KOULUN TOIMINTAOHJEITA
Hakemiston kautta tiedon äärelle
Oppituntien alkamis- ja loppumisajat:
Oppituntien aikataulu E-6
|
Oppituntien aikataulu 7 - 9
|
Yhdessä laaditut ohjeet ruokailijoille
Vaatetus
Koulun luokkatiloissa ei pidetä päähinettä päässä. Luokkatiloihin ei viedä ulkovaatteita, vaan ne jätetään niille varatuille paikoille. Rakennusten välillä kuljettaessa liikutaan kengät jalassa. Sisätiloissa ei pidetä ulkojalkineita, vaan ne jätetään niille varattuihin paikkoihin.
Ulkona
Oppilaiden toivotaan pukeutuvan säänmukaisesti.
Välituntiohjeet ja kirjaston käyttö
Välituntialueet:
E-6: Alakoululaisilla on välitunneilla käytössä alakoulun piha + kentät vuorojen mukaan (listat lainaamon ovessa, ruokalan ilmoitustaululla ja Pedanetissä). Itäpääty ei ole välituntialuetta. Itäpäädyn ovia käyttävät oppilaat siirtyvät välitunnin ajaksi etupihan puolelle.
7-9: Yläkoululaisilla on ulkovälitunneilla käytössä yläkoulun piha + kentät vuorojen mukaan. Siirtymävälitunnit vietetään yläkoulun tiloissa. 7. luokkalaiset kulkevat sinisen päädyn ovesta. Yläkoululaiset saavat mennä kirjastoon ruokavälitunnilla tai muuna aikana opettajan luvalla. Liikuntatuntien jälkeisellä välitunnilla oleskellaan joko pukuhuoneessa tai ulkona.
Yleistä:
Oppitunneilta siirrytään viivyttelemättä välitunneille.
Koulumme on kengätön koulu, joten kengät jätetään sisääntullessa niille varatuille paikoille. Sisäkengät ovat suositeltavia.
Alakoulun välitunneilla hämähäkkikeinussa saa olla neljä oppilasta kerrallaan, muut odottavat alueen ulkopuolella. Vauhtia ei saa antaa.
Välituntilainaamo:
Välituntilainaamosta voi lainata liikuntavälineitä välituntiliikkumista varten. Jokainen lainaana on vastuussa siitä, että lainatut välineet palautuvat takaisin lainaamoon (välinekori). Liikuntavälineillä pelataan vain niille varatuilla kentillä.
Pakkasraja:
Ulkovälituntien ohjeellinen pakkasraja on -20 astetta. Tyynellä säällä lyhyitä ulkovälitunteja voidaan pitää asteen pari viileämmässäkin kelissä.
Vessakäynnit:
Vessassa käydään yksin. Vessassa hoidetaan sen käyttötarkoituksen mukaiset asiat. Muun ajan viettäminen vessassa on kielletty.
Kenttien välituntivuorot
Kouluun saapuminen ja lähteminen
- Mopot ja mopoautot ajetaan niille varatuille paikoille kaukolon viereen
- Käytä pyöräillessä ja mopoillessa kypärää!
- Koulun alueella on pyöräily kielletty koulupäivän aikana
- Saattoympyrä on varattu vain julkiselle liikenteelle
- Huoltajat tuovat ja noutavat oppilaat alakoulun itäpäädystä tai koulun parkkipaikalta
- Koulukyydeillä saavutaan koululle ja lähdetään koululta - ei kaupan kautta!
- Yläkoululaiset voivat tulla sisälle ennen koulun alkua, ovet aukeavat klo 8.30
- Alakoululaiset tulevat sisälle kellon soidessa, pakkaspäivinä ulkovalvoja päättää aikaisemmasta sisälle tulosta
- Koulukyydityksiin siirrytään rauhallisesti, ryntäilemättä - ota huomioon pienemmät ja muista käyttää turvavyötä
Oppilaskunta
Oppilaskunnan hallitus muodostuu 2.-9. luokan oppilaista, jokaiselta luokalta kaksi oppilasta. Hallitus kokoontuu säännöllisesti. Oppilaskunnan toimintaa ohjaa kaksi opettajaa.
Taito- ja taideaineet
- Kättä isommat pahvi- ja paperijämät laitetaan niille varattuihin laatikoihin. Muistetaan käyttää niitä tarvittaessa.
- Keräyspapereille on oma roskis (alakoululla vihreä, yläkoululla harmaa). Luokasta huolehtiva opettaja tyhjentää roskiksen.
- Pensselit ja siveltimet laitetaan puhtaina kuivumaan paperin päälle pöytätasolle tai purkkiin harjaosa ylöspäin.
- Kuvisalustat tulee puhdistaa huolellisesti käytön jälkeen. Märkiä alustoja ei saa pinota päällekäin vaan tulee asettaa kuivumaan kuivaustelineeseen (yläkoulussa kuivausmahdollisuus myös katon rajassa).
- Luokan seinällä on lista puuttuvista tarvikkeista, lisää listaan jos jotain loppuu tai puuttuu.
- Tarvikkeet laitetaan omille nimetyille paikoilleen ja omat jäljet siivotaan. Myös pöydät pyyhitään. Jos lainaat tavaroita luokkaan, muista palauttaa ne takaisin.
Liikunta:
- Liikuntasaliin saa mennä vain valvojan luvalla.
- Välineet palautetaan aina omille paikoilleen. Jokainen on vastuussa tilojen järjestyksestä.
- Rikkinäiset välineet ja välinepuutteet ilmoitettava vastuuhenkilöille.
- Liikuntatilojen käytön jälkeen valot sammutettava. (Salin isossa varastossa liiketunnistimella toimiva valo.)
- Vaatetuksen oltava liikuntaan soveltuva.
- Salissa käytetään vaaleapohjaisia sisäpelikenkiä.
- Suihkutilan lattia kuivataan lastalla käytön jälkeen.
- Hajusteina käytetään stickejä ja roll-oneja, ei suihkeita.
- Luistelukentälle saa mennä vain opettajan luvalla ja jokaisen on käytettävä luistimia ja kypärää.
- Liikuntatuntien ohjeellinen pakkasraja on -20 astetta oppitunnin alkaessa.
Tekninen käsityö:
- Tunnin loputtua luokan on oltava siisti ja käyttökuntoinen - myös ”konehuone”.
- Välineet ovat paikoillaan ja maalaamossa pensselit pesty ja maalipurkit huolellisesti suljettuina.
- Kaikki koneitten sähköt kytketään pois päältä.
- Ovet pidettävä lukossa.
Musiikki:
- Tuntien ulkopuolella ovet pidettävä lukossa - myös takavaraston ovi.
- Tunnin jälkeen virrat kytkettävä pois laitteista (mikseri, kaiuttimet yms.).
- Luokkaa ei saa käyttää ryhmätyötilana ilman aikuisen läsnäoloa.
- Mahdolliset harjoitusvuorot kirjattava ylös ja käyttäjät nimettävä ovessa olevaan harjoituslistaan.
- Rikkonaisista välineistä ilmoitus vastuuopettajille (Tommi L. / Tommi P.)
Kotitalous:
- Laita välineet takaisin omille paikoilleen ja siivoa omat jälkesi.
- Jos lainaat luokasta jotain, palauta takaisin.
- Jos jätät jääkaappiin tai pakastimeen jotain säilytykseen, huolehdi ettei se jää sinne. - Muista nimet omiin tuotteisiin.
- Pesukoneen yläpuolella kuivamassa likaiset ja märät astia- ja pöytäpyyhkeet, puhtaita löytyy kaapista.
- Astianpesu-/pyykinpesukone pyörii käynnistäjän vastuulla.
- Keittiöihin saa virrat ryhmäkytkimestä (löytyy jääkaappien vierestä).
Tukiopetus
Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. (Jos oppilas on poissa koulusta lomamatkan takia, tulee huoltajien huolehtia siitä, ettei oppilas jää jälkeen muusta opetusryhmästä.)
Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Tukiopetusta voidaan järjestää kouluajan ulkopuolella ennen tai jälkeen koulupäivän.
Erityisopetus Heinävaaran koulussa
Heinävaaran ala- ja yläkoulussa annetaan luokkamuotoista sekä laaja-alaista erityisopetusta. Koulussa on kaksi erityisluokanopettajaa ja kaksi laaja-alaista erityisopettaja. Opetus tapahtuu laaja-alaisessa erityisopetuksessa lähinnä yhteisopettajuutena eli opettaja on toisena opettajana perusopetusryhmässä, kun taas erityisluokkaopetus on pienryhmäopetusta. Yksittäisissä oppiaineissa erilaajuista (yksilöllistettyä) oppimäärää opiskelevat saavat erityisopetusta ko. oppiaineen kohdalla. Tavoitteet ja arviointi suunnitellaan yksilöllisesti ja kirjataan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Aina ei ole kuitenkaan tarpeen opettaa kaikkia oppiaineita pienryhmissä, jolloin oppilas voi osallistua yleisopetuksen oppitunneille (esim. taito- ja taideaineet, oppilaanohjaus, terveystieto jne.). Tällöin arviointi tapahtuu sovitusti joko yleisen tai yksilöllisen opetussuunnitelman mukaisesti.
Oppilas ohjautuu erityisopetukseen aineenopettajan tai vanhempien kehotuksesta tai pyynnöstä, mutta useimmiten oppilas tekee aloitteen itse. Erityisopettaja yrittää mahdollisuuksiensa mukaan ottaa huomioon kunkin oppilaan yksilölliset oppimisedellytykset ja kokoaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa pedagogisen arvion, jossa otetaan kantaa oppilaan opiskeluun. Tällöin laaditaan oppilaalle yhdessä muiden opetuksen asiantuntijoiden kanssa henkilökohtainen oppimissuunnitelma, jossa kirjataan oppilaan oppimisen edellytykset ja haasteet sekä kirjataan, kuinka edetään kunkin oppiaineen kohdalla (yleensä ydinsisältöjen puitteissa). Mikäli oppimissuunnitelman tavoitteet eivät täyty kutsutaan koolle oppilaskohtainen oppilashuoltoryhmän kokous, jossa otetaan kantaa pedagogisessa selvityksessä, tarvitseeko oppilas erityistä tukea edetäkseen opinnoissaan. Mikäli erityisopetukseen siirtämiseen päädytään, pedagoginen selvitys toimitetaan ensin erityisopetuksesta vastaavan alueopettajan esitarkastukseen ja sieltä sitten VARKO:lle, jossa päätös erityisopetukseen siirtämisestä ja tarvittavista oppiaineiden yksilöllistämisistä tehdään. Yksilöllistetyissä oppiaineissa opiskeltavaa aineistoa rajataan määrällisesti ja oppilaalle tehdään eriytetyt kokeet. Arviointi on yksilöllistä.
Pohja hyvälle työskentelylle on luottamuksellinen suhde oppilaaseen ja yhteistyö vanhempien kanssa. Erityis- ja erityisluokanopettajan tehtäväkenttä on laaja: hän on kasvattaja, opettaja, tukija ja konsultti jne. Mutta kaikkein tärkein tehtävä on kuitenkin säilyttää oppilaan myönteisyys koulua ja elämää kohtaan.
Oppilaanohjaus ja työelämään tutustuminen
Oppilaanohjauksen tavoitteena on lisätä oppilaiden itsetuntemusta, opiskelutaitoja, ammattialatietoutta ja työelämätaitoja. Koulutyössä oppilaanohjaaja on tukena opiskelun tavoitteiden asettamisessa. Jokainen oppilas pääsee vuosittain henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun, jossa käydään läpi oppilaalle ajankohtaisia asioita. Ohjauksen pääpaino keskittyy 9. luokkaan, jolloin oppilaanohjaaja on tukena etenkin toisen asteen koulutukseen siirtymisessä. Huoltajat ovat tervetulleita mukaan keskusteluihin ja ajan voi varata esim. Wilman kautta. Oppilaanohjaajana toimii Sari Miettinen p. 050 310 1016.
Laiminlyönnit ja rangaistukset
Viidestä negatiivisesta seuraamuksista otetaan yhteyttä kotiin ja pidetään kasvatuskeskustelu ja jos tulee vielä seuraava merkintä tulee jälki-istunto . Myöhästyminen, koulun järjestyssääntöjen noudattamattajättäminen, luokasta poistaminen, oppitunnin häirintä, kieltäytynyt annetuista tehtävistä. Luokanvalvoja hoitaa tiedottamisen oppilaille.
Läksyunohdukset
- Alakoulu: läksyjen laiminlyönnistä wilmamerkintä; tekemättömät läksyt tehdään ruokavälitunnilla, koulun jälkeen tai seuraavalle päivälle. Toistuvista laiminlyönneistä kasvatuskeskustelu.
- Yläkoulu: wilma-merkintä.
Myöhästyminen
- Yläkoulu: Myöhästymisestä wilmamerkintä. Viidestä myöhästymisestä tunti jälki-istuntoa.
Luvaton poissaolo (pinnaaminen)
- Yhteydenotto kotiin ja merkintä wilmaan ja kasvatuskeskustelu/jälki-istunto. Mikäli luvattomat poissaolot jatkuvat tai kohdistuvat tietyille tunneille, kutsutaan koolle huoltajat ja oppilashuolto. Opettaja voi teetättää puuttuvia tehtäviä välituntisin.
Koulualueelta poistuminen ilman lupaa
- Oppilas ei ole tällöin koulun vakuutusten piirissä!
- Yhteydenotto kotiin ja merkintä wilmaan. Luvatta poistumisista kasvatuskeskustelu/jälki-istunto.
Lumipallon heitäminen
- Lumipalloja saa heitellä vain siihen tarkoitettuun lumipalloseinään (kaukalon vieressä). Lumipallon heittämisestä seuraa jälki-istunto.
Tupakointi, nuuska, päihteet
- Yhteydenotto kotiin ja wilmamerkintä, oppilas ohjataan terveydenhoitajalle.
- Tupakat, nuuskat ja päihteet takavarikoidaan.
- Jälki-istunto
- Mikäli oppilas toistuvasti käyttää tupakkatuotteita vastoin kieltoa, asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille. Tällöin poliisi tutkii, onko oppilas syyllistynyt tupakointirikkomukseen.
- Tarvittaessa lastensuojeluilmoitus.
Energiajuomat
- Energiajuomien tuonti kouluun ja niiden nauttiminen koulun tiloissa kouluaikana on kielletty
Kasvatuskeskustelut ja jälki-istunnot
KASVATUSKESKUSTELUJEN TOTEUTTAMINEN JA JÄLKI-ISTUNTO
Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino ennen jälki-istunnon antamista puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen. Kasvatuskeskustelu käydään, jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti.
Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa. Oppilaan kanssa käydään läpi, miten ja miksi oppilas on rikkonut koulun sääntöjä, sekä miten hänen tulisi toimia korjatakseen omaa käytöstään. Tilanteesta ja sen vakavuudesta riippuen mukana voi olla yksi tai kaksi opettajaa ja/tai rehtori. Keskusteluun voivat osallistua myös muut oppilaan opetukseen tai oppilashuoltoon osallistuvat henkilöt.
Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä keskustelun enintään kahdeksi tunniksi. Keskustelu järjestetään mahdollisimman pian tapahtuneesta, kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai ennen tai jälkeen koulupäivän.
Keskustelu kirjataan sähköisesti oppilashallinnon ohjelmaan. Keskustelusta ilmoitetaan oppilaan huoltajille mahdollisimman pian. Suositeltavaa on, että kasvatuskeskusteluun määrätty oppilas soittaa itse huoltajalle ja kertoo mitä on tapahtunut. Mukana oleva opettaja keskustelee myös huoltajan kanssa. Tieto kasvatuskeskustelusta voidaan toimittaa huoltajille myös kirjallisesti. Yhteydenoton tavoitteena on huolehtia siitä, että kodin ja koulun aikuisilla on tieto koulupäivän tapahtumista. Huoltajat voivat osallistua mukaan kasvatuskeskusteluun, jos se katsotaan tarpeelliseksi.
Tyypillisiä kasvatuskeskusteluun tulevia asioita ovat:
- Toistuva oppituntien häirintä
- Toistuva kotitehtävien laiminlyönti tai koulutehtävien unohtaminen
- Toistuva myöhästyminen oppitunneilta
- Lunttaaminen tai väärentäminen
- Toisen omaisuuden varastaminen tai vahingoittaminen/turmeleminen
- Tottelemattomuus henkilökuntaa kohtaan
- Epäasiallinen käytös tai kielenkäyttö
- Luvaton koulualueelta poistuminen
- Luvaton poissaolo oppitunneilta
- Tupakointi
- Muu koulun sääntöjen rikkominen
Jos kyseessä oleva rike on vakava, siitä voi seurata suoraan kurinpidollinen menettely. Kasvatuskeskustelu ei vapauta esimerkiksi vahingonkorvausvelvollisuudesta.
Kasvatuskeskustelun yhteydessä on selvitettävä tarvittaessa laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot, joilla käyttäytymistä ja oppilaan hyvinvointia voidaan koulussa parantaa.
Jälki-istuntoja järjestetään tarvittaessa. Asiasta tiedotetaan oppilaalle ennen jälki-istuntoa.
Koulukuljetuksen piiriin kuuluva oppilas selvittää poikkeavat jälki-istuntoihin liittyvät kuljetukset opettajan/sihteerin kanssa. Kuljetustarpeesta tulee ilmoittaa opettajalle/sihteerille viikkoa ennen määrättyä jälki-istuntoa. Jos oppilaalle tulee este määrätylle jälki-istuntopäivälle, oppilaan huoltaja hakee jälki-istunnon siirtoa kirjallisesti vähintään kahta päivää ennen jälki-istuntoa.
Kirjaston käyttö
- kirjastossa on lainausautomaatti käytössä
- kirjastovuorot tiistaisin:
- alakoulu (aamupäivä)
- yläkoulu (ruokavälitunti)
- yläkoululaiset voivat käydä kirjastossa ruokavälitunnilla
- kirjojen lainaaminen ja palauttaminen on lainaajan vastuulla
- huomioidaan oppitunnilla olevat, kun asioidaan kirjastossa
Karkit ja purkat koulussa
- ei energiajuomia
- purkan syöminen ruokailun jälkeen sallittu yläkoululaisille ja keväällä siivotaan yhdessä oppilaiden kanssa purkkajäämät- ja tahrat
Sisäkengät
Kännykän ja Ipadin käyttäminen
Kännykkä:
- puhelin pidetään poissa käytöstä ja näkyviltä oppituntien aikana.
- puhelinta saa käyttää, mikäli opettaja antaa siihen luvan.
- mikäli puhelinta käytetään luvatta, niin opettajan velvollisuus on pyytää laittamaan se pois. Luvattomasta puhelimen käytöstä oppitunnilla tulee Wilma-merkintä
iPad tai Chrome:
- oppilaat ovat vastuussa siitä, että padit säilytetään turvallisessa paikassa. Ei siis esim. lattialle jätetyssä repussa välitunnin aikana.
- luvaton käyttö sama kuin kännykällä.
- lataamattomuus huomioidaan oppiaineen arvioinneissa, mikäli toistuu samoilla oppilailla.
Tietokone:
- oppilaan tulee huolehtia, että on kirjautunut koneelta ulos, kun lopettaa koneen käytön.
( koneen sammuttaminen auttaa, mikäli jumissa)
-opettajan tulee huolehtia käytön jälkeen, että koneet tulevat lataukseen latausvaunussa. Alakoulun puolella opettaja laittaa latautumaan. Yläkoulun puolella opettajan tulee olla paikalla mikäli läppärit viedään vaunuun biologian varastossa, sillä varastossa paljon arvokasta tavaraa.
Oppilas tunnukset koulun koneille:
Käyttäjätunnus: oppilas@oppilas.joensuu.fi
Salasana:
oppilas
Poissaoloanomukset
Nuorille vaarallisten töiden tekeminen perusopetuksessa
Nuorille vaarallisten töiden tekeminen perusopetuksessa
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 15.6.2006 (475/2006) koskee nuorille työntekijöille erityisen haitallisia ja vaarallisia töitä. Asetuksessa säädetään mm. perusopetukseen liittyvästä työstä.
Asetuksen mukaan peruskoulun seitsemännestä luokasta lähtien oppilaat voivat iästään riippumatta opettajan johdolla ja välittömässä valvonnassa tehdä asetuksessa tarkoitettua vaarallista työtä, jos se on opetuksen toteuttamiseksi välttämätöntä ja voidaan tehdä turvallisesti.
Erityistä huomiota on lisäksi kiinnitettävä siihen, että työvälineet ja suojaimet ovat oppilaille sopivat ja turvalliset käyttää.
Asetus edellyttää, että perusopetuksen 7-9 vuosiluokan oppilaan huoltajalle ilmoitetaan etukäteen vaarallisen työn tekemisestä ja sen perusteista.
Vaarallinen työ on vahvistettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (128/2002) esimerkkiluettelossa. Esimerkkiluettelossa vaarallinen työ on luokiteltu mekaanisiin, kemiallisiin, fysikaalisiin, sähköisiin ja biologisiin vaaratekijöihin sekä ruumiilliseen liikarasitukseen.
Perusopetuksen 7-9 vuosiluokilla Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa teknisen työn opetuksessa sekä fysiikan ja kemian (ja mahdollisesti myös biologian ja kuvataiteen) käytännön harjoitustöissä käytetään vaarallista työtä koskevan asetuksen esimerkkiluettelossa mainittuja mekaanisia koneita, laitteita ja työvälineitä kuten esimerkiksi vannesahaa, höyläkonetta ja pyörösahaa sekä kemiallisia aineita ja valmisteita kuten esimerkiksi laimeita happoja sekä sähköisiä laitteita. Lisäksi teknisessä työssä sekä fysiikassa ja kemiassa työskennellään toisinaan avotulen kanssa.
Kotiopetuksen järjestäminen
Kotiopetus
Kotiopetukseen siirtyminen
- Ei edellytä viranomaisen lupaa, ilmoitus huoltajalta riittää.
- Oppivelvollisen asuinkunnan on tallennettava Koski-järjestelmään, että oppivelvollinen ei osallistu perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn opetukseen. Jos oppivelvollinen palaa myöhemmin perusopetuksen oppilaaksi, kirjataan järjestelmään kotiopetuksen päättymisen päivämäärä.
- Ilmoituksen jälkeen huoltajaan tulee olla yhteydessä ja sopia valvonnan käytännön järjestelyistä. Samalla käydään läpi huoltajan ja kunnan vastuut ja velvoitteet.
Huoltajan ja opetuksen järjestäjän vastuut ja velvoitteet
- Huoltaja vastaa perusopetuksen oppimäärää vastaavien tietojen ja taitojen saavuttamisesta ja oppivelvollisen edistymisestä sekä opintojen järjestelyistä (oppimateriaalit, opiskelu).
- Kotiopetusta ei ole sidottu paikallisen tai tutkivan opettajan koulun opetussuunnitelman mukaiseen etenemiseen.
- Huoltaja voi laatia valtakunnallisten säädösten pohjalta oppivelvolliselle oman opetussuunnitelman, joka tulee toimittaa tiedoksi asuinkunnalle ja tutkivalle opettajalle.
- Kotiopetuksessa opiskelevaa oppivelvollista ei voi vapauttaa jonkin tietyn aineen opetuksesta, eikä häntä voi yksilöllistää.
- Kotiopetuksessa opiskelevalla oppivelvollisella ei ole oikeutta oppilashuollon palveluihin terveystarkastuksia lukuun ottamatta.
- Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää opetusta kotiopetuksessa olevalle lapselle, mutta se voi halutessaan antaa oppimateriaaleja tai muita palveluja.
- Kunnan tulee valvoa oppivelvollisuuden edistymistä. Valvonnan käytännön järjestelyt päätetään paikallisesti.
Oppimisen edistymisen valvonta ja oppimisen arviointi
- Oppivelvollisen edistymistä valvotaan ja seurataan suhteessa perusopetuksen oppimäärän tavoitteisiin.
- Yleinen menettely on, että asuinkunta nimeää tutkivan opettajan ja valvontatilaisuuksia on 1-2 kertaa vuodessa.
- Tutkivan opettajan tehtävät
- on yhteydessä huoltajaan
- sopii valvonnan käytännön järjestelyt
- käy läpi huoltajan ja asuinkunnan vastuut ja velvoitteet
- Valvonta ja arviointi
- tutkiva opettaja arvioi oppivelvollisen edistymistä
- menetelminä mm. keskustelut, kirjalliset ja suulliset kokeet ja muut näytöt
- muita näyttöjä voivat olla esimerkiksi taitojen osoittaminen erilaisin suorituksin itse valvontatilanteessa tai opiskelua ja sen tuotoksia kuvaavia portfolioita
- muut näytöt korostuvat taito- ja taideaineiden arvioinnissa
- näyttötilanteita voidaan järjestää erilaisissa oppimisympäristöissä, esimerkiksi luonnossa, laboratoriossa tai liikuntapaikoilla
- arvioinnin jälkeen tutkiva opettaja laatii edistymisestä kirjallisen selosteen, joka toimitetaan asuinkunnalle ja oppivelvollisen huoltajalle
Erityinen tutkinto
Mikäli huoltaja haluaa oppivelvollisen saavan opinnoistaan perusopetuksen todistusta vastaavan todistuksen, jossa todetaan suoritetut opinnot ja annetaan sanallinen tai numeroarvosana osaamisen tasosta, on oppivelvollisen osallistuttava erityiseen tutkintoon.
- Opetuksen järjestäjällä ei ole velvoitetta erityisen tutkinnon järjestämiseen.
- Tutkinnossa tutkiva opettaja arvioi osaamisen tason suhteessa huoltajan omassa opetussuunnitelmassa tai paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain määriteltyihin tavoitteisiin.
- Arvioinnin apuna voi käyttää hyvän osaamisen kuvauksia sekä valtakunnallisia arviointikriteereitä vuosiluokan 6 päätteeksi tai päättötodistusta varten.
Todistukset ja todistusmerkinnät
- Erityisessä tutkinnossa suoritetuista opinnoista voidaan antaa seuraavia todistuksia:
- todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta (tietty oppiaine)
- todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä (tietty vuosiluokka)
- todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta (vastaa päättötodistusta)
- Todistusmerkinnät
- todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä
- samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset
- todistuksiin merkitään samat tiedot kuin päättötodistukseen
- suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, oppimäärä sekä arvosana
- yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä