Virpominen

Virpovitsat

Siunatulla virpovitsalla viedään siunaus ja hyvän toivotus rakkaille läheisille tai tutuille. 

Virpominen tapahtuu palmusunnuntain aamuna.


 Tässä virvotaan kirkon pihalla ennen liturgiaa.

Virpovitsat tehdään pajunoksista.



Sellainen pajunoksa, jossa on paljon pajunkissoja, on paras.

Usein oksa on kaksi tai kolmihaarainen.

Kaksihaarainen muistuttaa Jeesuksen kahdesta luonnosta: ihminen ja Jumala.

Kolmihaarainen Jumalan kolmesta persoonasta: Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Kukkia voi olla kolme tai niin monta, kuin omaa silmää miellyttää.



Kukat voi tehdä kreppipaperista, silkkipaperista tai jostain muusta kauniista.



Valmiit oksat viedään kirkkoon siunattavaksi Lasaruksen lauantain vigiliaan.





Seuraavana aamuna, palmusunnuntaina virvotaan.

Virpominen

On tapana virpoa läheisiä ja tuttuja.

Tavallisesti tuntemattomia ei virvota.

Virpoja ei pukeudu naamiaisasuun, vaan hän laittaa päälleen siistit vaatteet.


Joensuussa partiolippukunta Karjalan Korvenkävijät virpovat palmusunnuntain aamuna kirkkoon tulijoita.

Virpominen on siunauksen ja kaiken hyvän toivottamista.

Kaiken ikäiset voivat virpoa.

Virpominen tapahtuu näin:
- kysy lupa: "Saako virpoa?"
- jos saat luvan, aloita virpominen
- koskettele hellästi virpovitsalla virvottavaa
- sano samalla loru / siunaus 
- mieti itsellesi sopivat sanat, niin ne tulevat sydämestä
- anna lopuksi vitsa virvottavalle lahjaksi

Useinmiten virpojalle annetaan virpopalkka.

Palkka annetaan joko heti tai jäädään "viikoks velkaa".
Silloin palkka annetaan viikon kuluttua palmusunnuntaista eli pääsiäisenä.

Palkka voi olla suklaamuna tai rahaa, usein kolikko.

 Virpopalkkoja kodissa pääsiäisaamuna.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä