1. pienryhmän tekstit (DL to 2.3.)

Tutkimuksemme aiheena on tutkia mitä luokanopettajat tekevät Instagramin opetileillä

Tämä kohta on käsitteet/ teoreettinen viitekehys kohta eli selittää tutkimuksessamme käytettyjä termejä. 

Haluamme palautetta: 

• Onko lähdeviittaukset, erityisesti lakiin viittaaminen oikein?
• Onko tekstissä riittävästi sidosteisuutta?
• Pitääkö alaotsikoiden välisillä teksteillä olla kuinka vahvaa sidosteisuutta?

2. KÄSITTEET TAI TEOREETTINEN VIITEKEHYS

2.1 Sosiaalinen media 

Sosiaalinen media on nykypäivänä isossa roolissa melkein jokaisen ihmisen elämässä. Pönkä (2017, s. 5) toteaakin sosiaalisen median osaamisen olevan jo osa yleissivistystä. Sosiaalisen median osaaminen on tärkeä taito niin kansalaistaitona, oppimistaitona kuin työelämätaitonakin digitalisoituvassa nyky-yhteiskunnassa (Pönkä, 2017, s. 9). Sanastokeskus (2010) määrittelee sosiaalisen median viestintäympäristöksi, joka käyttää tietoverkkoja ja -tekniikkaa, jotta käyttäjät voivat tuottaa ja jakaa sisältöä vuorovaikutteisesti ja luoda vuorovaikutussuhteita toistensa kanssa. Myös Pesonen (2013, s. 21) kertoo sosiaalisella medialla tarkoitettavan verkkoympäristöjä, joissa käyttäjät voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Hän lisää vielä, että yleensä viestintä on suunnattu yhdeltä käyttäjätililtä monille käyttäjille. Toiminta ihmisten välillä sekä sisältöjen käsittely sosiaalisessa mediassa tapahtuu siis teknologiaa hyödyntäen (Pönkä, 2017, s. 10). 

2.1.1 Instagram 

Instagram on ilmainen sosiaalisen median sovellus, jolla voidaan jakaa haluamaansa sisältöä muille käyttäjille ja olla vuorovaikutuksessa toisten käyttäjien kanssa. Instagramin omistaa nykyään Meta Platforms Inc., joka tunnetaan entiseltään nimeltään Facebook Inc. (Meta, 2023). Instagramissa voidaan julkaista sisältöä kuvien, videoiden, kelojen (reels) ja live julkaisujen muodossa yhdessä kuvatekstin kanssa syötteessä (feed). Instagramin käyttäminen perustuu pitkälti siis kuvien ja erilaisten videoiden julkaisemiseen, koska tekstiä ei voi julkaista ilman edellä mainittuja julkaisutyylejä. Julkaisut ovat pysyviä, ellei käyttäjä niitä itse poista. Lisäksi käyttäjät voivat julkaista kuvia, videoita ja tekstiä myös 24 tuntia näkyvissä olevissa tarinoissa (stories), jotka voidaan tallentaa oman profiilin kohokohtiin (stories highlights) näkyviksi pidempään (Meta, 2023). 

Keloihin taas voidaan nauhoittaa ja muokata lyhyitä videoita lisäämällä niihin musiikkia, tehosteita ja omaa ääntä (Meta, 2023). Instagram live lähetykset taas ovat nimensä mukaisesti suoria lähetyksiä, joissa tilin ylläpitäjä on vuorovaikutuksessa seuraajiensa ja mahdollisesti myös muiden Instagram käyttäjien kanssa. Lisäksi Instagramin käyttäjät voivat tykätä ja kommentoida toistensa julkaisuja sekä vaihtaa yksityisviestejä keskenään. Instagramissa käyttäjillä voi olla sekä yksityisiä että julkisia tilejä. Julkisella Instagram tilillä kuka tahansa voi esimerkiksi seurata tiliä, nähdä käyttäjän profiilin sekä syötteessä olevat kuvat ja videot sekä nähdä käyttäjän seuraajat ja seurattavat (Meta, 2023). Toisin kuin yksityisellä Instagram tilillä Metan (2023) mukaan tilin ylläpitäjä hyväksyy haluamansa seuraajat tilille ja vain nämä hyväksytyt seuraajat näkevät profiilin sekä syötteessä olevat kuvat ja videot. Keskitymme tässä tutkimuksessa julkisiin opettajatileihin, joissa opettaja toimii pääasiassa asiantuntijan roolissa. 

 

2.1.2 Kaupallinen yhteistyö 

Tutkimuksen kannalta tärkeää on ymmärtää sosiaalisesta mediasta sekä Instagramista puhuttaessa kaupallisten yhteistöiden merkitys. Kaupallisilla yhteistöillä viitataan julkaisuihin, joissa tilin ylläpitäjä mainostaa jotakin tuotetta, palvelua tai brändiä muille käyttäjille. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (2019) määrittelee kaupallisen yhteistyön yrityksen ja sosiaalisen median toimijan väliseksi toiminnaksi, jolla pyritään tuomaan brändiä tai tuotetta kuluttajalle tutuksi tai edistämään myyntiä. Kaupallisen yhteistyön merkkaamisesta muille käyttäjille näkyväksi säädetään myös laissa (Kuluttajansuojalaki, 1978/38) vai (Markkinoinnin tunnistettavuus, 2008/561).

 

2.2 Muuttuva opettajakuva

Opettajuuteen liitetään normeja ja odotuksia, jotka ovat pääosin osoitettu opettajien ammattitaidon suuntaan, mutta osa yhteiskunnan asettamista normeista ja odotuksista liittyy vahvasti esimerkiksi opettajan ulkonäköön tai pukeutumiseen, joilla ei pitäisi olla merkitystä opettajan työn hoitamisen kannalta. Fornaciari (2019) kirjoittaa artikkelissaan, että opettajan ammatti Suomessa nähdään usein muuttumattomana ja muodollisena. Fornaciari (2019) kuitenkin kirjoittaa, että Suomessa opettajilla on laaja autonominen asema ja heidän toimintaansa luotetaan. Kari ja Heikkinen (2001) taas kirjoittavat, että opettajan ammattiin liitetään hyvin laajaa osaamista, kuten pedagogista osaamista, oppiaineiden asiantuntijuutta ja valmiuksia käsitellä tietoa, jonka oletetaan tulevan esiin opettajan oman persoonan kautta. Sen lisäksi, että opettajuudelle on asetettu vahvasti omaan työhön liittyviä normeja, odotuksia ja osaamista, on opettajille asetettu myös yhteiskunnan sanattomien normien avulla oikeanlaista kuvaa opettajasta, joka ei varsinaisesti liity hänen tekemäänsä työhön. Muun muassa Marjo Kamila (2012) on väitöskirjassaan tutkinut sitä, miten opettajan on sopivaa ja soveliasta pukeutua. Väitöskirjassaan Kamila (2012) toteaa, että opettajan pukeutumisella on merkitystä, koska se aiheuttaa paljon keskustelua opettajien keskuudessa ja sitä aletaan pohtimaan ja toisentamaan jo opettajankoulutuksessa. Karin ja Heikkisen (2001) mukaan jo ennen kuin hakija hakee opettajankoulutukseen, hän tekee sisäistä valintaprosessia omassa päässään. Tähän valintaprosessiin liittyy vahvasti myös ulkoinen valintaprosessi, jota tehdään muun muassa yhteiskunnan asettamien esimerkkien avulla. (Kari & Heikkinen, 2001.) Näiden esimerkkien osoittamana olisikin tärkeää, että kouluissa olisi esillä mahdollisimman monia persoonia ja ihmisiä, jotta jo opettajankoulutukseen saataisiin lisää erilaisia persoonia. 

Opettajuutta ja opettajapersoonaa on lähestytty ja käsitelty vuosien saatossa hyvin eri tavoin. 1960-luvulla opettajapersoona nähtiin hyvin tärkeänä, kun taas 1970-luvulla puheen pääpaino siirtyi opettajapersoonasta muun muassa didaktiikkaan. Opettajien persoonallisuudesta ja opettajuuteen kasvusta alettiin puhua enemmän taas 1990-luvulle siirryttäessä, nyt kuitenkin hyvin eri näkökulmasta kuin aiemmin. 2000-luvulla tultaessa opettajuuden persoonallisuuteen liittyvä puhe on laajentunut entisestään. (Kari & Heikkinen, 2001.) 2020-luvun opettajuuden kuvailua löytyy paljon eri lähteistä. Esimerkiksi Fornaciari (2019) kirjoittaa julkaisussaan, että opettajuuteen kuuluu muun muassa kysymyksiä eettisyydestä ja moraalista. Sosiaalisen median käyttöön opettajan työssä liittyy vahvasti juurikin eettinen näkökulma. Vaikka opettajuuden persoonallisuuden käsitys on laajentunut, liitetään opettajuuteen silti melko vahvasti vielä monia normeja. Lisäksi opettajuus rakentuu laajasti sosiaalisten normien varaan. Itse opettajuus käsitteensä kuitenkin sisältää melko vahvasti käsityksen siitä, että opettajuus on jotakin johon synnytään tai vähintäänkin kasvetaan, eikä se ole vain ammatti, johon valmistutaan. (Kari & Heikkinen, 2001.) 

Opettajuudella ja opettajan persoonalla on häilyvä raja opettajan elämässä. Vaikka jokaisella opettajalla on oikeus omaan henkilökohtaiseen elämään vapaa-ajalla, voivat muut ihmiset silti nähdä hänet helposti ammattinsa edustajana (Lahtinen & Haanpää, 2012, s.48). Siksi onkin tärkeää pohtia opettajan opettajakuvan ja yksityisen elämän sekoittumista ja sen merkitystä opettajan ammatissa. Etenkin Instagramissa ja muualla sosiaalisessa mediassa, jossa yksityisyyden rajat ovat muutenkin häilyviä, opettajan tulee olla tarkkana, mitä ja miten halua sosiaalisessa mediassa olla esillä. 

Yhteiskunnan normien lisäksi Suomessa opettajan työtä ohjaa ennen kaikkea laki, jota jokaisen opettajan on työssään noudatettava. Työtä ohjaavia lakeja ovat muun muassa Suomen perustuslaki 731/1999, Perusopetuslaki 628/1998 ja Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 304/2003, mutta myös monet muut säädökset ja linjaukset. Esimerkiksi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on julkaissut nettisivuillaan linjauksia koskien opettajien vastuita ja velvollisuuksia, arvoja ja eettisiä periaatteita. Lisäksi opetusalan eettinen neuvosto on tehnyt kannanoton otsikolla ”Opettaja somessa” vuonna 2019, jossa se ottaa kantaa opettajan sosiaalisen median käyttöön. 

Anu ja Emmi