Modernismi

Modernismi

1800-luku oli teollistumisen ja kaupungistumisen vuosisata. Ensimmäistä maailmansotaa oli edeltänyt huikea teknologinen kehitys. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa otettiin käyttöön höyryvoima, sähkö, sähkösanomat, puhelin, rautatiet, polttomoottori, autot, lentokoneet, zeppeliinit. Sodissa teollinen mahti valjastettiin ennennäkemättömään tappamiseen. Kehiteltiin konetuliaseita, tykkejä, kranaatteja, sukellusveneitä jne.

Modernismin piirteitä kirjallisuudessa

- uudet arvot ja ilmaisukeinot
- yksilö: tunteen ja kokemuksen korostaminen
- kaupunkilaisuuden, teollistumisen ja koneiden ihannointi
- modernismi hajoaa ismeiksi
-> futurismi ihaili ja ylisti koneita ja tekniikkaa
-> surrealismi keskittyi ihmismieleen ja sen salattuun todellisuuteen, kuten uniin ja unikuviin
-> ekspressionismi runoili latautuneesta tunteesta, tunne haluttiin vangita paperille (vahvat kuvat, vertaukset ja voimakkaat värit)
-> dadaismi halusi kumota kaiken tutun, sattumanvaraisuus ja ennustamattomuus kuvasivat ajan runoutta

Muutamia suomalaisia modernisteja

- Elmer Diktonius (1896-1961) ja Janne Kuutio (1932): Diktoniuksen romaani Janne Kuutio rikkoo perinteisen juoniromaanin kaavan ja eheän käsityksen maailmasta. Romaanin metafiktiivinen kertoja on iloinen päästessään lopuksi eroon epämiellyttävästä päähenkilöstään.
- Edith Södergran (1892-1923), Dikter (1916), Maa, jota ei ole (1925), loi suomalaisen modernin runouden ihanteet. Hän luopui runomitasta ja kirjoitti vapaasti, omalla tyylillään ja rytmillään. Södergranin runoudessa erikoista on se, että lähes kaikki hänen runoistaan on kirjoitettu kuoleman varjossa. Södergranin runon puhuja on usein julistaja, vaatija ja tahtoja. Hänen symbolististen ja ekspressionististen runojensa kuvakieli on monikerroksista ja omaperäistä. Tulkinnat jäävät lukijalle itselleen.
- Aaro Hellaakoski (1893-1952) uudisti runokokoelmallaan Jääpeili suomalaista runoutta. Teos vaikutti myöhemmin 1950-luvun modernismiin.
- P. Mustapään (1899-1973), eli kansanrunoudentutkija Martti Haavion runoudessa sekoittuu kansanrunous, antiikin kirjallisuus, virolaiset aiheet ja nykyaika. Hänen runoudessaan on myös paljon huumoria.

Tulenkantajat

Tulenkantajat oli suomenruotsalaisten kirjailijoiden oma kirjailijaryhmä. He uudistivat runoutta jyrkästi ja julistivat äänekkäästi: " Tulkaa, älkää peljätkö. Teidät on määrätty luomaan uutta ja suurta". He halusivat luoda yhteyksiä Eurooppaan, erityisesti Berliiniin ja Pariisiin. Suomalaisuudenkin he halusivat määritellä teollistumisen, kaupungistumisen ja modernin taiteen näkökulmasta. Tulenkantajiin kuului mm.
- Mika Waltari (1908-79)
- Olavi Paavolainen (1903-64)
- Elina Vaara (1903-80)
- Katri Vala (1901-44)
- P. Mustapää (1899-1973)

Lähde: Kirstinä, Leena 2000. Kirjallisuutemme lyhyt historia. (Kirjoittanut Aino Luostarinen)

Tehtävä Södergranin runosta

Elämä

Minä, oma vankini, sanon näin:
elämä ei ole kevät, vaaleanvihreään samettiin puettu,
eikä hyväily, jonka saamme harvoin,
elämä ei ole päätös lähteä
eikä kaksi valkoista kättä, jotka pidättävät.
Elämä on ahdas kehä, jonka vankeja olemme,
näkymätön piiri, jonka yli emme koskaan astu,
elämä on läheinen onni, joka kulkee ohitsemme,
tuhannet askelet, joita emme kykene astumaan.
Elämä on halveksua itseään
ja maata kaivon pohjalla hievahtamatta
ja tietää, että ylhäällä paistaa aurinko
ja ilmassa lentävät kultaiset linnut
ja nuolennopeat päivät kiitävät ohi.
Elämä on viitata lyhyet hyvästit ja mennä kotiin ja nukkua...
Elämä on olla muukalainen itselleen
ja uusi maa jokaiselle muulle, joka tulee.
Elämä on laiminlyödä oma onnensa
ja työntää luotansa ainoa hetki,
elämä on uskoa olevansa heikko eikä tohtia.

Södergran, Edith 1929
(Levottomia unia: runoja. Suomentanut Uuno Kailas.)

1. Millainen on runon tilanne?
2. Millaiseksi runon puhuja kokee tilanteensa ja elämän?
3. Etsi tietoa, mikä selittää, että Södergranin runot on kirjoitettu "kuoleman varjossa"?
Roskapostituksen esto
Valitse mikä tahansa numero, joka on suurempi kuin 2.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä