Tietoa käsittelevä ihminen (PS3) 2 op

Tavoitteena on, että opiskelija

  • tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitä kognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen
  • osaa selittää, miten havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti ovat yhteydessä ihmisen muuhun tiedonkäsittelyyn
  • ymmärtää kielen merkitystä ihmisen toiminnalle
  • ymmärtää päätöksenteon kognitiivista perustaa
  • tunnistaa joitakin yleisimpiä kognitiivisen toiminnan häiriöitä
  • ymmärtää plastisuuden merkityksen ja hermoverkkojen toiminnan pääperiaatteet psyykkisen toiminnan perustana
  • osaa kuvailla havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin ja kielellisiin toimintoihin liittyvää aivotoimintaa
  • osaa suunnitella ja esitellä yksinkertaisen kokeellisen tutkimuksen ja arvioida menetelmään liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia.


Keskeiset sisällöt

Tiedonkäsittelyn yleisiä periaatteita
  • ärsykelähtöinen ja skeemalähtöinen tiedonkäsittely
  • tietoinen ja ei-tietoinen tiedonkäsittely
Havaitseminen ja tarkkaavaisuus
  • sisäiset mallit ja havaintokehä
  • havaitseminen, perustietoa erityisesti näönvaraisesta havaitsemisesta sekä sen hermostollisesta perustasta
  • tahaton ja tahdonalainen tarkkaavaisuus
  • perustietoa tarkkaavaisuuden hermostollisesta perustasta
  • esimerkkejä tarkkaavaisuushäiriöistä
Muisti
  • työmuistin ja säilömuistin toiminta
  • muistin rekonstruktiivisuus ja unohtaminen
  • perustietoa muistin hermostollisesta perustasta
  • esimerkkejä aivoperäisistä muistihäiriöistä
Kieli
  • kielellisten toimintojen merkitys tiedonkäsittelyssä
  • perustietoa kielellisten toimintojen hermostollisesta perustasta
  • esimerkkejä aivoperäisistä kielellisistä häiriöistä
Päätöksenteko
  • nopea ja hidas ajattelu
  • esimerkkejä kognitiivisista vinoumista ja heuristiikoista
Aivojen rakenne ja hermostollinen toiminta
  • hermoston ja aivojen päärakenteet
  • hermosolun ja synapsin toiminta
  • tiedon kulku hermoverkoissa
  • plastisuus
  • esimerkkejä neuropsykologisesta kuntoutuksesta
Kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimusmenetelmät
  • kokeellisen tutkimuksen periaatteet
  • esimerkkejä tapaustutkimuksista
  • esimerkkejä aivotutkimusmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista
  • kokeellisen tutkimuksen suunnittelu

Laaja-alainen osaaminen

Vuorovaikutusosaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kielen merkitystä ihmisen toiminnalle. Vuorovaikutusosaamisen kannalta keskeisimpiä ovat kieleen liittyvät sisällöt, kuten kielellisten toimintojen merkitys tiedonkäsittelyssä ja esimerkit aivoperäisistä kielellisistä häiriöistä.

Monitieteinen ja luova osaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija osaa kuvailla sitä aivoperustaa, joka on kognitiivisten toimintojen, tarkkaavaisuuden, muistin ja kielellisten toimintojen taustalla. Tiedonkäsittelyn rajoitusten ja mahdollisuuksiin ymmärtäminen tukee opiskelijan kriittisen ajattelun kehittymistä ja monilukutaitoa. Kokeellisen psykologisen tutkimuksen suunnittelu, esittely ja arviointi tukevat monitieteistä ja luovaa osaamista.

Yhteiskunnallinen osaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää päätöksenteon kognitiivista perustaa. Yhteiskunnallisen osaamisen osalta keskeisimpinä ilmiöinä ovat nopean- ja hitaan ajattelun eron ymmärtäminen sekä kognitiivisiin vinoumiin tutustuminen.

Eettisyys- ja ympäristöosaaminen

Opiskelijan suunnitellessa, esitellessä ja arvioidessa kokeellista tutkimusta tutkimuksen eettiset periaatteet tulee ottaa huomioon, mikä tukee eettisen osaamisen kehitystä.

Arviointi

Opintojakson arviointi perustuu opetussuunnitelmassa kuvattujen opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet arvioidaan osana yleisiä opintojakson tavoitteita. Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa tavoitteiden saavuttamista monipuolisella näytöllä, joka sovitaan jokaisen opintojakson alussa yhdessä opettajan kanssa. Opintojaksolla arvioitavia voivat olla yksilö- pari- ja/tai ryhmätyöt, tunneilla tehtävät harjoitukset, itsenäiset kotitehtävät, päättökokeet, välikokeet, tutkimussuunnitelmat, oppimispäiväkirjat tai koko jakson kestävät muut projektit. Opintojaksoilla 1-5 arviointi tapahtuu numeroilla 4-10. Kesken jäänyt suoritus merkitään O-merkinnällä, kunnes kaikki vaaditut näytöt jakson osalta on annettu.