynnetään itsearviointikysymyksiä 1-3 ja annetaan lyhyt kommentti jokaisen työskentelystä kirjallisesti.