Peräkkäisten tapahtumien todennäköisyys saadaan kertomalla yksittäistapausten todennäköisyydet keskenään.

P(A ja B) = P(A) x P(B)

Kun oletetaan, että tapaukset A ja B ovat erilliset, eli tapahtuman A toteutuminen ei vaikuta tapahtuman B todennäköisyyteen.

Esimerkki

Millä todennäköisyydellä rahanheitossa saadaan kolme peräkkäistä klaavaa?

P(kolme klaavaa) =[[$\dfrac{1}{2}\cdot\dfrac{1}{2}\cdot\dfrac{1}{2}$]]=[[$\dfrac{1}{8}$]]



Huom! Kertolaskusääntöä voidaan usein soveltaa järkevästi, vaikka aikaisempi tapahtuma vaikuttaisikin tulevaan tapahtumaan.

Esimerkki

Korissa on 12 palloa, joista sinisiä palloja on 5, keltaisia palloja 4 ja punaisia palloja 3. Millä todennäköisyydellä kolmella nostolla saadaan kolme punaista palloa?

P(kolme punaista) = [[$\dfrac{3}{12}\cdot\dfrac{2}{11}\cdot\dfrac{1}{10}$]]=[[$\dfrac{6}{1320}$]]=[[$\dfrac{1}{220}$]]

Huom! Todennäköisyys muuttuu, jos pallo palautetaan koriin jokaisen noston jälkeen!

P(kolme punaista) = [[$\dfrac{3}{12}\cdot\dfrac{3}{12}\cdot\dfrac{3}{12}$]]=[[$\dfrac{27}{1728}$]]=[[$\dfrac{1}{64}$]]