Teksti pohjautuu YLE:n 2011 julkaisemaan artikkeliin "Monikielinen koulu". Tarkastellessa nykyajan suomalaista koulumaailmaa ja -kulttuuria, monikielisyys on keskeinen osa sitä. Monikielisyyden merkitys korostuu erityisesti maahanmuuttajaoppilaiden kohdalla, joiden äidinkieli ei ole suomi. On tärkeää huomata, että monikieliset oppilaat eivät ole pelkästään maahanmuuttajia tai pakolaisia. Nykyään useimmat heistä ovat esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajia, jotka ovat syntyneet Suomessa tai kantasuomalaisia, joiden toinen vanhempi puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Kieliin liittyy usein eriarvoistamista, kun esimerkiksi lapsia ohjataan erikieliseen kouluun tai päiväkotiin. Mielestäni kielenmonimuotoisuus on enemmänkin rikkautta ja se paljon kansallemme mahdollisuuksia.

Opettajan näkökulmasta katsottuna monikielisen oppimisympäristön luominen on äärimmäisen tärkeää. Kuitenkin tulee tiedostaa, että opettajan niskaan ei voi kaataa kaikkea, koska aina resurssit eivät anna periksi esimerkiksi viestinnän osalta. Jokaisen opettajan on hyvä tietää, että pienet teot voivat olla vaikuttavia tekijöitä oppilaiden kokemukseen kouluyhteisöön kuulumisesta. Lähiaikoina on ilmaantunut poikkeuksellisen vakavia media huomiota saaneita tapahtumia, joihin pääsääntöisesti on liittynyt kiusaaminen. Aktiivinen kiusaamisen ehkäiseminen ja ilmapiirin puhdistaminen voivat olla elintärkeänä osana monikielisyyden kehityksessä.

Opetukseen peilatessa, oppilaiden sekä vanhempien kohtaaminen on korostunut varsinkin 200-luvulla. Vuorovaikutustaidot ovat opettajalle välttämätön työkalu tekoihin, jotta jokainen oppilas tuntee tulleensa kuulluksi ja arvostetuksi osaksi yhteisöä. Yksi parhaimmista tavoista auttaa oppilaita menestymään niin koulussa kuin elämässäkin, on opettajan myönteinen asenne ja halu tukea heitä.



Lähde:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/02/01/monikielinen-koulu