Äidinkieli ja kirjallisuus

Ylioppilaskokeet

Äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeet järjestetään kahtena päivänä. Ensimmäisenä päivänä tehdään lukutaidon koe ja toisena päivänä kirjoitustaidon koe. 

Lukutaidon kokeessa
 on kaksi osaa, media- ja asiatekstit ja kaunokirjalliset ja muut fiktiiviset tekstit. Kummastakin osasta tulee valita yksi tehtävä. Tehtävä voi olla joko 36 tai 24 pisteen arvoinen. Lukutaidon kokeen enimmäispistemäärä kahdesta tehtävästä on 60 pistettä. Vastauksen enimmäismerkkimäärä ilmoitetaan tehtävänannossa, ja sen ylittäminen vähentää pisteitä.

ESIMERKKI TEHTÄVÄTYYPEISTÄ
Osa 1. Media- ja asiatekstit:
"Tutustu kahteen ruoansulatusta käsittelevään tietotekstiin. Vertaile tapoja, joilla tekstit esittävät tietoa lukijoilleen."
"Analysoi, millainen kuva huippu-urheilusta tv-haastatteluissa rakentuu." (Kevät 2026)


Osa 2. Kaunokirjalliset ja muut fiktiiviset tekstit:
"Tulkitse, millaisia merkityksiä intertekstuaalisuus tuo runoon." 
"Analysoi, millaisen kuvan romaanikatkelma antaa yhteiskunnasta." (Kevät 2026)

Aineistot ovat monimuotoisia, eli kirjoitetun tekstin lisäksi aineisto voi olla kuva, graafi, ääni tai video.

Lukutaidon kokeessa tehdään tehtävänannon vaatimista asioista olennaisia havaintoja ja päätelmiä äidinkielen tunneilla opittuja käsitteitä käyttäen. Havainnot ja päätelmät ryhmitellään johdonmukaisesti eteneviin kappaleisiin. Lukutaidon vastaus kirjoitetaan aineistoa analysoivan tutkijan roolissa eli omia ajatuksia tai kokemuksia aiheesta ei kirjoiteta eikä vastausta otsikoida. Lukutaidon vastaus aloitetaan viittaamalla aineistoon ja tiivistämällä aineiston aihe ja/tai tehtävänannon kannalta olennainen päätelmä aineistosta. Aineistoa ei tarvitse esitellä, vaan kirjoittaja lähtee oletuksesta, että lukija tuntee aineiston. 

ESIMERKKI AINEISTOON VIITTAAMISESTA
Thella Johnsonin romaanikatkelma Rauha (2024) kertoo minäkertojan ja hänen velipuolensa Atlaksen elämästä Helsingissä 1990-luvulla ja nostaa samalla korostetusti esiin yhteiskunnan monia ongelmia.

Hyvässä lukutaidon kokeessa vaaditaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa. Taitava kriittinen lukija tunnistaa tekstilajeja, tarkastelee tekstiä eri näkökulmista, tutkii tekstin sisältöä ja ilmaisukeinoja sekä pohtii tekstin tavoitteita. Hän kyseenalaistaa ja tunnistaa myös tekstin sävyn ja taustaoletukset. Kulttuurinen lukutaito taas tarkoittaa sitä, että lukija osaa analysoida ja tulkita tekstiä sen kontekstissa eli huomioida sen, mihin tilanteeseen teksti liittyy, missä ja milloin se on julkaistu ja kuka on sen kirjoittaja.

Lukutaidon kokeen arviointikriteerit löytyvät täältä.


Kirjoitustaidon kokeessa
kirjoitetaan pohtiva tai kantaa ottava teksti, jossa hyödynnetään aineistoja mutta jossa kuuluu myös kirjoittajan oma ääni ja ajattelu.

Aiheita on 5–7, ja niitä yhdistää jokin laaja teema. Keväällä 2026 kirjoitettiin rakkaudesta ja syksyllä 2025 tekoälystä. Kirjoittaja valitsee aiheista vain yhden, rajaa aihetta keksimällä siihen itselleen sopivan päänäkökulman sekä lopuksi otsikoi valmiin tekstin päänäkökulmaan sopivalla otsikolla.

Aineistoja kokeessa on 6–8 ja niistä on käytettävä vähintään kahta aineistoa. Aineistot ovat monimuotoisia ja liittyvät aina teemaan. Koska vastaustekstin lukija ei tunne aineistoja, niitä on selostettava siten, että tekstien keskeisimmät ajatukset välittyvät lukijalle. On parempi välittää lukijalle aineistosta kokonaistulkinta kuin lainata vain jotain yksityiskohtaa.

Kirjoitustaidon koe mittaa kokelaan kykyä tuottaa laaja, yhtenäinen ja loogisesti etenevä teksti sekä kirjallista ilmaisukykyä ja taitoa kielentää ajatuksiaan. Tekstin enimmäismerkkimäärä kerrotaan kokeessa, ja sen runsas ylittäminen vähentää pisteitä. Kirjoitustaidon kokeen enimmäispistemäärä on 60 pistettä.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tekstin näkökulman ja omaäänisyyden lisäksi aineistojen käyttöön sekä erityisesti tekstin rakenteeseen, kieleen ja ilmaisuun. Kirjoitustaidon kokeen arviointikriteerit löytyvät täältä.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä