Protestanttiset kirkot syntyivät 1500-luvulla Martin Lutherin aloittaman uskonpuhdistuksen vaikutuksesta.
Ne erosivat roomalais-katolisen kirkon yhteydestä.


Kuva: Martin Luther. Kuvalähde Wikipedia


Protestantismi alkoi alun perin Lutherin ja hänen työtovereidensa ympäriltä alkaneesta kansanliikkeestä. Nimi protestanttinen tulee sanasta protestoida. Protestanttiset kirkot vastustivat silloisen katolisen kirkon tapaa toimia ja opettaa.

Protestanttisille kirkoille ominaista on Raamatun merkityksen korostaminen. Oli tärkeää saada käännettyä Raamattu kansankielelle. Tämän vuoksi mm. suomelle luotiin aikoinaan kirjakieli. Myös jumalanpalvelukset tuli toimittaa kansankielellä. Saarna, eli mm. evankeliumia selittävä opetuspuhe, tuli keskeiseksi. Luterilaista kirkkoa onkin kutsuttu sanan kirkoksi.

Kuva: Albert Edefeltin piirros Mikael Agricolasta. Mikael Agricolaa pidetään suomen kirjakielen isänä. Hän ryhtyi kääntämään Uutta testamenttia suomen kielelle. 


Jotkin protestanttiset kirkot ovatkin hylänneet kuvat kirkkorakennuksista, sillä niiden näkemyksen mukaan kuvien katselua tärkeämpää on tulla kuuntelemaan, mitä kirkolla on opetettavana. Muutoinkin protestanttisten kirkkojen pyhäköt ovat katolisia ja ortodoksisia tiloja yksinkertaisemmin koristeltuja.

Kuva: Tuupovaaran evankelis-luterilainen kirkko. Kuvalähde: ortoboxi.fi

Koska paavin asema katolisessa kirkossa ja koko Euroopassa oli noussut niin merkittäväksi, havitteli paavin asemaan moni vallanhimoinen mies, jonka tarkoitusperät olivat usein kaikkea muuta kuin kristilliset. Tämä on yksi syy siihen, miksi protestanttiset kirkot halusivat eroon vahvasta kirkollisesta hierarkiasta. Sen sijaan maallikoiden merkitys korostui, samoin kuin henkilön persoonallinen vakaumus.