Vuonna 1809 Suomi vaihtui Ruotsin vallan alta Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi. Samaan aikaan Euroopasta virtasi uusia aatteita: romantiikka ja nationalismi. Nämä synnyttivät ajatuksen yhtenäisestä Suomen kansasta. 1800-luvun alkupuolesta puhutaankin kansallisromantiikan aikana, jolloin suomalaisesta luonnosta ja kansanluonteesta kirjoitettiin ihannoivaan sävyyn ja osoitettiin epäilijöille, että suomen kielestä on kaunokirjallisuuden ja sivistyksen kieleksi. Suomalainen kirjallisuus syntyi.

Kansallisen heräämisen johtohahmoja olivat Johan Vilhelm Snellman, Johan Ludvig Runeberg, Elias Lönnrot ja Zachris Topelius. He perustivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS), joka rahoitti mm. Lönnrotin runonkeruumatkoja.

Elias Lönnrot loi suomen kieleen paljon uudissanoja ja vaikutti siihen, että suomesta tuli myös hallinnon ja sivistyneistön käyttöön sopiva kieli. Hän kehitti mm. kieli- ja laskuopin, lakitieteen sekä kasvi- ja eläinopin sanastoa. Lääkärin opintojensa ohella hän keräsi kansanrunoja ja loitsuja. Niistä hän kasasi ja kirjoitti yhtenäisen eepoksen, Kalevalan (1835). Ylijääneitä runoja on julkaistu mm. Kantelettaressa (1840). Kalevala oli merkittävä kansallisen itsetunnon herättäjä ja se noteerattiin myös muualla Euroopassa.

Johan Ludvig Runeberg, Suomen kansallisrunoilija, oli arvostettu jo elinaikanaan. Hän kirjoitti suomenmielisyydestä huolimatta äidinkielellään ruotsiksi. Hänen tunnetuimpia teoksia on runo Saarijärven Paavo sekä Vänrikki Stålin tarinat (1848 ja 1860), jonka avausrunosta tuli Suomen kansallislaulu, Maamme. Hänen runojensa suomalaiset kansanmiehet ovat sivistymättömyydestään huolimatta jaloja ja ahkeria ja valmiita uhrautumaan maansa puolesta. 

Zachris Topeliuksen päätuotantoa olivat sadut ja historialliset romaanit. Hänen Suomen maantiedettä ja historiaa käsittelevää Maamme kirjaa käytettiin kouluissa lähes sadan vuoden ajan. Suomen lasten satusetä -tittelin hän ansaitsi kirjoittamalla usein luonnosta aiheensa ammentavia satuja, joissa oli opetus: rehellisyys, nöyryys ja vaatimattomuus voittavat itsekkyyden ja ylpeyden. Topelius - sekä Runebergin vaimo Fredrika - olivat myös historiallisen romaanin uranuurtajia Suomessa. Topeliuksen tunnetuimpia satuja on Koivu ja tähti ja runo Varpunen jouluaamuna (1859).

Tutustu:
Kalevala: https://matkallakalevalaan.finlit.fi/
Topeliuksen satuja: Lukemisia lapsille