Valtakunnalliset valinnaiset opinnot
Kehittyvä ihminen (PS2) 2 op
Tavoitteena on, että opiskelija
- osaa eritellä ihmisen yksilölliseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden keskinäistä vuorovaikutusta
- osaa selittää, miten hermoston kypsyminen ja muovautuminen heijastuvat psyykkiseen kehitykseen sikiökaudelta läpi elämänkulun
- osaa kuvailla lapsuus- ja nuoruusiän sosioemotionaalista ja kognitiivista kehitystä sekä soveltaa niihin liittyvää teoria- ja tutkimustietoa
- osaa antaa esimerkkejä sosialisaation ja kulttuurin vaikutuksesta ihmisen kehitykseen
- ymmärtää kokonaisvaltaisesti kehityksen yksilöllisyyttä ja jatkuvuutta
- perehtyy nuoruusiän psykologiaan ja pohtii aikuisuuteen siirtymiseen liittyviä tekijöitä
- osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa itsensä ja muiden ihmisten ymmärtämiseen ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen
- osaa kuvailla, miten ihmisen kehitystä tutkitaan.
Keskeiset sisällöt
- perimän merkitys
- kypsyminen ja oppiminen
- herkkyyskaudet
- plastisuuden merkitys kehityksessä
- varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet
- temperamentti
- minuus ja minäkäsitys
- tunteet, tunnetaidot ja tunteiden säätely
- vertaissuhteet ja sosiaaliset taidot
- kieli ja ajattelu
- toiminnanohjaus
- henkilökohtainen identiteetti
- sosiaalinen identiteetti
- kulttuuri-identiteetti ja etninen identiteetti
- sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus
- erilaisia kehityspolkuja varhaislapsuudesta aikuisuuteen
- vanhemmuuden ja kasvuympäristön merkitys
- kaksos- ja adoptiotutkimus
- pitkittäis- ja poikittaistutkimus
- esimerkkejä havainnointia hyödyntävistä tutkimuksista
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen
Tavoitteena on, että opiskelija osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa itsensä ja muiden ihmisten ymmärtämiseen ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen. Hyvinvointiosaamista vahvistetaan esimerkiksi tarkastelemalla minuutta ja minäkäsitystä. Hyvinvointiosaamista, itsensä ja muiden ymmärtämistä moduulissa tukee myös esimerkiksi sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden tarkastelu.
Yhteiskunnallinen osaaminenOpiskelija perehtyy vanhemmuuden ja kasvuympäristön merkitykseen ihmisen kehityksessä, mikä tukee yhteiskunnallista osaamista. Tavoitteena on, että opiskelija osaa eritellä yksilöllisen kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia tekijöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta osana kehitystä.
Globaali- ja kulttuuriosaaminenTavoitteena on, että opiskelija osaa ymmärtää sosialisaation ja kulttuurin vaikutuksia ihmisen kehitykseen. Globaalia- ja kulttuuriosaamista vahvistetaan tarkastelemalla ympäristön, kulttuurin ja kasvuympäristön merkitystä ihmisen yksilölliselle kehitykselle henkilökohtaisen identiteetin, sosiaalisen identiteetin, kulttuuri-identiteetin sekä etnisen identiteetin teemojen avulla.
Monitieteinen ja luova osaaminenTavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kokonaisvaltaisesti kehityksen yksilöllisyyttä ja jatkuvuutta. Monitieteistä ja luovaa osaamista edistää esimerkiksi ihmisen hermostolliseen kehitykseen tutustuminen, erilaisten kehityspolkujen hahmottaminen varhaislapsuudesta aikuisuuteen sekä varhaisen vuorovaikutuksen, kiintymyssuhteiden ja temperamentin käsitteiden tarkastelu. Kehityspsykologiseen tutkimukseen tutustuminen tukee monitieteistä tieteellistä ymmärrystä kehityspsykologisen tiedon taustalla.
Arviointi
Opintojakson arviointi perustuu opetussuunnitelmassa kuvattujen opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet arvioidaan osana yleisiä opintojakson tavoitteita. Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa tavoitteiden saavuttamista monipuolisella näytöllä, joka sovitaan jokaisen opintojakson alussa yhdessä opettajan kanssa. Opintojaksolla arvioitavia voivat olla yksilö- pari- ja/tai ryhmätyöt, tunneilla tehtävät harjoitukset, itsenäiset kotitehtävät, päättökokeet, välikokeet, tutkimussuunnitelmat, oppimispäiväkirjat tai koko jakson kestävät muut projektit. Opintojaksoilla 1-5 arviointi tapahtuu numeroilla 4-10. Kesken jäänyt suoritus merkitään O-merkinnällä, kunnes kaikki vaaditut näytöt jakson osalta on annettu.
Tietoa käsittelevä ihminen (PS3) 2 op
Tavoitteena on, että opiskelija
- tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitä kognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen
- osaa selittää, miten havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti ovat yhteydessä ihmisen muuhun tiedonkäsittelyyn
- ymmärtää kielen merkitystä ihmisen toiminnalle
- ymmärtää päätöksenteon kognitiivista perustaa
- tunnistaa joitakin yleisimpiä kognitiivisen toiminnan häiriöitä
- ymmärtää plastisuuden merkityksen ja hermoverkkojen toiminnan pääperiaatteet psyykkisen toiminnan perustana
- osaa kuvailla havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin ja kielellisiin toimintoihin liittyvää aivotoimintaa
- osaa suunnitella ja esitellä yksinkertaisen kokeellisen tutkimuksen ja arvioida menetelmään liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia.
Keskeiset sisällöt
- ärsykelähtöinen ja skeemalähtöinen tiedonkäsittely
- tietoinen ja ei-tietoinen tiedonkäsittely
- sisäiset mallit ja havaintokehä
- havaitseminen, perustietoa erityisesti näönvaraisesta havaitsemisesta sekä sen hermostollisesta perustasta
- tahaton ja tahdonalainen tarkkaavaisuus
- perustietoa tarkkaavaisuuden hermostollisesta perustasta
- esimerkkejä tarkkaavaisuushäiriöistä
- työmuistin ja säilömuistin toiminta
- muistin rekonstruktiivisuus ja unohtaminen
- perustietoa muistin hermostollisesta perustasta
- esimerkkejä aivoperäisistä muistihäiriöistä
- kielellisten toimintojen merkitys tiedonkäsittelyssä
- perustietoa kielellisten toimintojen hermostollisesta perustasta
- esimerkkejä aivoperäisistä kielellisistä häiriöistä
- nopea ja hidas ajattelu
- esimerkkejä kognitiivisista vinoumista ja heuristiikoista
- hermoston ja aivojen päärakenteet
- hermosolun ja synapsin toiminta
- tiedon kulku hermoverkoissa
- plastisuus
- esimerkkejä neuropsykologisesta kuntoutuksesta
- kokeellisen tutkimuksen periaatteet
- esimerkkejä tapaustutkimuksista
- esimerkkejä aivotutkimusmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista
- kokeellisen tutkimuksen suunnittelu
Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutusosaaminen
Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kielen merkitystä ihmisen toiminnalle. Vuorovaikutusosaamisen kannalta keskeisimpiä ovat kieleen liittyvät sisällöt, kuten kielellisten toimintojen merkitys tiedonkäsittelyssä ja esimerkit aivoperäisistä kielellisistä häiriöistä.
Monitieteinen ja luova osaaminenTavoitteena on, että opiskelija osaa kuvailla sitä aivoperustaa, joka on kognitiivisten toimintojen, tarkkaavaisuuden, muistin ja kielellisten toimintojen taustalla. Tiedonkäsittelyn rajoitusten ja mahdollisuuksiin ymmärtäminen tukee opiskelijan kriittisen ajattelun kehittymistä ja monilukutaitoa. Kokeellisen psykologisen tutkimuksen suunnittelu, esittely ja arviointi tukevat monitieteistä ja luovaa osaamista.
Yhteiskunnallinen osaaminenTavoitteena on, että opiskelija ymmärtää päätöksenteon kognitiivista perustaa. Yhteiskunnallisen osaamisen osalta keskeisimpinä ilmiöinä ovat nopean- ja hitaan ajattelun eron ymmärtäminen sekä kognitiivisiin vinoumiin tutustuminen.
Eettisyys- ja ympäristöosaaminenOpiskelijan suunnitellessa, esitellessä ja arvioidessa kokeellista tutkimusta tutkimuksen eettiset periaatteet tulee ottaa huomioon, mikä tukee eettisen osaamisen kehitystä.
Arviointi
Opintojakson arviointi perustuu opetussuunnitelmassa kuvattujen opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet arvioidaan osana yleisiä opintojakson tavoitteita. Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa tavoitteiden saavuttamista monipuolisella näytöllä, joka sovitaan jokaisen opintojakson alussa yhdessä opettajan kanssa. Opintojaksolla arvioitavia voivat olla yksilö- pari- ja/tai ryhmätyöt, tunneilla tehtävät harjoitukset, itsenäiset kotitehtävät, päättökokeet, välikokeet, tutkimussuunnitelmat, oppimispäiväkirjat tai koko jakson kestävät muut projektit. Opintojaksoilla 1-5 arviointi tapahtuu numeroilla 4-10. Kesken jäänyt suoritus merkitään O-merkinnällä, kunnes kaikki vaaditut näytöt jakson osalta on annettu.
Tunteet ja mielenterveys (PS4) 2 op
Tavoitteena on, että opiskelija
- osaa selittää tunteiden muodostumista ja niiden kulttuurisidonnaisuutta
- ymmärtää tunteiden merkityksen ihmisen kognitiiviseen toimintaan, vuorovaikutukseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä saa valmiuksia soveltaa tätä tietoa itseymmärryksen ja vuorovaikutuksen välineenä
- osaa selittää mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä soveltaa tätä tietoa oman ja muiden hyvinvoinnin edistämiseen
- tunnistaa yleisimpiä mielenterveyden ongelmia ja mielenterveyshäiriöitä
- osaa pohtia mielenterveyden ja sen häiriöiden määrittelyn tulkinnanvaraisuutta ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia
- osaa kuvailla biologisia, psyykkisiä, sosiaalisia ja kulttuurisidonnaisia tekijöitä mielenterveyshäiriöiden taustalla ja hoidossa
- syventyy yhden mielenterveyshäiriön syihin, oireisiin ja hoitoon.
Keskeiset sisällöt
- tunteiden muodostuminen: tunnereaktio ja tunnekokemus
- perustietoa tunteiden ja niiden säätelyn hermostollisesta perustasta
- tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus
- tunteiden merkitys kognitiivista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta ohjaavina tekijöinä
- tunteiden säätely hyvinvoinnin osatekijänä
- hallintakeinojen ja defenssien merkitys
- resilienssin merkitys hyvinvoinnille
- nukkumisen ja vuorokausirytmin merkitys psyykkiselle toiminnalle
- keskeiset unen laatuun vaikuttavat tekijät
- stressin aiheuttajia, vaikutuksia ja säätelykeinoja
- kriisit psyykkisen tasapainon uhkana ja niistä selviytyminen
- mielenterveys käsitteenä
- yleisimpien mielenterveyshäiriöiden luokittelu ja tietoa niiden tyypillisistä oireista
- esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja -häiriöiden syntyä selittävistä biologisista, psyykkisistä ja sosiaalisista sekä kulttuurisista taustatekijöistä
- esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden biologisista ja psykososiaalisista hoitomuodoista sekä erilaisista psykoterapian toteutustavoista
- esimerkkejä ajankohtaisesta mielenterveyshäiriöihin liittyvästä yhteiskunnallisesta keskustelusta
- ei-kokeellinen tutkimus: korrelatiivinen ja kuvaileva tutkimus
- esimerkkejä fysiologisia mittausmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen
Opiskelijan tavoitteena on tutustua mielenterveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin tekijöihin ja soveltaa niitä oman ja muiden hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvinvointiosaamista tukee esimerkiksi ymmärrys resilienssistä, tunteiden säätelystä sekä kriisien ja niistä selviytymisen käsittelystä. Yleisimipien mielenterveyden häiriöiden, niiden oireiden ja hoitomenetelmien tarkastelu edistää hyvinvointiosaamisen tavoitteita lisäämällä tietoisuutta aiheesta.
VuorovaikutusosaaminenTavoitteena on, että opiskelija ymmärtää tunteiden merkityksen ihmisen vuorovaikutukseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä saa valmiuksia soveltaa tätä tietoa itseymmärryksen ja vuorovaikutuksen välineenä. Tunteiden syntymisen, tunnistamisen ja säätelyn tarkasteleminen edistävät vuorovaikutusosaaamista.
Yhteiskunnallinen osaaminenTavoitteena on, että opiskelija osaa pohtia mielenterveyden ja sen häiriöiden määrittelyn tulkinnanvaraisuutta ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Mielenterveys-käsitteen pohdinta sekä mielenterveyshäiriöihin liittyvän yhteiskunnalliseen keskustelun tarkastelu tukevat opiskelijan yhteiskunnallista osaamista.
Globaali- ja kulttuuriosaaminenTavoitteena on, että opiskelija osaa selittää tunteiden muodostumista ja niiden kulttuurisidonnaisuutta. Osaamista kehitetään tarkastelemalla esimerkiksi tunteiden universaaliutta ja kulttuurisidonnaisuutta sekä tunteiden merkitystä kognitiivista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta ohjaavina tekijöinä. Mielenterveyden häiriöiden käsittelyn osalta globaali- ja kulttuurisidonnainen osaaminen linkittyy mielenterveyden häiriöiden kulttuurisidonnaisten taustatekijöiden tarkasteluun.
Arviointi
Opintojakson arviointi perustuu opetussuunnitelmassa kuvattujen opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet arvioidaan osana yleisiä opintojakson tavoitteita. Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa tavoitteiden saavuttamista monipuolisella näytöllä, joka sovitaan jokaisen opintojakson alussa yhdessä opettajan kanssa. Opintojaksolla arvioitavia voivat olla yksilö- pari- ja/tai ryhmätyöt, tunneilla tehtävät harjoitukset, itsenäiset kotitehtävät, päättökokeet, välikokeet, tutkimussuunnitelmat, oppimispäiväkirjat tai koko jakson kestävät muut projektit. Opintojaksoilla 1-5 arviointi tapahtuu numeroilla 4-10. Kesken jäänyt suoritus merkitään O-merkinnällä, kunnes kaikki vaaditut näytöt jakson osalta on annettu.
Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (PS5) 2 op
Tavoitteena on, että opiskelija
- osaa kuvailla yksilöllisten ominaisuuksien eroja ja niiden geneettistä perustaa
- osaa tarkastella persoonallisuutta kokonaisuutena eri näkökulmista ja soveltaa tätä tietoa omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa
- osaa kuvailla yksilöllisiä eroja älykkyydessä ja luovuudessa
- osaa tarkastella sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin merkitystä yksilön toimintaan
- ymmärtää ihmisen toimintaa persoonallisuuden, sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin vuorovaikutuksen näkökulmasta
- osaa soveltaa psykologian tietoja erilaisuuden ymmärtämiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen
- osaa kuvailla ja arvioida yksilöllisten erojen tutkimuksen psykologisia arviointimenetelmiä.
Keskeiset sisällöt
- persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus
- perustietoa käyttäytymisgenetiikasta
- temperamentti
- piirreteoreettinen näkökulma
- motivaatio
- yksilölliset tulkinta- ja toimintatyylit
- identiteetin ja persoonallisuuden narratiivinen tarkastelu
- älykkyyden määritelmiä
- älykkyyden mittaaminen ja siihen liittyvät haasteet
- perimän ja ympäristön vuorovaikutus älykkyydessä
- luovuuden määritelmiä ja luovuuteen liittyviä tekijöitä
- tiedonkäsittely sosiaalisissa tilanteissa: stereotypioiden, attribuutioiden, asenteiden ja ennakkoluulojen muodostuminen
- esimerkkejä sosiaalisuuden hermostollisesta perustasta
- ryhmän merkitys yksilölle ja ryhmien väliset suhteet
- tilannetekijöiden vaikutus yksilöön ja ryhmään
- kulttuurien eri ulottuvuuksia
- esimerkkejä kulttuurin vaikutuksesta ajatteluun ja käyttäytymiseen
- esimerkkejä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnasta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa
- yksilöllisten erojen tutkiminen
- persoonallisuuden ja älykkyyden arviointimenetelmät
- reliabiliteetti ja validiteetti
- esimerkkejä kyselyjä, haastatteluja ja testejä hyödyntävistä tutkimuksista
- esimerkkejä sosiaalipsykologian tutkimuksista
Laaja-alainen osaaminen
Monitieteinen ja luova osaaminen
Tavoitteena on, että opiskelija osaa kuvailla yksilöllisisä eroja älykkyydessä, luovuudessa, yksilöllisissä ominaisuuksissa sekä tarkastella näiden geneettistä perustaa. Monitieteisen ja luovan osaamisen tavoitteita voidaan tukea tarkasteltaessa älykkyyteen ja luovuuteen vaikuttavia yksilöllisiä eroja esimerkiksi persoonallisuuden pysyvyyden ja muuttuvuuden sekä käyttäytymisgenetiikan perustiedon avulla. Luovuuden määritelmien ja luovuuteen liittyvien tekijöiden käsitteleminen syventää opiskelijan käsitystä luovuudesta.
VuorovaikutusTavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ihmisen toimintaa persoonallisuuden, sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin vuorovaikutuksen näkökulmasta. Vuorovaikutusosaamista voidaan tukea tarkasteltaessa esimerkiksi sosiaalipsykologian tutkimusesimerkkejä sekä esimerkkejä, jotka liittyvät kulttuurien vaikutukseen ajatteluun ja käyttäytymiseen.
Yhteiskunnallinen osaaminenTavoitteena on, että opiskelija osaa kuvailla ja arvioida yksilöllisten erojen tutkimuksen psykologisia arviointimenetelmiä. Yhteiskunnallisen osaamisen kehittämiseen liittyvät esimerkiksi persoonallisuuden ja älykkyyden arviointimenetelmiin tutustuminen sekä esimerkit tutkimuksista, joissa hyödynnetään kyselyjä, haastatteluja ja testejä.
Globaali- ja kulttuuriosaaminenTavoitteena on, että opiskelija osaa tarkastella sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin merkitystä yksilön toimintaan. Globaalin- ja kulttuuriosaamista vahvistetaan käsittelemällä stereotypioiden, attribuutioiden, asenteiden ja ennakkoluulojen muodostumista.
Arviointi
Opintojakson arviointi perustuu opetussuunnitelmassa kuvattujen opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet arvioidaan osana yleisiä opintojakson tavoitteita. Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa tavoitteiden saavuttamista monipuolisella näytöllä, joka sovitaan jokaisen opintojakson alussa yhdessä opettajan kanssa. Opintojaksolla arvioitavia voivat olla yksilö- pari- ja/tai ryhmätyöt, tunneilla tehtävät harjoitukset, itsenäiset kotitehtävät, päättökokeet, välikokeet, tutkimussuunnitelmat, oppimispäiväkirjat tai koko jakson kestävät muut projektit. Opintojaksoilla 1-5 arviointi tapahtuu numeroilla 4-10. Kesken jäänyt suoritus merkitään O-merkinnällä, kunnes kaikki vaaditut näytöt jakson osalta on annettu.