Arviointi pohjautuu opetuskokonaisuudelle asetettuihin laaja-alaisiin sekä mahdollisiin oppiainekohtaisiin tavoitteisiin ja siinä hyödynnetään oppilaiden itse- ja vertaisarviointia sekä opettajan havainnointia. Myös ryhmän/koulun ulkopuolisten toimijoiden arviointia voidaan hyödyntää, jos he tuotoksia/esityksiä pääsevät yleisönä näkemään. Lisäksi harjoitteiden välissä ja työpajojen jälkeen, ryhmän yhteiset keskustelut sekä reflektiot ovat tärkeitä. Kokonaisuuden toteutuksessa voidaan hyödyntää myös alku- ja loppuarviointia, joilla kartoitetaan oppijoiden tietojen ja taitojen kehittymistä koko kokonaisuuden aikana. 

Kokonaisuuden aikana voidaan arvioida oppilaiden valmiita tuotoksia, mutta erityisesti kiinnitetään huomiota oppilaiden työskentely-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoihin, kuten siihen, miten oppija huomio muut toiminnassaan. Lisäksi huomioidaan oppilaiden moniluku-, itseilmaisu- ja reflektiotaitojen kehittymistä sekä motivaatiota, oma-aloitteellisuutta sekä työskentelyn aktiivisuutta. 

Arvioinnin kannalta on tärkeää, että ennen oppimiskokonaisuuden aloittamista oppilaille kerrotaan, mitä kokonaisuuden avulla tavoitellaan ja mitä tietoja ja taitoja olisi tarkoitus oppia. Jokainen työpaja ja harjoite on myös hyvä aloittaa teemojen, sisältöjen ja tavoitteiden esittelemisellä, jotta oppija on tietoinen tavoitteellisen työskentelyn luonteesta, jota tullaan arvioimaan.

Oppimiskokonaisuuden arviointi korostaa perusopetuksen opetussuunnitelman mukaista arviointikulttuuria. Arvioinnissa painottuvat siten vuorovaikutuksellisuus sekä myönteinen, kannustava ja oppimista ohjaava palaute. On tärkeää, että arviointi on monipuolista ja oppijalle tarjotaan mahdollisuuksia osoittaa omaa osaamistaan eri tavoin. Myös rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiri ovat osa arviointikulttuuria, joka huomio oppilaan kehitystason sekä yksilölliset edellytykset. (Opetushallitus 2014.)