Hindulaisuus

Hindulaisuus

Hindulaisuus on vanhin maailmanuskonto ja se pohjautuu muinaiseen Indus-kulttuuriin. Uskontona hindulaisuus ei ole yhtenäinen, vaan siihen kuuluu lukuisia, toisistaan paljonkin eroavia suuntauksia. Hindulaisuus on lähinnä intialaisten uskonto, sillä hinduksi synnytään. Siksi tätä maailmanuskontoa voi kutsua myös etniseksi uskonnoksi. Hindulaisuudella ei ole perustajaa.

Nimitys hindu (samoin kuin Intia) muodostuu Indusvirran vanhasta sanskritinkielisestä nimestä. Indusvirran alueen muinaisesta kulttuurista on löydetty jälkiä jo 2500 eKr. Kulttuurissa elettiin ilmeisesti yltäkylläisesti. Heillä oli oma numero- ja kirjoitusjärjestelmä.

Noin vuonna 1500 eKr. alueelle tuli arjalaisia valloittajia. Heidän ja Indusvirran asukkaiden uskonnot ja sulautuivat ja sittemmin alkuperäinen Induskulttuuri tuhoutui.

Intia on nykyään maailman toiseksi väkirikkain valtio, ja uskonto näkyy maassa vahvasti. Hindulaisuuden kannattajia on 80 %:a koko asukasmäärästä, vaikka valloittajien ja siirtolaisten kautta maahan on tullut monia muita uskontoja. Uskonnollista sekoittumista on myös tapahtunut.

Buddhalaisuus syntyi Intiassa 500-luvulla, mutta sen pääkannatusalueet ovat Intian ulkopuolella.
Islam tuli Intian alueelle 700-luvulla.
Iso-Britannia piti Intiaa siirtomaanaan 1700-luvulta alkaen.
Intia itsenäistyi vuonna 1947.

Intia osana Britti-imperiumia

Oppikirjan kartta osoittaa Intian ulkopuoliset alueet, joissa on hinduväestöä. Noita alueita yhdistää mm. englannin kieli. Syy löytyy historiasta: Britit pitivät Intiaa siirtomaanaan. Katso tästä linkistä Britti-imperiumin kehitys maailmassa vuosina 1492-2007.

Pyhät tekstit

Pyhiä tekstejä on kirjoitettu useita. Aluksi ne olivat suullista perimätietoa, jotka kirjoitettiin myöhemmin ylös.

Tärkeimpiä ovat:
  • vedat - sanskriitinkielisiä uhri-, rukous- ja ylistyshymnejä. (1500–500 eKr.) Sisältää neljä kokonaisuutta. Ensimmäinen osa, Rigveda, saattaa olla maailman vanhin kirja. Teemoina on mm. maailman järjestys ja ihmisen henkilökohtainen vapautuminen.
  • upanishadit - Näissä teksteissä pohditaan sielua ja pelastumista.
  • kansaneepokset - 500 eKr. alkoi klassisen hindulaisuuden kausi, jolloin monijumalaisuus sai kilpailijakseen yksijumalaisuuden.
    • Kansaneepos Ramayana on sankaritarina, joka on kertomus siitä, kuinka hyvä voittaa pahan. Päähenkilö on kuninkaan poika Rama, joka on Vishnu -jumalan ruumiillistuma. Aihetta käsitellään paljon Intialasiessa kulttuurissa.
    • Mahabharata on kertomus kahden suvun (toinen hallitsijasuku) keskinäisestä taistelusta. Teemana mm. velvollisuuden merkitys ihmiselämässä. Sen laajuus on neljä kertaa suurempi kuin Raamatulla. Sen tunnetuin jakso on Bhagavadgita (tai Gita), Herran laulu. Se sisältää Hengellistä opastusta ja moraaliin liittyviä neuvoja.

Hindulaisuuden jumalat

Hindulaisuudessa on lukematon määrä persoonallisia jumalia, jotka kaikki ilmaisevat maailmasielu Brahmanin eri puolia.
Brahman ei kuitenkaan itsessään ole jumala, joten hindulaisuutta pidetä monoteistisena uskontona. Jumalilla on myös erilaisia muotoja. 

Pääjumalat ovat:
• BRAHMA = luojajumala, joka on synnyttänyt maailman.
• VISNU = pitää yllä elämää ja ikuista järjestystä. Krishna ja Rama Visnun inkarnaatioita.
• SIVA = hävittäjäjumala, joka maailmankauden lopussa tanssii maailman pirstaleiksi. Sivan poika on Ganesha, norsupäinen jumala. (Viisauden ja onnen tuoja)

 

Hindulaisuus populaarikulttuurissa

Britannian siirtomaavallan vuoksi intialaisia on muuttanut erityisesti englanninkielisisiin maihin. Populaarikulttuurissa hindulaisuus on tullut tutuksi suomalaisille mm. yhdysvaltalaisten televisiosarjojen myötä. Simpsoneiden kauppias Apu tai Rillit huurussa sarjan Raj lienevät länsimaiden tunnetuimpia hinduja. Usein heidät kuvataan hyvin stereotyyppisesti.

Apun kuva: flickr: https://www.flickr.com/photos/wallyg/720551751
Raj-hahmon näyttelijä Kunal Nayyar kuva: Wikimedia commons