Sukupuolittunut koulu

Koulutuksen lähtökohta on oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Yhteiskunta ja koulumaailma on edelleen hyvin heteronormatiivinen ja eri sukupuolien käyttäytyminen nähdään tietynlaisena. Ihminen on pitkään kasvatettu ajattelemaan niin, että sukupuolia on kaksi ja ne määrittävät sen, minkälainen ihminen on, miten toimii ja käyttäytyy ja mistä on kiinnostunut. Ihmiset tiedostamattaankin käyttäytyvät usein stereotyyppisesti, esimerkiksi jos oletetaan lapsen olevan tyttö, hänelle tarjotaan pinkkiä nallea ja pojalle taas esimerkiksi autoa. Videolla (linkki lähteissä) oli tästä hyvä esimerkki, miten hämmentyneiksi aikuiset siitä menivät, kun kuulivat, että olivat olettaneet lapsen sukupuolen väärin ja toimineet sen mukaan. Tällä tavoin me tiedostamattakin ylläpidämme ja vahvistamme stereotyyppisiä normeja omalla toiminnallamme.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on julkaissut raportin, jossa on tarkasteltu mm. sitä miten erilaiset lähestymistavat määrittelevät sukupuolta ja tuottavat eroja kasvatuksessa ja koulutuksessa sekä mitä seurauksia niillä voi olla oppimiseen. Sen mukaan suomalainen koulutusjärjestelmä osaltaan tuottaa, ylläpitää ja uusintaa sukupuolittunutta toimintaa ja rakenteita. Kun puhutaan sukupuolten tasa-arvosta koulussa, onkin syytä pysähtyä miettimään paitsi koulun käytäntöjä, myös opettajan asenteita, arvoja ja toimintaa opetustyössä. Eriarvoisuuden rakentaminen sukupuolen perusteella tapahtuu usein huomaamatta. Omat kokemukseni tulevat varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta ja edelleen näen ja kuulen paljon sukupuoleen liitettyjä oletuksia ja stereotyyppisiä toimintatapoja. Toiminnassa ja leikeissä ryhmiä jaetaan sukupuolen mukaan ja tekemistä saatetaan ehdottaa hyvin stereotyyppisesti tytöille kotileikkiä, pojille autoleikkiä -tyyppisesti. Myös istumajärjestystä luotaessa kuulen usein opettajan jakavan paikat sanomalla ääneen, että menkää istumaan tyttö-poika järjestykseen.

Opettajana täytyy olla tietoinen omasta toiminnastaan ja tavastaan olla vuorovaikutuksessa. Aikuisena ja opettaja toimii peilinä lapsille ja nuorille ja opettajalla on vaikutusta siihen, miten oppilaat tulevat nähdyiksi luokassa. Aika tyypillistä on, että ajattelemme poikien olevan vilkkaita ja äänekkäitä, kun taas tyttöjen odotetaan olevan rauhallisia ja tunnollisia. Opettajana tällaisesta kategorisesta ajattelusta tulee pyrkiä pois. Sanoilla on merkitystä siinä, minkälaisen ilmapiirin opettajina luomme luokkaan ja kouluun. Se, että emme lokeroi ja luokittele ketään ulkonäön ja sukupuolen perusteella, luo turvallisuuden tunnetta jokaiselle olla semmoinen kuin on.

Opetussuunnitelmassa (2014) mainitaan, että jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin on ja opetus edistää osaltaan sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. On vaarana, että näemme tietyn sukupuolen edustajat homogeenisena ryhmänä, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista. Tämä vaikuttaa kasvavan lapsen ja nuoren käsityksiin itsestä ja minäpystyvyydestä sekä saattaa määritellä jopa tulevaisuudessa ammatinvalintaa. Opettajan tehtävänä on rohkaista kaikkia oppilaita tunnistamaan omat mahdollisuutensa ilman taustaoletuksia ja sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Tasa-arvoisuutta, sukupuolisensitiivisyyttä ja moninaisuutta tulisi pohtia ja siihen liittyviä käsitteitä avata opettajien keskuudessa, jotta jokainen voisi aika ajoin tarkastella omia näkemyksiään, arvojaan ja toimintatapojaan koulun arjessa.

Itselleni uutta tietoa oli se, että tasa-arvolain mukaan koulujen on pitänyt vuodesta 2005 lähtien laatia koulukohtaiset toiminnalliset tasa-arvosuunnitelmat yhteistyössä henkilöstön, oppilaiden ja opiskelijoiden sekä huoltajien kanssa. Sen tulee olla käytännönläheinen ja sisältää konkreettisia työkaluja sukupuolitietoiseen toimintaan. Koulujen tulee myös nimetä tasa-arvoagentit, joiden tehtävän on tuoda tasa-arvokysymyksiä säännöllisesti keskusteluun koulussa. On hienoa, että kouluinstituutiossa on alettu puhua tasa-arvoisuudesta ja sukupuolisesta moninaisuudesta. Toivottavasti puheet ja suunnitelmat näkyvät myös käytännön tasolla opettajien ja oppilaiden kohtaamisissa.

Lähteet:

Tasa-arvo teoiksi ja todeksi. Sukupuolten sisäisten ja välisten oppimiserojen syitä ja taustoja perusopetuksessa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus. Tasa-arvo teoiksi ja todeksi – Sukupuolten sisäisten ja välisten oppimistuloserojen syitä ja taustoja perusopetuksessa (karvi.fi)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Girl toys vs boy toys: The experiment _ BBC Stories. Girl toys vs boy toys: The experiment - BBC Stories - YouTube