• tunteiden muodostuminen: tunnereaktio ja tunnekokemus
• perustietoa tunteiden ja niiden säätelyn hermostollisesta perustasta
• tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus
• tunteiden merkitys kognitiivista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta ohjaavina tekijöinä
• tunteiden säätely hyvinvoinnin osatekijänä

• hallintakeinojen ja defenssien merkitys
• resilienssin merkitys hyvinvoinnille
• nukkumisen ja vuorokausirytmin merkitys psyykkiselle toiminnalle
• keskeiset unen laatuun vaikuttavat tekijät
• stressin aiheuttajia, vaikutuksia ja säätelykeinoja
• kriisit psyykkisen tasapainon uhkana ja niistä selviytyminen

• mielenterveys käsitteenä
• yleisimpien mielenterveyshäiriöiden luokittelu ja tietoa niiden tyypillisistä oireista
• esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja -häiriöiden syntyä selittävistä biologisista, psyykkisistä ja sosiaalisista sekä kulttuurisista taustatekijöistä
• esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden biologisista ja psykososiaalisista hoitomuodoista sekä erilaisista psykoterapian toteutustavoista
• esimerkkejä ajankohtaisesta mielenterveyshäiriöihin liittyvästä yhteiskunnallisesta keskustelusta

• ei-kokeellinen tutkimus: korrelatiivinen ja kuvaileva tutkimus
• esimerkkejä fysiologisia mittausmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista

Opiskelijan tavoitteena on tutustua mielenterveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin tekijöihin ja soveltaa niitä oman ja muiden hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvinvointiosaamista tukee esimerkiksi ymmärrys resilienssistä, tunteiden säätelystä sekä kriisien ja niistä selviytymisen käsittelystä. Yleisimipien mielenterveyden häiriöiden, niiden oireiden ja hoitomenetelmien tarkastelu edistää hyvinvointiosaamisen tavoitteita lisäämällä tietoisuutta aiheesta.

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää tunteiden merkityksen ihmisen vuorovaikutukseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä saa valmiuksia soveltaa tätä tietoa itseymmärryksen ja vuorovaikutuksen välineenä. Tunteiden syntymisen, tunnistamisen ja säätelyn tarkasteleminen edistävät vuorovaikutusosaaamista.

Tavoitteena on, että opiskelija osaa pohtia mielenterveyden ja sen häiriöiden määrittelyn tulkinnanvaraisuutta ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Mielenterveys-käsitteen pohdinta sekä mielenterveyshäiriöihin liittyvän yhteiskunnalliseen keskustelun tarkastelu tukevat opiskelijan yhteiskunnallista osaamista.

Tavoitteena on, että opiskelija osaa selittää tunteiden muodostumista ja niiden kulttuurisidonnaisuutta. Osaamista kehitetään tarkastelemalla esimerkiksi tunteiden universaaliutta ja kulttuurisidonnaisuutta sekä tunteiden merkitystä kognitiivista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta ohjaavina tekijöinä. Mielenterveyden häiriöiden käsittelyn osalta globaali- ja kulttuurisidonnainen osaaminen linkittyy mielenterveyden häiriöiden kulttuurisidonnaisten taustatekijöiden tarkasteluun.

Arviointi

Opintojakson arviointi perustuu opetussuunnitelmassa kuvattujen opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet arvioidaan osana yleisiä opintojakson tavoitteita. Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa tavoitteiden saavuttamista monipuolisella näytöllä, joka sovitaan jokaisen opintojakson alussa yhdessä opettajan kanssa. Opintojaksolla arvioitavia voivat olla yksilö- pari- ja/tai ryhmätyöt, tunneilla tehtävät harjoitukset, itsenäiset kotitehtävät, päättökokeet, välikokeet, tutkimussuunnitelmat, oppimispäiväkirjat tai koko jakson kestävät muut projektit. Opintojaksoilla 1-5 arviointi tapahtuu numeroilla 4-10. Kesken jäänyt suoritus merkitään O-merkinnällä, kunnes kaikki vaaditut näytöt jakson osalta on annettu.